Onko kolmatta odottavia/odottaneita yksinhuoltajia?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja kolmonen
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
K

kolmonen

Vieras
Minkä ikäisiä ovat/ovat olleet muut lapset kun odotit kolmosta?
Miten jaksat/jaksoit liikkua paikasta toiseen koko komppanian kanssa mahan kasvaessa? Onko/oliko käytössäsi auto?
Miten toimia lasten kanssa synnytyksen lähetessä?


Oma raskaus vasta alkutekijöissä mutta näin autottomana mietityttää lähinnä liikkuminen lasten kanssa. Jo nyt alussa on niin hirmuinen pahoinvointi ja väsymys ettei jaksaisi millään kävellä viemään lapsia kerhoon ja eskariin ym. Todella tuskaista kun joutuu kävelemään monta kertaa päivässä eestaas rattaiden kanssa. Olen aina reissun jälkeen ihan tööt ja tekisi mieli nukkua iltaan asti muttei yyhoona ole hetken rauhaa kun pitää noiden lasten kanssa olla.

Olisi kiva kuulla arkikokemuksia muilta useamman lapsen yksinhuoltajilta, varsinkin autottomilta sellaisilta.
 
Odotan ..mutta neljättä. Vanhin on ekalla,toinen eskarissa ja kolmas on nyt 4½v. Melko alussa minäkin olen 14+6. Ihan alussa mulla oli myöskin kauhee olo koko ajan ja mitään ei jaksanut /huvittanut tehdä. Onneks sitä ei kestänyt kun n. 1kk.
Autolla mä tosin kuljen, ja isompaan pitäis vaihtaa. Opiskelen vielä, ja opiskelut jatkuu myös vauvan synnyttyä.
Tässä alkunut itsekin meittiä että miten se synnyts sitten hoituu. Että mihin nuo muksut menee. Vanhemmat asuu melko kaukana kutienkin. Ja tuttuja ei täällä kauheasti edes ole, kun ollaan asuttu alle vuosi täällä.
Jos kukaan kavereista ei pääse katsomaan muksuja, niin mll hoitaja kai pakko ottaa.
Toivon et synnytys olis pe-su välisenä aikana ja kaikki menis hyvin niin olis vähän helpomi saada lapsille kaveri-hoitaja.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Mitä tekemistä näillä kysymyksillä on sen kanssa, että on yh ? Useilla ei yh äideillä on se ikioma mies töissä päivisin, eikä autoa käytössä.

No onhan sillä tekemistä jos olet yksin lasten kanssa ja pitäs synnyttämään lähteä .. on se vähän eri asia kun parisuhteessa elävän tilanne :headwall:
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Mitä tekemistä näillä kysymyksillä on sen kanssa, että on yh ? Useilla ei yh äideillä on se ikioma mies töissä päivisin, eikä autoa käytössä.

Eihän yh:lla ole iltaisin ketään kotona auttamassa! Mies voi kuitenkin töistä tullessaan hoitaa ruokaostokset kun ei äiti enää ison mahan kanssa jaksa liikkua ja kantaa painavia, mutta mites autoton yh-odottaja kauppareissut hoitaa? Mites esim. vauvan kanssa valvominen sitten kun se syntyy? Pitäisi jaksaa pirteänä olla kunnollinen äiti päiväsaikaan muillekin kuin vauvalle. Paljon tuossa tilanteessa on kai mietittävää.
 
Täällä yks 3. odottava yh. Isommat jo "isoja"; 5- ja 2-luokkalainen.. Itsellä viikkoja 36 ja nimenomaa pelottaa tuo synnärille lähtö. Pitää päivittää sotasuunnitelma, yöt hirvittää..

Ei oo ollu autoa käytössä, mut nuiden kanssahan kyllä pärjää jo hyvinki. Jaksavat kävellä tai bussissa istua jne.
Alku oli jees, sit alko sairastelut ja loukkaantumiset itsellä. Siitä lähtien olluki melko piinaa.. Isommat käyneet kaupassa, laittanu pyykkiä kuivuun ja imuroinu kun ei yksinkertaisesti kyenny. Kaverit ollu kyllä kivasti kaverina ku vaan uskaltaa pyytää.. Vanhemmat mullaki asuu kauempana..

Ja nyt ison mahan kans kaiken teko kestää, oli se mikä tahansa. Kaupassa käynti, siivous.. Ku ei ihan nuitakaan isompia viittis koko ajan vaivata.. Ja haluaahan sitä itse jotain tehä!
Ja se tieten on ainaki mun kohdalla "huono" puoli, ettei oo sitä toista jolle purkaa ja syyttää sit hormoneja! :D Ei nuo isommat ymmärrä, et "tää nyt johtuu tuosta vauvasta"..

Toisaalta sitä pärjää hyvin, ku tietää että on PAKKO pärjätä. Sä ET voi luovuttaa.. Päivittäiset hommat on tehtävä, halusit/jaksoit eli et. Ne ei voi jäädä odottaan..
Kyllä mä olen itse itselleni monesti tässä hattua nostanu! :D Ja tiedän ,et selviän mistä vaan ku selvisin näin hyvin tästäki odotuksesta! Toki se arki vasta sitte alkaa, vähä jännittää mut TIEDÄN et selviän!

Ja niin teki! :flower:
 
Odotin ja sain kolmannen yksin. Ihan hyvin on mennyt, mutta isommat ovat isällään puolet ajasta, joten en ole aina yksin vastuussa kolmesta. Synnytyskin osui isäviikolle, niin ei tullut paniikkia siitä.

Ja mulla on auto, mikä helppaa kauppareissuja ym. huomattavasti.
 
Siis miten nää tilanteet käytännössä syntyy? Onko yh-äitien kolmannet lapset yhden illan juttujen tuloksia vai kuinka sitä vauvaa jo lähtökohtaisesti odotetaan yksin?
 
Ihmetelkää rauhassa. Mulla oli vuoden kestänyt suhde, josta tulin raskaaksi ja päätin pitää lapsen, kun tiesin, että tämä kerta tulee kuitenkin olemaan mun viimeinen raskaus. Asiat mulla mallillaan oikein hyvin, ja tiesin, että vauvan kanssa pärjäilen kyllä, joten miksipä ei.

Ja kolme lasta oli alun perin ollut haaveissa. Eipä tarvitse haaveilla eikä haikailla enä mitään. Pärjään hyvin ja tiedän, että lapsenikin pärjäävät.
 
Alkuperäinen kirjoittaja CrystalBlue:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Mitä tekemistä näillä kysymyksillä on sen kanssa, että on yh ? Useilla ei yh äideillä on se ikioma mies töissä päivisin, eikä autoa käytössä.

No onhan sillä tekemistä jos olet yksin lasten kanssa ja pitäs synnyttämään lähteä .. on se vähän eri asia kun parisuhteessa elävän tilanne :headwall:

Ei se oikeestaan välttämättä ole yhtään eri asia. Mulla ainakin mies teki kovaa työputkee just kolmosen ja nelosen laskettujen aikojen tietämillä. Käytännöllisesti katsoen odotin siis näitä lapsia yh:na viikot, onneks oli tukiverkko järjestetty niin et ois ollu henkilö mukaan synnytykseen sekä lapsenvahdiksi. Onneks synnytys osu kolmosesta sitten sunnuntaille kun mieskin oli kotona, ja nelonen synty sovittuna sektiopäivänä, ei ennen sitä, joten mies pääsi mukaan. Mutta tosiaan viikolla olin kuin yh, jolloin tukiverkko oli tärkeä. Tietty sit eri jos yh:lta tällainen tukiverkko puuttuu. Ja kyl moni parisuhteessa elävä äiti hoitaa kauppamatkat yksin lasten kans kävellen tai autolla, ei siihen välttämättä miestä tarvita. Joten sen puoleen varmasti yh pärjää ihan siinä missä parisuhteessa eläväkin, jos ei oo mitään vaikeuksia raskaudessa (niitä voi olla äidillä jolla on mieskin, eikä se mies silti pysty kotiin jäämään), ja kuhan ei tee siitä arjesta selviämisestä liian vaikeeta itselleen...

 
Alkuperäinen kirjoittaja vaimo ulapalla:
Siis miten nää tilanteet käytännössä syntyy? Onko yh-äitien kolmannet lapset yhden illan juttujen tuloksia vai kuinka sitä vauvaa jo lähtökohtaisesti odotetaan yksin?

No jos vaikka mies jänistää tai sattuu vahinko josta mies ei halua ottaa vastuuta! Ei tarvi olla mikään yhdenillan juttu jos mies päättää kadota kuvioista.
 
Sain kolmannen lapsen ollessani yksin silloin 4 ja 6v lapsien kanssa. Olin koulussa/töissä ja lapset tarhassa kunnes lääkäri määräsi saikulle ennen äitiysloman alkua. Työni oli sen verran raskasta ja opiskelin samalla. Minulla myös ei ollut autoa,mutta enpä silloin sitä kaivannutkaan. Kävelimme paljon ja julkisilla pääsi kaikkiin tarpeellisiin paikkoihin. Hyötyliikunta just piti "virkeänä", vaikka olo olikin välillä melkoisen tukala. Monesti iltaisin melkoisen loppu,koska lapset tosiaan olisivat olleet koko ajan menossa.

Minulla isovanhemmat (ja ystävät!) auttoivat, ottivat lapsia välillä luokseen ja näin hoitui myös kuopuksen synnytys huolettomasti. Nyt olen jo takaisin työelämässä, lapset koulussa/pk:ssa ja elämä hymyilee!
 
Täällä odotellaan neljättä yh:na ja ei kyse mistään yhden illan seikkailusta vaan ihan vuoden kestäneen suhteen tuloksena tämä vauva sai alkunsa, mies vaan päätti kadota kuvioista jo alkuvaiheessa, joten yksin tässä odotellaan ja mennään eteenpäin

Ja tottapuhuen en jaksa murehtia niin pitkälle, miten loppuvaiheessa pärjätään... kunhan nyt vaan päivä kerrallaan tässä mennään, ja varovasti toivon, että pääsisin tällä kertaa edes sinne nt-ultraan asti... kun vuotelua on taustalla ollut.
 

Yhteistyössä