Onko kuusamolaiset yleensäkin jotenki "sisäänpäinlämpeneviä" kun ei niistä saa mitään irti!

Ainoostaan miehen sieltä löysin kun hetken asuin siellä. Mut nyt huomasin ettei sekään osaa OIKEESTI puhua asioista (kun on tullu vaikeita asioita eteen). Sama sen perhe, en tunne niitä vieläkään vaikka vuosikausia tunnettu. Sen veli ja vaimo - en saa mitään irti, jos ovat kylässä ja yritän kysellä kaikkea niiden elämästä (oli työ, harrastus tms.) ni aina vastataan yhellä sanalla suurinpiirtein. On, joo, tykkään jne. Revi siitä sitten ja tutustu! Eli olen osoittanut että haluan tutustua, mutta kun vastataan yhellä sanalla (eikä itse kysytä paljon mitään) ni ei sitten - enää en viitti yrittääkkään. Mies pälisee kaikkien edestä lähes pakonomaisesti...muuten ei olis mistä keskustella.

Ja mä olen avoin jos toinen on. Tottunut vastaamaan vähän enemmänkin jos jotain kysytään kuin "joo"...mutta en osaa sitten pälistä jos toinen on niukkasanainen. Siis mä en TUNNE niitä lainkaan...ja nyt oli taas jännä huomata kun oltiin eräissä juhlissa ni täysin vieraan naisen kanssa vietettiin koko aika jutellen ja tiedän hänestä jo enempi (ihan tunneasioista) reilussa kolmessa tunnissa kuin näistä muista yli kymmenessä vuodessa...

 

ei se paikkakunnasta johdu, ennemmin tulis mieleen samanlainen luonne eli sukuvika..

 

Ei varmaan paikkakunnasta johdu.. Täällä sama ongelma, eikä ihan lähellä asuta

 

Kyl mä uskon et se on tuolta lapista tuo juttu. Entinen mies sieltä ja sen perhe myös. Ei niihin saanu mtn kontaktia kyllä vaik ois tehny mitä...

 

ei se paikkakunnasta johdu, ennemmin tulis mieleen samanlainen luonne eli sukuvika..

Kyllä muuten johtuu. Mä olin siellä kouluss ja en saanu kenestäkään kuusamolaisesta kaveria. Yks sano ettei tarvi enempää , muutama oli etäinen (nää siis poikakaverin kavereiden muijia) ja luokalla vain yksi joka vähän kaverintapainen...kaikki oikeat joihin pystyi TUTUSTUMAAN oikeasti oli muualta tulleita - ihania ihmisiä, joita jäi ikävä kun sit taas kaikki meni kotikonnuille kun opiskelut loppu.

 

Todellakin on! Mulla on suku siellä mutta itse pysyttelen kaukana siitä paikasta

 

mun opettaja (karjalasta) sanoi että ne on ollu aikoinaan sisäsiittoisia - ei jaksa hiihtää kauas...Ja kyllä siltä tuntuukin...

 

Velipojan vaimo on kuusamolainen ja hän ja sisaruksensa ovat kyllä aivan älyttömän puheliaita.

 

Kaikilla kuusamolaisilla on mustat hampaat ja 3 tuulenhattu päässä, ne polttaa piippua ja on lähes mustia noesta ja savun peitosta, puhuvat saamea ja juovat pontikkaa, voiko niistä saada jotain irti?

 

Kaikilla kuusamolaisilla on mustat hampaat ja 3 tuulenhattu päässä, ne polttaa piippua ja on lähes mustia noesta ja savun peitosta, puhuvat saamea ja juovat pontikkaa, voiko niistä saada jotain irti?

Sorry, noi on lappilaisia ja kuusamo EI OLE lappia.

 

Velipojan vaimo on kuusamolainen ja hän ja sisaruksensa ovat kyllä aivan älyttömän puheliaita.

Ja ne on 10v sitten muuttanu karjalasta tai savosta kuusamoon...

 

Pitääkö sitten olla kovin avoin? Useimpiin kysymyksiin voi vastata sanoilla "kyllä" tai "ei". Miksi pitäisi puhua jotain, jos ei ole mitään sanottavaa? Ja joo, selviydyn rapakon takana smalltalkista, mutta suomalaisissa on juuri se hyvä puoli, että niiden kanssa voi olla hiljaakin, jos ei ole mitään tärkeää sanottavaa

 

Pitääkö sitten olla kovin avoin? Useimpiin kysymyksiin voi vastata sanoilla "kyllä" tai "ei". Miksi pitäisi puhua jotain, jos ei ole mitään sanottavaa? Ja joo, selviydyn rapakon takana smalltalkista, mutta suomalaisissa on juuri se hyvä puoli, että niiden kanssa voi olla hiljaakin, jos ei ole mitään tärkeää sanottavaa

En mie tiedä, mutta mun sukulaiset eivät kyllä ole hiljaa koskaan. Itsekin saatan esim. lentokentällä häiritä kanssaihmisiäni kälisemällä kaikenlaista. En tunne edes immeisiä ja silti pälätän. Äitini ei voi edes bussipysäkillä olla viittä minuuttia hiljaa itsekseen. Onko se sitä Karjala-efektiä sitten?

 

En mie tiedä, mutta mun sukulaiset eivät kyllä ole hiljaa koskaan. Itsekin saatan esim. lentokentällä häiritä kanssaihmisiäni kälisemällä kaikenlaista. En tunne edes immeisiä ja silti pälätän. Äitini ei voi edes bussipysäkillä olla viittä minuuttia hiljaa itsekseen. Onko se sitä Karjala-efektiä sitten?

Voi olla, ex-anoppini oli karjalaisia. Mä olen sukujuuriltani hidas hämäläinen ja yleensä muut on jo vaihtaneet puheenaihetta ennenkuin mulla on mielipide keskusteltavana olevaan asiaan

 

Sorry, noi on lappilaisia ja kuusamo EI OLE lappia.

Kaikki tikkurilan yläpuolella on Lappia.

 

Pitääkö sitten olla kovin avoin? Useimpiin kysymyksiin voi vastata sanoilla "kyllä" tai "ei". Miksi pitäisi puhua jotain, jos ei ole mitään sanottavaa? Ja joo, selviydyn rapakon takana smalltalkista, mutta suomalaisissa on juuri se hyvä puoli, että niiden kanssa voi olla hiljaakin, jos ei ole mitään tärkeää sanottavaa

No miten helvetissä voi oppia tuntemaan toisia jos ollaan hiljaa...joo viihtyisiä sukulaisvierailuja...möllötetään hiljaa.
Ei varmaan ollut mistään smalltalkista kyse eli joutavista höpötyksistä vaan että tietäisi toisesta asioita, miten tunnet ja ajattelet jne. Niinkuin hyvän ystävän tai vaikka sen "sukulaisen"...mutta on kai sukulaisia ja "sukulaisia"...

 

heh, ite olen aivan täysikuusamolainen enkä kyllä koe olevani hiljanen tai epäsosiaalinen, päinvastoin! ehkäpä ap on liikkunut kummissa piireissä.... Kyllä mä olen enemmän tuppisuihin törmännut hesassa kuin täällä....

 

Hmmmm. Asuin 2v ja yhden päivän naapurikunnassa. Ei tarvitse puhua, jos ei halua....mutta jotenkin ajattelin että kai vika oli minussa, kun mll kerhoissa ja muualla ne naiset lapsineen pakeni minua postinkantaja vaihtoi varmaan jakeluaikaansa meidän tielle, koska häntäkään ei näkynyt loppuajasta. Yritin kaikenmaailman kissanristiäisiin pojan kanssa, ja aina torjuttiin. Koiralenkeillä huutelin vastaantulijoilla että onkos tyttö vai poika ja passaakos tulla haistelemaan....niin ei. Koirat revittiin neliraaja hannauksella piiloon ja paettiin paikalta.

Onneksi muutettiin pois sieltä. Nyt postipoika istuu kesähelteellä meidän takapihan kiikussa jäätelöllä ja höpöttelee, koirat nuuhkii kavereitaan ja perhekerhossa on kavereita.
Enkä oikeasti tiedä mistä se johtui, että meitä pelättiin siellä pitäjässä

 

No miten helvetissä voi oppia tuntemaan toisia jos ollaan hiljaa...joo viihtyisiä sukulaisvierailuja...möllötetään hiljaa.
Ei varmaan ollut mistään smalltalkista kyse eli joutavista höpötyksistä vaan että tietäisi toisesta asioita, miten tunnet ja ajattelet jne. Niinkuin hyvän ystävän tai vaikka sen "sukulaisen"...mutta on kai sukulaisia ja "sukulaisia"...

Pitääkö kaikkia oppia tuntemaan? Eikö riitä, että kyetään olemaan sopuisasti samassa tilaisuudessa? Mitä vikaa on hiljaa möllöttämisessä? Ja smalltalk on oikeasti helpompaa kuin alkaa vääntämään väkisin asiaa jostain järkevästä. Kokeile aiheina politiikkaa, kansanedustajia tai työttömyysturvaa, niin saattaa jotain keskusteluntynkää ilmetäkin.

Mä ymmärrän sun närkästyksesi, koska haluaisit sukulaisten olevan kuten sinä. Mutta entäpä jos koittaisit itse olla kuten sukulaisesi? Jospa he jopa pitäisivät sinusta enemmänkin, jos möllöttäisit heidän kanssaan sen sijaan, että kyselet asioita, joista he eivät halua kanssasi puhua?

 

Ja ne on 10v sitten muuttanu karjalasta tai savosta kuusamoon...

Ei, kyllä ne on ihan syntyperäisiä liippapitäjän asukkia, ties kuinka monennessa polvessa.

 

Ainoostaan miehen sieltä löysin kun hetken asuin siellä. Mut nyt huomasin ettei sekään osaa OIKEESTI puhua asioista (kun on tullu vaikeita asioita eteen). Sama sen perhe, en tunne niitä vieläkään vaikka vuosikausia tunnettu. Sen veli ja vaimo - en saa mitään irti, jos ovat kylässä ja yritän kysellä kaikkea niiden elämästä (oli työ, harrastus tms.) ni aina vastataan yhellä sanalla suurinpiirtein. On, joo, tykkään jne. Revi siitä sitten ja tutustu! Eli olen osoittanut että haluan tutustua, mutta kun vastataan yhellä sanalla (eikä itse kysytä paljon mitään) ni ei sitten - enää en viitti yrittääkkään. Mies pälisee kaikkien edestä lähes pakonomaisesti...muuten ei olis mistä keskustella.

Ja mä olen avoin jos toinen on. Tottunut vastaamaan vähän enemmänkin jos jotain kysytään kuin "joo"...mutta en osaa sitten pälistä jos toinen on niukkasanainen. Siis mä en TUNNE niitä lainkaan...ja nyt oli taas jännä huomata kun oltiin eräissä juhlissa ni täysin vieraan naisen kanssa vietettiin koko aika jutellen ja tiedän hänestä jo enempi (ihan tunneasioista) reilussa kolmessa tunnissa kuin näistä muista yli kymmenessä vuodessa...

On ne. Suurinosa ainakin. Ihmisiin on minun kokemuksen mukaan vaikee tutustua ja päästä jutteluyhteyteen (oon kuitenkin ollu aika monella muullakin paikkakunnalla), samaa sanoo moni naapuripitäjäläinen kuusamolaisista. Sisäänpäin lämpiäviä ja katteellisia. Ihan mukavia ihmisiä oon työnmerkeissä tavannut, mut yllätys yllätys ne joitten ka tulee parhaiten juttuun ovatkin muualta tulleita ja yhtä ulkopuolisia vissiin kuin minäkin.

 

502

 

502

kyllä kaikki kuopion eteläpuolelta joutais myyvä ruottille. saatas suomi nousuun.tv. KUUSAMOLAINEN

 

Piti ihan miettiä tätä asiaa,kun puolet sukua Kuusamosta,niin kyllä se näin on että ei heidän kanssaan keskustelua saa aikaiseksi...Mutta sitten suurin osa tuttavista on kainuusta ja taivalkoskelta niin he on kyllä kovia puhumaan

 

No vittu! Ottakaa ero kuusamolaisista puolisoistanne ja poistakaa naamakirjoistanne kaikki kuusamolaiset kun noin ahdistaa! Naikaa matuja, ne eivät ole Kuusamosta.

Mun koira on Kuusamosta ja haukkuu todella kovaa ja paljon!! Matut pelkää