Ä
äiti ja vaimo
Vieras
Minulla on ihana ystävä, jolla on kaksi pientä lasta. Saimme esikoiset lähes samanaikaisesti ja uppouduimme oikein huolella uusiin rooleihimme äiteinä. Ystäväni rupesi haaveilemaan nopeasti toisesta lapsesta miehen vastustaessa ajatusta. Raskaaksi hän tulikin ja he saivat toisen lapsen.
Ystäväni on jatkuvasti vitsaillut kuinka vähän he miehensä kanssa viettävät aikaa kaksin ja että mies kaipaa häntä. Ystäväni kuulemma torjuu miehen lähestymisyritykset ilta toisensa jälkeen. Ystäväni uskoo lujasti, että vain hän osaa hoitaa lapsiaan ja mieskin kelpaa pikemminkin koiran ulkoiluttajaksi kuin tasa-arvoiseksi vanhemmaksi.
Nyt ystäväni painostaa miestään kolmannesta lapsesta. Mies kuulemma edelleen kaipaa yhteistä aikaa vaimonsa kanssa eikä halua enempää lapsia tällä hetkellä. En usko, että rakkautta heiltä puuttuu, mutta sitä yhteistä aikaa kylläkin.
Olen yrittänyt puhua ystävälleni, että tämän pitäisi oikeasti huomata myös miehensä. Paljon puhutaan siitä, että vanhempien pitää olla läsnä lapsilleen, mutta eikö se päde myös kumppaneihimme? Lastenhoitoapua heillä olisi saatavilla, sitä suorastaan tyrkytetään, mutta ongelma on siinä että vain äiti kelpaa hoitajaksi.
Itse olin ystäväni kaltainen esikoisemme puoli vuotta, kunnes eräänä iltana mieheni purskahti itkuun ja sanoi kaipaavansa minua. Aivan kuten lapsemme, hänkin tarvitsi kosketusta ja läheisyyttä.
Kertokaa minulle kuinka teidän miehenne ovat ilmaisseet kaipaavansa teitä vai ovatko he kertoneet? Olenko typerä, kun olen huolissani ystäväni liitosta?
Ystäväni on jatkuvasti vitsaillut kuinka vähän he miehensä kanssa viettävät aikaa kaksin ja että mies kaipaa häntä. Ystäväni kuulemma torjuu miehen lähestymisyritykset ilta toisensa jälkeen. Ystäväni uskoo lujasti, että vain hän osaa hoitaa lapsiaan ja mieskin kelpaa pikemminkin koiran ulkoiluttajaksi kuin tasa-arvoiseksi vanhemmaksi.
Nyt ystäväni painostaa miestään kolmannesta lapsesta. Mies kuulemma edelleen kaipaa yhteistä aikaa vaimonsa kanssa eikä halua enempää lapsia tällä hetkellä. En usko, että rakkautta heiltä puuttuu, mutta sitä yhteistä aikaa kylläkin.
Olen yrittänyt puhua ystävälleni, että tämän pitäisi oikeasti huomata myös miehensä. Paljon puhutaan siitä, että vanhempien pitää olla läsnä lapsilleen, mutta eikö se päde myös kumppaneihimme? Lastenhoitoapua heillä olisi saatavilla, sitä suorastaan tyrkytetään, mutta ongelma on siinä että vain äiti kelpaa hoitajaksi.
Itse olin ystäväni kaltainen esikoisemme puoli vuotta, kunnes eräänä iltana mieheni purskahti itkuun ja sanoi kaipaavansa minua. Aivan kuten lapsemme, hänkin tarvitsi kosketusta ja läheisyyttä.
Kertokaa minulle kuinka teidän miehenne ovat ilmaisseet kaipaavansa teitä vai ovatko he kertoneet? Olenko typerä, kun olen huolissani ystäväni liitosta?
