Kyllä mä olen sen jo päättäny että ton pettäjän kanssa en aio elämääni pilata.En vaan ole vielä saanut tarpeeksi voimia lähteä lasten kanssa.Heti kun pystyn niin lähden.En enää tunne miestäni kohtaan mitään,liian paljon on tapahtunu :'(Alkuperäinen kirjoittaja Terhi:Kannattaa miettiä tosi tarkkaan kannattaako tuohon jäädä. Mieheni äiti antoi mieheni isälle anteeksi, ja antoi anteeksi, ja kesti lapsen (miehen pikkusiskopuoli siis), ja nyt pari vuotta sitten tuli mitta täyteen ja nyt katuu ettei lähtenyt silloin 20v sitten. Sanoi että meni elämä hukkaan petturimiestä katsellessa. Se kun ei välttämättä jää siihen kahteen kertaan. No, voimia paljon toivotan, teit miten tahansa!Alkuperäinen kirjoittaja Nöpönenä:On pettäny ja olen antanu anteeksi.Sitten petti taas ja se yhdenyön hoito tuli raskaaksi.Nyt lapsi on syntyny ja anteeksi en ole antanu mutta edelleen asutaan saman katon alla :ashamed:
SamoinAlkuperäinen kirjoittaja Gloria Mundi:On pettanyt. Olemme edelleen yhdessa.
Jotenkin mä olin pitänyt sun elämää satumaisen ihanana: kauniit lapset, siisto koti ja komea aviomies, mutta ton kommentin perusteella tunnen lähinnä sääliä. Ilmeisesti itse olet sinut asian kanssa?Alkuperäinen kirjoittaja Gloria Mundi:On pettanyt. Olemme edelleen yhdessa.
Jos tuolla periaatteella elää,ei lapsia kantsis koskaan tehdä! Mutta onneksi ne kokemukset voivat olla perheenperustamis suhteessa jo käytyjä,joten silloin ei ole "tarvinnut" olla vain sen yhden ja ainokaisen kanssa koko ikäänsäAlkuperäinen kirjoittaja Aamukahvi:pitkään liittoon ja yhdessä elämiseen kuuluu toisiin ihmisiin ihastuminen ja kenties joku käy pidemmälläkin, mutta onko se pitkän avo/avioliiton päättämisen arvoinen juttu, sen päätät sinä.
harva kuitenkaan haluaa olla TÄYSIN sen yhden kanssa koko elämän.. elämä on tarkoitettu elämään ja kokemaan ja nauttimaan!!
niin naiset kuin miehet!