V
vieras
Vieras
Jehovan todistajien yksi tunnettu tapa puuttua jäsentensä elämään on masturboinnin kieltäminen. Jehovan todistajien julkaisema kirjallisuus ja seurakunnille pidettävät puheet käsittelevät aika ajoin asiaa. Samoin kodeissa vierailevat vanhimmat ovat innokkaita käsittelemään Jehovan todistaja -nuorten kanssa heidän kiinnostustaan masturboinnin eri muotoihin.
Poimitaanpa muutama kohta Jehovan todistajien eri julkaisuista, joka valaisee heidän virallista kantaansa.
Kriminalisointia 1970-luvulla
Vuonna 1976 Jehovan todistajien julkaisema kirja, "Nuoruutesi - miten voit parhaiten hyötyä siitä" käsittelee asiaa jo luvussa 5. Ensin viitataan asian yleisyyteen sivulla 36 kappaleessa 2 seuraavasti:
"Tätä tapaa kutsutaan masturbaatioksi eli itsesaastutukseksi. Se on hyvin yleinen. Eräässä tätä aihetta käsittelevässä lähdeteoksessa sanotaan: "Jokainen merkittävä tilastotutkielma, mikä meillä on, osoittaa selvästi, että . . . ainakin 95 prosenttia 13-25-vuotiaista pojista ja nuorista miehistä käy läpi vaihtelevan pituisia tavaksi tulleen masturboinnin kausia." Tytöistä taas tämä tietolähde sanoo, että "40-50 prosentin havaitaan todella masturboivan". Jotkut sanovat, että nämä numerotiedot todistavat normaalisuutta" ja että "terveen nuoren ihmisen masturboimattomuus on huolestumisen aihe""
Tämä on johdanto, jotta kappaleessa 3 oleva vertaus saataisiin toimimaan:
"Entä mitä sinä ajattelet? Oletko sinäkin sitä mieltä, että koska masturbaatio on nykyisessä maailmassa hyvin yleistä, niin se tekee siitä luonnollisen, normaalin ruumiintoiminnan? Valehteleminen ja varastaminen ovat myös yleisiä nykyään. Et kuitenkaan sanoisi, että ne siitä syystä olisivat luonnollisia ja sopivia, vai mitä? Nuhakin on varsin yleistä, mutta eihän se suinkaan sitä merkitse, että sinä haluaisit sitä. Mitä on sitten sanottava siitä väitteestä, että masturbaatio on vaaratonta?"
Seuraavaksi kirja analysoi lääkäreiden mielipiteitä. Kappale 4 valaisee hyvin Jehovan todistajien suhtautumista ammattilaisiin:
"Jos katsomme asiaa fyysiseltä näkökannalta, niin useimmat lääkärit sanovat, että silloin tällöin tapahtuva masturbaatio on vaaratonta. Useimpien psykiatrien tavalla he sanovat, että siitä on vahinkoa ainoastaan, jos sen harjoittaja tuntee syyllisyyttä, joka aiheuttaa henkistä ja tunnejärkytystä, mikä vuorostaan saa aikaan ruumiillisia häiriöitä. Mutta lääkärit ja psykiatrit ovat epätäydellisiä, erehtyviä ihmisiä, ja heidän näkökantansa vaihtelevat."
Nyt kirjaa lukeva ihminen pyritään saamaan siihen ajatukseen, että asia on yleinen ja maailma on paha. Tämän jälkeen verrataan asiaa valehtelemiseen ja varastamiseen - tämän tyyppisillä vertauksilla voitaisiin kieltää mikä asia tahansa. Ammattiapu tyrmätään vielä varsinkin 70-luvulta tuttuun tyyliin - vanhimmathan ovat paljon parempi apu?
Voimme vain arvailla, kuinka paljon tämä ajattelu onkaan altistanut ihmisiä mielenterveysongelmille ja jopa itsemurhille.
Kirjan sivuilla 41 ja 42 on vielä käytännön neuvoja siltä varalta, että haluja herää:
"Voit tehdä jotakin työtä, harjoittaa liikuntaa, pelata jotakin peliä tai lähteä kävelylle. On hyvä etsiä joku, jota kunnioitat, puhuaksesi hänelle, tai tarvittaessa voit jopa soittaa sellaiselle henkilölle. Raamatun tai Raamattua selittävien julkaisujen lukeminen - ääneenkin - on parhaimpia apukeinoja. Ja ennen kaikkea esitä pulmasi taivaalliselle Isällesi, Jehova Jumalalle, rukouksessa."
Lisäksi kirjassa esitetään vielä vinkki, että voisi pyytää jonkun toisen nukkumaan samaan huoneeseen tai nukkua eri asennossa. Syömisen ja juomisen välttäminen ennen nukkumaanmenoa voisi kuulemma myös auttaa.
Nuoret kysyvät - hallintoelin veikkaa
Vuonna 1989 Jehovan todistajien uudempi versio, kirja "Nuoret kysyvät - käytännöllisiä vastauksia" mullisti monen todistajanuoren elämän.
Kyseinen opus käsittelee peräti kahden luvun verran masturbointia.
Kirjassa on havaittavissa perin aivopesevä tyyli - lainauksia "nimet muutettu" nuorten havainnoista. Tässä luvun 25 "Miten vakavaa masturbaatio on?" alkupuolella oleva kommentti: " "
Kun annoin sille [masturbaatiolle] periksi, minusta tuntui, kuin olisin pettänyt Jehova Jumalaa", kirjoitti muuan nuori. "Toisinaan olin aivan masentunut." "
On kiinnostavaa, että asiaan ei löydy Raamatusta selvää kantaa - mutta se silti tuomitaan selvästi 'varmasti epäpuhtaana tapana.' Tässä hallintoelin selvästi menee "yli sen, mitä on kirjoitettu."
Jälleen pari lainausta, otetaanpa nyt luvusta 26:
" Eräs nainen, joka pääsi eroon masturbaatiosta, totesi: "Nykyään minua todella auttaa tämän tavan välttämisessä se, että kokoaikaisena evankelistana mieleni ja voimani suuntautuvat täysin toisten auttamiseen saamaan hyväksytty suhde Jumalaan." "
"Eräs toinen kristitty neuvoo: "Lue jotakin hengellisiin asioihin liittyvää ennen nukkumaanmenoa. On hyvin tärkeää, että päivän viimeinen ajatus on hengellinen. Rukoileminen tähän aikaan auttaa myös erittäin paljon." "
Nämä käskevät neuvot kannustavat omaa tasapainoaan etsivät - tavallisesti hyvin nuoret - aloittamaan tienraivauksen ja lukemaan Jehovan todistajien julkaisuja yhä voimakkaammin. Näin heidän ajattelukykynsä on samaa kuin Vartiotorniseuran havaintokyky.
Varovaisempaa tuomintaa
Kesän 2008 piirikonventeissa julkaistiin edellä mainitun kirjan jatko-osa. Nyt masturbointia käsitellään jo huomattavasti matalammalla profiililla - viitataan osaan 1 ja lukuihin 25 ja 26. Nyt kirjassa kannustetaan aiempaa enemmän puhumaan asiasta seurakunnan vanhimmille ja tämä on hyvin merkittävä linjamuutos. Toisaalta puhutaan myös omista vanhemmista ja jostakusta seurakunnan kypsästä jäsenestä.
Jehovan todistajien kirjallisuus kertoo kyseisen uskonnon kielteisen linjan masturbointiin. Asia tuomitaan - käsketään tutkia, käydä kentällä ja käytännössä muodostaa riippuvaisuussuhde vanhimpiin.
Poimitaanpa muutama kohta Jehovan todistajien eri julkaisuista, joka valaisee heidän virallista kantaansa.
Kriminalisointia 1970-luvulla
Vuonna 1976 Jehovan todistajien julkaisema kirja, "Nuoruutesi - miten voit parhaiten hyötyä siitä" käsittelee asiaa jo luvussa 5. Ensin viitataan asian yleisyyteen sivulla 36 kappaleessa 2 seuraavasti:
"Tätä tapaa kutsutaan masturbaatioksi eli itsesaastutukseksi. Se on hyvin yleinen. Eräässä tätä aihetta käsittelevässä lähdeteoksessa sanotaan: "Jokainen merkittävä tilastotutkielma, mikä meillä on, osoittaa selvästi, että . . . ainakin 95 prosenttia 13-25-vuotiaista pojista ja nuorista miehistä käy läpi vaihtelevan pituisia tavaksi tulleen masturboinnin kausia." Tytöistä taas tämä tietolähde sanoo, että "40-50 prosentin havaitaan todella masturboivan". Jotkut sanovat, että nämä numerotiedot todistavat normaalisuutta" ja että "terveen nuoren ihmisen masturboimattomuus on huolestumisen aihe""
Tämä on johdanto, jotta kappaleessa 3 oleva vertaus saataisiin toimimaan:
"Entä mitä sinä ajattelet? Oletko sinäkin sitä mieltä, että koska masturbaatio on nykyisessä maailmassa hyvin yleistä, niin se tekee siitä luonnollisen, normaalin ruumiintoiminnan? Valehteleminen ja varastaminen ovat myös yleisiä nykyään. Et kuitenkaan sanoisi, että ne siitä syystä olisivat luonnollisia ja sopivia, vai mitä? Nuhakin on varsin yleistä, mutta eihän se suinkaan sitä merkitse, että sinä haluaisit sitä. Mitä on sitten sanottava siitä väitteestä, että masturbaatio on vaaratonta?"
Seuraavaksi kirja analysoi lääkäreiden mielipiteitä. Kappale 4 valaisee hyvin Jehovan todistajien suhtautumista ammattilaisiin:
"Jos katsomme asiaa fyysiseltä näkökannalta, niin useimmat lääkärit sanovat, että silloin tällöin tapahtuva masturbaatio on vaaratonta. Useimpien psykiatrien tavalla he sanovat, että siitä on vahinkoa ainoastaan, jos sen harjoittaja tuntee syyllisyyttä, joka aiheuttaa henkistä ja tunnejärkytystä, mikä vuorostaan saa aikaan ruumiillisia häiriöitä. Mutta lääkärit ja psykiatrit ovat epätäydellisiä, erehtyviä ihmisiä, ja heidän näkökantansa vaihtelevat."
Nyt kirjaa lukeva ihminen pyritään saamaan siihen ajatukseen, että asia on yleinen ja maailma on paha. Tämän jälkeen verrataan asiaa valehtelemiseen ja varastamiseen - tämän tyyppisillä vertauksilla voitaisiin kieltää mikä asia tahansa. Ammattiapu tyrmätään vielä varsinkin 70-luvulta tuttuun tyyliin - vanhimmathan ovat paljon parempi apu?
Voimme vain arvailla, kuinka paljon tämä ajattelu onkaan altistanut ihmisiä mielenterveysongelmille ja jopa itsemurhille.
Kirjan sivuilla 41 ja 42 on vielä käytännön neuvoja siltä varalta, että haluja herää:
"Voit tehdä jotakin työtä, harjoittaa liikuntaa, pelata jotakin peliä tai lähteä kävelylle. On hyvä etsiä joku, jota kunnioitat, puhuaksesi hänelle, tai tarvittaessa voit jopa soittaa sellaiselle henkilölle. Raamatun tai Raamattua selittävien julkaisujen lukeminen - ääneenkin - on parhaimpia apukeinoja. Ja ennen kaikkea esitä pulmasi taivaalliselle Isällesi, Jehova Jumalalle, rukouksessa."
Lisäksi kirjassa esitetään vielä vinkki, että voisi pyytää jonkun toisen nukkumaan samaan huoneeseen tai nukkua eri asennossa. Syömisen ja juomisen välttäminen ennen nukkumaanmenoa voisi kuulemma myös auttaa.
Nuoret kysyvät - hallintoelin veikkaa
Vuonna 1989 Jehovan todistajien uudempi versio, kirja "Nuoret kysyvät - käytännöllisiä vastauksia" mullisti monen todistajanuoren elämän.
Kyseinen opus käsittelee peräti kahden luvun verran masturbointia.
Kirjassa on havaittavissa perin aivopesevä tyyli - lainauksia "nimet muutettu" nuorten havainnoista. Tässä luvun 25 "Miten vakavaa masturbaatio on?" alkupuolella oleva kommentti: " "
Kun annoin sille [masturbaatiolle] periksi, minusta tuntui, kuin olisin pettänyt Jehova Jumalaa", kirjoitti muuan nuori. "Toisinaan olin aivan masentunut." "
On kiinnostavaa, että asiaan ei löydy Raamatusta selvää kantaa - mutta se silti tuomitaan selvästi 'varmasti epäpuhtaana tapana.' Tässä hallintoelin selvästi menee "yli sen, mitä on kirjoitettu."
Jälleen pari lainausta, otetaanpa nyt luvusta 26:
" Eräs nainen, joka pääsi eroon masturbaatiosta, totesi: "Nykyään minua todella auttaa tämän tavan välttämisessä se, että kokoaikaisena evankelistana mieleni ja voimani suuntautuvat täysin toisten auttamiseen saamaan hyväksytty suhde Jumalaan." "
"Eräs toinen kristitty neuvoo: "Lue jotakin hengellisiin asioihin liittyvää ennen nukkumaanmenoa. On hyvin tärkeää, että päivän viimeinen ajatus on hengellinen. Rukoileminen tähän aikaan auttaa myös erittäin paljon." "
Nämä käskevät neuvot kannustavat omaa tasapainoaan etsivät - tavallisesti hyvin nuoret - aloittamaan tienraivauksen ja lukemaan Jehovan todistajien julkaisuja yhä voimakkaammin. Näin heidän ajattelukykynsä on samaa kuin Vartiotorniseuran havaintokyky.
Varovaisempaa tuomintaa
Kesän 2008 piirikonventeissa julkaistiin edellä mainitun kirjan jatko-osa. Nyt masturbointia käsitellään jo huomattavasti matalammalla profiililla - viitataan osaan 1 ja lukuihin 25 ja 26. Nyt kirjassa kannustetaan aiempaa enemmän puhumaan asiasta seurakunnan vanhimmille ja tämä on hyvin merkittävä linjamuutos. Toisaalta puhutaan myös omista vanhemmista ja jostakusta seurakunnan kypsästä jäsenestä.
Jehovan todistajien kirjallisuus kertoo kyseisen uskonnon kielteisen linjan masturbointiin. Asia tuomitaan - käsketään tutkia, käydä kentällä ja käytännössä muodostaa riippuvaisuussuhde vanhimpiin.
:xmas:
