Onko kukaan tehnyt tällaista synnytystoivelistaa??

En tajua miksi tarvitsisi tehdä. Viimeksikin tuli ihan keskustelemalla selville, että en halua puudutuksia, ja sektioon tuskin ketään laitetaankaan vastoin tahtoaan, jos ei ole pakko. Jotenkin ihan ihmeellisiä nuo kohdat. Aivan kuin siellä yleensä tuupattaisiin väkisin kaikki puudutteet jne.

No kyllä mulla ekassa synnytyksessä tuputettiin sitä epiduraalia jo heti alkuun. ja anestesialääkäri tuli sitten huoneeseen ennen kun kerkesin juuta tai jaata sanoa.. Lisäksi kätilö ilmoitti vain, että laitoin nyt sulle tulemaan tota oksitosiinia, et vähän vauhditetaan tätä hommaa.. Aiemman kätilön kanssa oltiin sovittu, ettei oksitosiinia laiteta jollei ole pakko.
Että mun mielestä tuollainen lista on hyvä olla, jotta siitä sitten näkee toisenkin vuoron kätilö mitä synnyttäjä toivoo.

Tulitko ajatelleeksi, ettei oksitosiinia ihan huvikseen tiputeta? Kätilöllä oli taatusti syynsä, vaikkei hengenhätä ollutkaan.
Mä jouduin ekassa synnytyksessä odottamaan apiduraalia lähes 2h, joten ole iloinen että sait sen niin nopeasti. Enkä usko, että kukaan väkisin sitäkään laittaa

Joo, no lääkärin kuuluisi tarkistaa ensin kohdunsuun tilanne ennen kuin epiduraalia saa edes laitetaan. Mulla tilanne tarkistettiin n. 1h sen laiton jälkeen. Ja kyllä sen kätilön pitäs kertoa etukäteen ennenkun laittaa. Nämä asiat selviteltiin sitten jälkeen päin. Jäi itselle sellanen olo, että haluttiin saada mahdollisimman nopeasti pois ja seuraava sisään..:/

Miksi ? minä pyysin epiduraalia nimenomaan ponnistusvaiheen kivunlievitykseksi.

 

Teettekö te hammaslääkärikäynneillekin näitä toivelistoja?

 

voihan sen tehä, on siinä ainakin apua siihen että itse päässä valmistautuu tulevaan, vaik ei listaa mukaan ottaiskaan!

 

En tajua miksi tarvitsisi tehdä. Viimeksikin tuli ihan keskustelemalla selville, että en halua puudutuksia, ja sektioon tuskin ketään laitetaankaan vastoin tahtoaan, jos ei ole pakko. Jotenkin ihan ihmeellisiä nuo kohdat. Aivan kuin siellä yleensä tuupattaisiin väkisin kaikki puudutteet jne.

No kyllä mulla ekassa synnytyksessä tuputettiin sitä epiduraalia jo heti alkuun. ja anestesialääkäri tuli sitten huoneeseen ennen kun kerkesin juuta tai jaata sanoa..

Joo kyllä sitä minullekin tarjottiin heti, mutta sanoin, etten tarvitse. Itselläni ainakin on suu sitä varten, että voin sanoa, että ei kiitos epiduraalia! En tiedä, miten ihmeessä jollekin voisi laittaa epiduraalin huomaamatta tai vasten tahtoa!

Joo, tunnut todella olevan sanavalmis ihminen mutta yritä nyt ymmärtää, että kaikki ei ole. Siinä tilanteessa suurinosa kipuisista ensisynnyttäjistä tekee just tasan niinkuin santaan/annetaan ymmärtää. Ja juu, eihän se kipu alussa ole vielä paha mutta jos on viettänyt suht kivuttoman elämän ja ei tiedä mitä vielä tuleman pitää niin... En yhtään ihmettele. Ja jos ajatellaan, että henkilökunta on ammattilaisa niin okei, se ei vaan todellakaan aina tarkoita sitä, että ne ajattelee pelkästään ja vain ainoastaan sun parasta.

En mä kovin sanavalmis ole itsekään mutta kyllä mä ainakin osaan sanoa jos en halua jotain eikä sitä tarvitse sanoa kuin että en ota. On hyvä että tuppisuille on paperi ja kynä kyllä, siinä olen samaa mieltä. Pitäähän se mielipide jotenkin saada kuuluviin. Kannattaa synnärillekin ottaa lehtiö mukaan ja kuulakärkikynä että voi kätilön kanssa kommunikoida siten.

 

Teettekö te hammaslääkärikäynneillekin näitä toivelistoja?

tai kun pikkurinsessaa täytyy käyttää tk:ssa pipin korvan takia?

 

Teettekö te hammaslääkärikäynneillekin näitä toivelistoja?

tai kun pikkurinsessaa täytyy käyttää tk:ssa pipin korvan takia?

miks pitää aina kaikki ketjut lyödä leikiksi, vaik ite ei samaa mieltä oliskaan? Toisia synnytys mietityttää enempi kuin toisia.. ja toisilla aika on kullannut muistot!!

 

miks pitää aina kaikki ketjut lyödä leikiksi, vaik ite ei samaa mieltä oliskaan? Toisia synnytys mietityttää enempi kuin toisia.. ja toisilla aika on kullannut muistot!!

Omien kokemuksien jälkeen voin sanoa, ettei aika todellakaan kultaa muistoja ja mahdollinen seuraava synnytys pelottaisi paljon enemmän kuin edelliset... Siitä huolimatta en ymmärrä tällaista, että synnytystäkin pitäisi voida itse jotenkin kontrolloida -se on mahdotonta. Kaikkensa tekevät nämä ammattitaitoiset hoitajat, kätilöt ja lääkärit. Ei ketään kiusata tai tahallaan nopeuteta synnytystä.

 

miks pitää aina kaikki ketjut lyödä leikiksi, vaik ite ei samaa mieltä oliskaan? Toisia synnytys mietityttää enempi kuin toisia.. ja toisilla aika on kullannut muistot!!

Omien kokemuksien jälkeen voin sanoa, ettei aika todellakaan kultaa muistoja ja mahdollinen seuraava synnytys pelottaisi paljon enemmän kuin edelliset... Siitä huolimatta en ymmärrä tällaista, että synnytystäkin pitäisi voida itse jotenkin kontrolloida -se on mahdotonta. Kaikkensa tekevät nämä ammattitaitoiset hoitajat, kätilöt ja lääkärit. Ei ketään kiusata tai tahallaan nopeuteta synnytystä.

Ei kiusata ei, mut jos edellisestä on jäänyt paha mieli.. ni on se minusta kuitenkin ihan oman jaksamisen kannalta hyvä laittaa mietteitä paperille.. mentiin sit synnytyksessä niitten mukaan tai ei. Sitä vartenhan pelkopolitkin on olemassa, että mietitään yhdessä ratkaisuja!
Itse luotan kans hoitohenkilökuntaan ja olen saanut kaveriksi loistavat kuuntelevat kätilöt (varsinkin tässä toisessa synnytyksessä), mutta kyllä siellä pitää myös pystyä itse avaamaan suunsa tai muuten saa olla.. mulle nimittäin kätilö väitti etten ole kipeä, koska "en pyöri lattialla, en huuda, eikä hikivalu".. :0

 

Teettekö te hammaslääkärikäynneillekin näitä toivelistoja?

tai kun pikkurinsessaa täytyy käyttää tk:ssa pipin korvan takia?

Kampaajallekin kannattaa tehdä oma lista

 

Ekassa synnytyksessä synnytyksen PILASI sellanen vanha, huonosti suomea puhuva (mies käyttää sanaa venepakolainen) kätysä vinosilmäinen mummeli.. ja just se oli vuorossa pahimmat supparit.. Muuten synnytys oli ihan ok, mut tää kyseinen henkilö mielestäni pilas sen... Mut en todellakaan haluais tehä tollasta listaa mikäli menen sinne vielä uudestaan.. käsken vain papereihin kirjottaa kissan kokoisilla kirjaimilla että sen henkilön ei tarvi jalallaan astua mun huoneeseen.. Tommonen listahan on vain merkki siitä et kaikki menee varmasti toisin.. Synnytysten ku ei oo tapana mennä niniku ois suunnitellu..

 

Ekassa synnytyksessä synnytyksen PILASI sellanen vanha, huonosti suomea puhuva (mies käyttää sanaa venepakolainen) kätysä vinosilmäinen mummeli.. ja just se oli vuorossa pahimmat supparit.. Muuten synnytys oli ihan ok, mut tää kyseinen henkilö mielestäni pilas sen... Mut en todellakaan haluais tehä tollasta listaa mikäli menen sinne vielä uudestaan.. käsken vain papereihin kirjottaa kissan kokoisilla kirjaimilla että sen henkilön ei tarvi jalallaan astua mun huoneeseen.. Tommonen listahan on vain merkki siitä et kaikki menee varmasti toisin.. Synnytysten ku ei oo tapana mennä niniku ois suunnitellu..

Ei kaikista tarvitse eikä voi tykätä. Silti ne voi osata hommansa. Jos olet työelämässä, ei sinustakaan välttämättä joka ikinen asiakas tykkää.

 

Se hiljaisuus ja rauhallisuus mulla ainakin kuopusta synnyttäessä olis jo kaatunut siihenkin, että olin yöllä synnyttämäss täydessä sairaalassa. Toisesta käytävällä vastapäätä olleesta salista kuulu tasaminuutein karjuntaa ja ponnistusvaihe taisi rouvalla olla yhteensoittoon huutoa. Omassa salissa oli rauhallista, hämärää ja hiljaista tosin.

Mä jo ajattelin, että se olin minä joka olin viereisessä huoneessa, mutta en synnyttänyt yöllä. Jälkikäteen melkein hävetti millaista mekkalaa tuli pidettyä. Voi raukkaa naapurihuoneessa.

 

Ei sellaisia listoja kannata tehdä. Tilanteet muuttuu niin äkkiä ja jos itsellä on valmis visio niin helposti jää paha maku suuhun kun asiat ei menekään odotetusti.
Kyllä siinä ehtii niitä toiveita esittämään.
Pyysin ettei epparia leikata kuin vain jos on todellakin tarve eikä sitä leikattu. Sain myös ne puudutteet joita halusin ja ponnistaakin sain miten halusin.

Voihan kohdalle osua niin veemäinen kätilö ettei se välitä vaikka kuinka hienon listan olisit tehnyt. Synnytys on sellainen asia jota ei voi täydellisesti suunnitella.

 

Mun ainoat toiveet esikoisen syntyessä oli saada epiduraali ja perhehuone, ne toiveet myös toteutettiin. Tuollaista kirjallista ei ollut vaan se sairaalan esitietolomake johon sai täyttää. Muuten mentiin kokonaan aivan tilanteen mukaan ilman ennakko-odotuksia.

 

Mä kirjoitin tokaan synnytykseen "toivelistan".

Toivoin mahdollisimman kivutonta ponnistusvaihetta, kätilöksi "Maija Meikäläistä ", synnytyshuoneeksi huonetta nro 1 tai 2, sitä että epparia ei tehtäisi, kielsin lapsen hätäkasteen, ja taisi siinä joku toive epiduraalin saamisestakin olla, en muista. Synnytysjakkaraa toivoin myös, ja sitä että pääsisin lapsivuodeosastolle 310.

Ei se ole vaatimuslista, vaan siinä on äidin toiveita ja ajatuksia synnytyksen suhteen. Se ei myöskään ainakaan mulle ollut sellainen juttu, että jos kaikkea ei toteuteta, niin maailmani romahtaa. Tajusin tottakai itsekin, että synnytys menee oman kaavansa mukaan, eikä sitä voi etukäteen suunnitella.

Kyllä toiveet silti huomioitiin, vaikkei kaikkia voitukaan toteuttaa. Mm. jakkara jäi käyttämättä vaikka se huoneessa olikin kun vauva syntyi kasvot edellä, lapsivuodeosasto 310 oli täynnä ja toivomani kätilö ei ollut vuorossa. Sain kivuttoman ponnistusvaiheen (kätilö puudutti välilihan), epparia ei tehty vaan annettiin tulla pieni repeämä, ja sain yksityishuoneen lapsivuodeosastolla lohdutukseksi siitä etten päässyt sille osastolle jolle olisin halunnut

 

"Haluaisin koskettaa vauvan päätä, kun se on syntymässä"

No nyt tuli nauru!!!!

Multa kätilö kysyi, että haluutko koiella ja totta kai halusin. Mä sain siitä hirveesti voimaa kun sain itse kokeilla missä vaiheessa ollaan menossa, kun ei mulla ollut mitään käsitystä et tapahtuuko siellä oikeesti jotain vai ei..

Enkä mäkään kyllä tosiaan mitään listaa tekisi. Mä halusin kaikki kivunlievitykset ja et synnytys ois mahdollisimman nopeasti ohi kun kätilö multa kysyi et onko jotain toiveita. Oma henk.koht toiveeni itselleni oli et en tois lasta kiroillen maailmaan ja sen pidin. Ja tosta listasta en ois ehtinyt tehdä puoliakaan.

 

"Haluaisin koskettaa vauvan päätä, kun se on syntymässä"

No nyt tuli nauru!!!!

Multa kätilö kysyi, että haluutko koiella ja totta kai halusin. Mä sain siitä hirveesti voimaa kun sain itse kokeilla missä vaiheessa ollaan menossa, kun ei mulla ollut mitään käsitystä et tapahtuuko siellä oikeesti jotain vai ei..

Minultakin kysyttiin, sanoin että ei kiitos, vasta sitten kun hän on syntynyt ja puhtaaksi pyyhitty

 

Minusta noissa listojen laatimisissa on se vaara et sit tulee näitä "synnytykseensä pettyneitä" naisia kun synnytys ei ole mennytkään kuten on etukäteen "käsikirjoitettu". Sitten syytetään sitä kätilöä asiasta. Itse en kummallakaan kerralla suunnitellu etukäteen mitään ja hyvin sujui synnytys, ihan omalla painolla. Minusta aika paljon ratkaisee se oma asenne miten pärjää. Toisaalta mulla ei olekaan kokemusta siitä et pitäis tuntitolkulla olla sairaalassa synnyttämässä, itse olin meinaan kotona koko avautumisvaiheen ja sairaalaan menin vasta siinä vaiheessa kun saikin jo ponnistaa.