onko kukaan käynyt psykiatrisella osastolla

lepäämässä ja miksi?

 

olen, itsetuhoisia ajatuksia ja masennusta.

 

Mä en ole, mutta äiti on ja sai taas lähetteen, eli psykiatrisella osastolla menen jälleen pian vierailemaan äitiä katsomaan.

Niin ja vakava masennus äidillä.

 

menitkö itse vai joutuko joku sut viemään? ja anteeksi tunkettelu, auttoiko?

 

No mie oon käyny, välillä lepäämässä ja välillä huhkimassa töitä. Levänny oon lähinnä henkilökunnan kahvihuoneessa.

Ps. Vois muuten tehä oikeesti hyvää päästä sinne vähäks aikaa lepäämään...

 

menitkö itse vai joutuko joku sut viemään? ja anteeksi tunkettelu, auttoiko?

vatsahuuhtelusta vietiin sitten sinne.

 

olin 2 viikkoa lepäilemässä.uupumusta ja masennusta.
sossun ehdotus ja lääkäristä hain lähetteen,ei väkipakolla viety

 

Mä en ole, mutta äiti on ja sai taas lähetteen, eli psykiatrisella osastolla menen jälleen pian vierailemaan äitiä katsomaan.

Niin ja vakava masennus äidillä.

miltä on tuntunut "lapsen" näkökulmasta?

 

Mä en ole, mutta äiti on ja sai taas lähetteen, eli psykiatrisella osastolla menen jälleen pian vierailemaan äitiä katsomaan.

Niin ja vakava masennus äidillä.

miltä on tuntunut "lapsen" näkökulmasta?

 

olin 2 viikkoa lepäilemässä.uupumusta ja masennusta.
sossun ehdotus ja lääkäristä hain lähetteen,ei väkipakolla viety

oliko sitä ennen kotona ongelmia? lasten kanssa?

 

Mä en ole, mutta äiti on ja sai taas lähetteen, eli psykiatrisella osastolla menen jälleen pian vierailemaan äitiä katsomaan.

Niin ja vakava masennus äidillä.

miltä on tuntunut "lapsen" näkökulmasta?

Eipä oikeastaan millekään. Tai siis aika kova lapsuus ja nuoruus ollut mulla, aika paljon saa nykyään sattua että hätkähtäisin tai muuta. Tiedän että sairaalahoito tekee äidille hyvää ja sitä tietysti äidille toivon.

Ja kivoja tyyppejä siellä ainakin viimeksi oli, mukava (ehkä vähän huono sananvalinta) kuunnella siellä toisten ihmisten kohtaloita ja elämäntarinoita.

 

ei sinänsä ongelmia vaan todellinen uupumus iski.lapset oli pieniä (11kk ikääeroa)
joten luhistuin

 

Lapseni on ollut pariin kertaan, itse siinä sitten tietty mukana, kun koko perhettä huomioidaan. Nyt ollaan terapiajonossa.

 

ei sinänsä ongelmia vaan todellinen uupumus iski.lapset oli pieniä (11kk ikääeroa)
joten luhistuin

kuin pieniä?

 

toinen oli puoltoista ja toinen vauva

 

Juuh, parikin kertaa itsariyritysten takia
Ekalla kerralla sain ite valita
Toisella kerralla laittovat "pakkohoitoon"

 

Olen. Hesperiassa lepäilemässä. Ja olen ollut useamman kuukauden psykiatrisella kuntoutuksessa (päiväosasto). Mun diagnoosi oli määrittelemätön masennus ja myöhemmin muuttui toistuvaksi keskivaikeaksi masennukseksi. Tosin, nyt olen "parantunut", en oo syönyt lääkkeitä enkä käynyt terapiassa muutamaan vuoteen.

 

on myönnettävä, että rankka lapsuus (seliseli) ajoi mut itsetuhoiseen käyttäytymiseen, joten osastot on tullut tutuiksi. Nyt menee hyvin, paremmin, kun ikinä!!!!!

 

Tässä pari vuotta sitten olin yhden vuoden aikanaa 3 kk (parissa erässä) suljetulla. Masennus, lääkkeiden väärinkäyttö ja jälkimmäisellä kerralla työkykyarvio.

 

...Enkä kyllä sanoisi sitä lepäilyksi.

 

on myönnettävä, että rankka lapsuus (seliseli) ajoi mut itsetuhoiseen käyttäytymiseen, joten osastot on tullut tutuiksi. Nyt menee hyvin, paremmin, kun ikinä!!!!!

Minkä taudin takia olit hoidossa? Masennuksen?

 

...Enkä kyllä sanoisi sitä lepäilyksi.

No joo, mulle se oli aika hermolomaa. Mä olin nimittäin veitsen kimpussa saman tien ku jäin yksin kotiin, pillitin ja vedin viinaa. Osastolla sitä ei tullut tehtyä (sattuneesta syystä ) ja lääkkeiden avulla alkoi elämä hiukan helpottamaan. Eipähän tarvinnut olla himassa pelastamassa mutsin henkeä ja hoitamassa taloutta. Eli lepoa se oli mulle.