onko kokemuksia

onko muilla isoja ikäeroja lapsilla?Itselläni on 12 ja 14 tytöt, nyt on vähän päässyt vauvakuume yllättämään. Hirveästi haluaisin, mutta toisaalta hirvittää. Juuri kun on saanu lapset "isommiksi", eli pystyy itse aika vapaasti liikkumaan, niin jaksaako sitä taas sitoutua siihen, että oma vapaa-aika olisi kortilla monta vuotta.
Kertokaa kokemuksistanne

 

Vastaanpa vaikken asiantuntija olekaan. :ashamed:
Eli itse olen vanhempieni iltatähti, sisarukseni ovat yli 10 vuotta minua vanhempia. Hyviä puolia on varmaankin se, että isommat lapset ovat hyviä lapsenvahteja. =) Itse olen kuitenkin lapsesta asti sanonut, että kun minä teen lapsia, haluan heille pienet ikäerot, jotta heistä on seuraa toisilleen. Ihme kyllä sainkin kaksi riiviötä pienellä ikäerolla.
Olen lapsena ollut aika paljon vanhemmissani roikkuva, ujo ja arka.. eli ovat joutuneet keksimään minulle viihdykettä aika lailla. Toki, myönnän, tämä on varmasti luonnekysymys.
Suosittelen siis, että teette samantien kaksi! Toivottavasti saat vähän parempia vastauksia.. tämä nyt oli yksi näkökanta.
Niin, en kuitenkaan koe, että lapsuuteni olisi ollut mitenkään huonompi sen takia.. mutta olisi se pikkusisko ollut vaan niiiiin kiva juttu!
Toivottavasti en sekoittanut lisää mieltäsi...

 

Meillä oli myös 13v, 11v, ja 8v tytöt kun aloin odottaa "iltatähteä." Hyvin on mennyt vaikka vauvalla oli kolmen kuukauden koliikki. Ehkä siihen osasi suhtautua paremmin kun ei ollut ensimmäinen. Hyvin olen jaksanut ja omaa aikaa olen saanut ihan hyvin kun isot-siskot hoitaa pientä. Menee jopa niin hyvin, että jos kaikki onnistuu saadaan tammikuussa vauva

 

Mulla on 10 ja 15v nuoremmat pikkuveljet.. Tuon pienemmän (joka on nyt 22v) kanssa oli pitkään aika etäiset välit,se oli vasta 3v kun muutin jo pois kotoa.. Mutta nyt menee ihan ok,tuntuu että tunnen sitä nyt enemmän..

Ja todellakin,sain olla paljon lapsenvahtina

 

En osaa vielä sanoa tuosta isosta ikäerosta. Meillä vanhemmat lapset 9-vuotiaat. Kolmas tulee joulukuussa. Meille ei lisää lapsia aiemmin suotu. Olisi ollut sellainen 5-6 vuotta toivottava ikäero. Lapset ovat ainakin nyt innolla odottamassa uutta perheenjäsentä.

 

Ei ikäero pahasta ole... itellä on kolme lasta vanhin 11v, keskimmäinen 7v. ja meidän perheen "iltatähti" 8kk. Isommat on hyvin suhtautuneet pienimmäiseen eikä ole ollu mitään mustasukkaisuus juttuja.

 

Kakkosen ja kolmosen ikäero on 7vuotta.Uusperheenä ollaan mulla kaksi entuudestaan 10v ja kohta 8v ja yhteinen on 9kk jolle tulossa alkuvuodesta seuraa jos kaikki hyvin menee.Tein testin tänään.Ei sillä mun mielestä ole merkitystä vaikka tulis pitkä ikäero teet kaksi lyhyellä välillä.Niin ja kyllähän jossain vaiheessa se lapsilukukin tulee täyteen vaikka tekisit sen yhden.Hoitajia löytyy omasta takaa.

 

Kannatta miettiä tarkkaan juuri tuo, että jaksaako taas pienen lapsen riippuvuutta. Kun olet jo kaksi lasta kasvattanut isommiksi tiedät, että helpommallakin pääsee eli kuopuksen kasvaminen "isoksi" voi olla tuskaista odottamista välillä. Toki se on myös palkitsevaakin! =)

 

Mä oon itte isosisko, mulla on 9 ja 11 vuotta nuoremmat sisarukset. meillä kävi niin, että minä olin aika hiljainen lapsi ja ne kaksi nuorempaa sisarusta olivat aika vilkkaita. Meillä kävi kyllä niin, että sain muurosikätaisteluni käydä aika yksin, sillä äiti oli aivan helisemässä pienten kanssa eikä isä juuri osallistunut lastenhoitoon. no, minusta tuli sitten aika varhain varsin itsenäinen-

 

Itselläni ei ole kokemusta.Meillä on kolme alle kouluikäistä lasta.Täytyy sanoa,etten ymmärrä ihmisiä jotka haluavat "iltatähden".Minusta se on jotenkin itsekästä.Ikäero on jo niin suuri,ettei lapsilla ole mitään yhteistä.Itse haluaisin jo nauttia myöhemmin muista asioista kuin vaipanvaihdosta jne.Tämä on tietenkin vain minun mielipiteeni.Ystäväni on "iltatähti" ja kärsinyt koska hän on ollut tavallaan ainut lapsi.Aikansa kutakin.

 

Pojat -94, -96,-98 ja nut 2006. Mielestäni oli pitkä väli tuo 7v, ja en koskaan aiemmin ajatellut niin suurella ikäerolla lapsia "hankkia". Mutta mutta....kolmikon jälkeen ei pitkään aikaan kuvitellutkaan enää neljättä ja vauvan itku sai ihon kananlihalle. Sitten kummasti taas vauvahaaveet valtasi tai oikeammin sanottuna lapsihaaveet, koska varsinaista vauvahehkutusta en ole mielestäni koskaan potenut.....paitsi nyt! Vauvaa ei kuitenkaan hankita, niinkuin jo useasti näilläkin palstoilla on todettu, joten aikaa meni hieman siinäkin odottelussa.

Hyvin on mennyt. Isoista pojista on valtavasti vanhemmille apua. Isommat saavat myös mielestäni vauvasta paljon iloa ja rakkautta. Ei tarvitse vauvan kauaa syliä kaipailla, kun jo kantelioita ilmaantuu paikalle. Miten hyviä isiä heistä tuleekaan, kun jo nyt osaavat huomioida ja hoitaa vauvelia niin hyvin!! Minusta on myös suuri rikkaus, että perheessä on eri ikävaiheen omaavia jäseniä.

Toisaalta olen yhä sitä mieltä kun ennenkin, että kiva kun kanssakasvaja olisi kullekin lapselle......., mutta enpä taida enää viidennestä haaveilla...kukapa tietää mitä tuleman seuraa...<br><br>

 

\

Itselläni ei ole kokemusta.Meillä on kolme alle kouluikäistä lasta.Täytyy sanoa,etten ymmärrä ihmisiä jotka haluavat "iltatähden".Minusta se on jotenkin itsekästä.Ikäero on jo niin suuri,ettei lapsilla ole mitään yhteistä.Itse haluaisin jo nauttia myöhemmin muista asioista kuin vaipanvaihdosta jne.Tämä on tietenkin vain minun mielipiteeni.Ystäväni on "iltatähti" ja kärsinyt koska hän on ollut tavallaan ainut lapsi.Aikansa kutakin.

olin tuolloin parikymppinen kun tytöt sain, eli ikää on nyt 35v. Aina tähän asti kuvittelin, ettei varmasti ikinä enenpää lapsia.Voi tuo sinunkin mielipide vielä muuttua...
No, kierukka pitää syksyllä poistaa (on ollu sen 5v),nyt sitten on kesä aikaa miettiä, hankkiako lapsi vaiko uusi kierukka...