Onko kenenkään läheinen ollut akuutissa psykoosissa?

[läheinen romahti =(]

Mietin vaan,kun läheinen k.o. diagnoosin sai(en ole ihan satavarma,mutta näin muistelen),että mitenkäs jatkossa?Voiko olla loppuelämän ilman vastaavanlaista "kohtausta",vai onko tuo miten herkkä uusimaan?Hyvä toipumisennuste siinä ainakin vissiin on?Mites lääkitys,voiko sen kenties lopettaa sitten jossain aviheessa?Säikäytti kyllä kovin...Kauheeta,mitä voikaan ihmiselle tapahtua,eikä kukaan otettu tarpeeksi vakavasti ennen kuin oli liian myöhäistä... =(

 

[Ewi]

VOisin pyytää ukkoni vastaa omasta puolestani--->>ITTe en muista ajasta kun olin suljetulla?? :xmas: VOIn sanoa= kyllä toivoa on USKon että kun on tollasia huolehtivia lähimmäisiä ku ittes---->>Vielä nousee :hug:

 

[ap]

VOisin pyytää ukkoni vastaa omasta puolestani--->>ITTe en muista ajasta kun olin suljetulla?? :xmas: VOIn sanoa= kyllä toivoa on USKon että kun on tollasia huolehtivia lähimmäisiä ku ittes---->>Vielä nousee :hug:

Onko sulla ollut vaan tuo yks "kohtaus"? Kun se lähinnä huolestuttaa,että tuleeko nuita yleensä sitten enemmänkin elämän varrella,kun kerran on ollut...Miten kauan sulla meni,että toivuit entisellesi?vai toipuuko siitä koskaan entiselleen?Kauhea huoli,kun kävin katsomassa,oli hirveän huonona,harhoja,itsetuhoisuutta jne...Henkiläkunta oli aika vaitonainen vaikka koitin kysellä...

 

[vieras]

Se on tosi yksilöllistä..kun lääkitys alkaa purra alkaa toipuminen. mut riippuu paljon siitä,miten hämärtynyt todellisuudentaju on ollut.Jos on hyvä turvaverkosto on aina paremmat mahdollisuudet toipumiseen kokonaan

 

[Kowalski]

On ollut.

Pääsääntöisesti hän voi nykyään hyvin. Mutta huonoja hetkiä, aallonpohjiakin, kyllä niitä tulee.

Kaksisuuntainen mielialahäiriö hänellä. Kamala sairaus :/

 

[ap]

Se on tosi yksilöllistä..kun lääkitys alkaa purra alkaa toipuminen. mut riippuu paljon siitä,miten hämärtynyt todellisuudentaju on ollut.Jos on hyvä turvaverkosto on aina paremmat mahdollisuudet toipumiseen kokonaan

Tosi pahasti hämärtynyt todellisuuden taju oli.Oli kuin aave.Puhui kuulemsitaan äänistä,puhui,mitä pitää tehdä,mihin pitää nyt heti mennä,ei päätä eikä häntää.Ihan omassa maailmassaan,ei näyttänyt ymmärtävän puhetta.Oli rikotulla juomalasilla yrittänyt itseään viillellä,ilmeisesti jotkut äänet oli käskeneet näin tekemään.Katse ihan "tyhjä",arkitoimet (pesut vessat,syömiset) ei onnistuneet.Jos jollain kokemuksia niin valakaa vähän edes uskoa,että toivoa on.

 

[Ewi]

VOisin pyytää ukkoni vastaa omasta puolestani--->>ITTe en muista ajasta kun olin suljetulla?? :xmas: VOIn sanoa= kyllä toivoa on USKon että kun on tollasia huolehtivia lähimmäisiä ku ittes---->>Vielä nousee :hug:

Onko sulla ollut vaan tuo yks "kohtaus"? Kun se lähinnä huolestuttaa,että tuleeko nuita yleensä sitten enemmänkin elämän varrella,kun kerran on ollut...Miten kauan sulla meni,että toivuit entisellesi?vai toipuuko siitä koskaan entiselleen?Kauhea huoli,kun kävin katsomassa,oli hirveän huonona,harhoja,itsetuhoisuutta jne...Henkiläkunta oli aika vaitonainen vaikka koitin kysellä...

Uskon--->>JOs on perus terve ollut aiemmin ns normi ihminen--->>Hyvät mahikset toipua niin et ei uusiudu?? ITTelle sanottu aina että ittellä on kaikenlaista---->>EN oo uskonut =) EN tiiä mikä psykoosi ittellä oli??=EI vissiin toi sama--->>EI ollut kohtaus vaan muutama vuos meni-->>EI tullu sinä aikana yhtään pikku päätä ittestä ulos kyllä tää selviää--->>SOita eri teekooihin jos tästä sairaalasta ei saa tarpeeks nyhdettyy tietoo ulos

 

[minttu]

VOisin pyytää ukkoni vastaa omasta puolestani--->>ITTe en muista ajasta kun olin suljetulla?? :xmas: VOIn sanoa= kyllä toivoa on USKon että kun on tollasia huolehtivia lähimmäisiä ku ittes---->>Vielä nousee :hug:

Onko sulla ollut vaan tuo yks "kohtaus"? Kun se lähinnä huolestuttaa,että tuleeko nuita yleensä sitten enemmänkin elämän varrella,kun kerran on ollut...Miten kauan sulla meni,että toivuit entisellesi?vai toipuuko siitä koskaan entiselleen?Kauhea huoli,kun kävin katsomassa,oli hirveän huonona,harhoja,itsetuhoisuutta jne...Henkiläkunta oli aika vaitonainen vaikka koitin kysellä...

Uskon--->>JOs on perus terve ollut aiemmin ns normi ihminen--->>Hyvät mahikset toipua niin et ei uusiudu?? ITTelle sanottu aina että ittellä on kaikenlaista---->>EN oo uskonut =) EN tiiä mikä psykoosi ittellä oli??=EI vissiin toi sama--->>EI ollut kohtaus vaan muutama vuos meni-->>EI tullu sinä aikana yhtään pikku päätä ittestä ulos kyllä tää selviää--->>SOita eri teekooihin jos tästä sairaalasta ei saa tarpeeks nyhdettyy tietoo ulos

Miksi kirjoitat hyvin epäselvästi? Onko sinulla jokin lukihäiriö? ei pahalla

 

[vierailija]

Se on tosi yksilöllistä..kun lääkitys alkaa purra alkaa toipuminen. mut riippuu paljon siitä,miten hämärtynyt todellisuudentaju on ollut.Jos on hyvä turvaverkosto on aina paremmat mahdollisuudet toipumiseen kokonaan

Tosi pahasti hämärtynyt todellisuuden taju oli.Oli kuin aave.Puhui kuulemsitaan äänistä,puhui,mitä pitää tehdä,mihin pitää nyt heti mennä,ei päätä eikä häntää.Ihan omassa maailmassaan,ei näyttänyt ymmärtävän puhetta.Oli rikotulla juomalasilla yrittänyt itseään viillellä,ilmeisesti jotkut äänet oli käskeneet näin tekemään.Katse ihan "tyhjä",arkitoimet (pesut vessat,syömiset) ei onnistuneet.Jos jollain kokemuksia niin valakaa vähän edes uskoa,että toivoa on.

Mun ymmärtääkseni psykoottisia jaksoja voi tulla hyvin eri syistä ja siitä johtuen myös ennuste on hyvin erilainen eri tapauksissa. Jos on vaikka jokin kriisiin, lääkkeisiin/ huumausaineisiin liittyvä/ synnytyksen jälkeinen/ psykoottistasoinen masennuskin voi ihan hyvin jäädä yksittäiseksi psykoottiseksi jaksoksi, mutta sitten jos on vaikka alkavaa skitsofreniaa tai bipoaarisuutta, voi olla että jaksoja tulee jatkossakin elämän varrella, mutta silloinkin on aina tapauskohtaista mikä on vaikutus elämään kokonaisuudessaan.

 

[vieras]

Mun luokkatoveri on toipunut ihan hyvin, liikaa stressiä yhdistettynä kaukorakkauteen sekä valvomiseen johti romahdukseen. Pari viikkoa oli sairaalassa hoidossa, sellaisella osastolla jolta käytiin uimassa ja elokuvissa yms.

 

[ap]

Eli siis toivoa on,vaikkei tällä hetkellä sille vaikutakaan.Pelottaa vaan oma suhtautumiseni,en varmaan osaa enää koskaan hänen kanssaan normaalisti olla,vaan aina ajattelen,että en vaan saa häntä ajautumaan uudelleen tähän...On semmoinen asioiden liikaa pohtija,miettii mitä muuta tarkoittaa milloinkin,pahoittaa mielensä pitkäksikin aikaa helposti,sitten menettää yöunensa ja...siitä tääkin nyt kai johtui?Suljetulla osastolla on tällä hetkellä,ollut muutaman päivän.Jos jollain ois vielä kokemuksia,miten on mennyt jatkossa,mielelläni kuulisin?

 

[The Maiden]

Eli siis toivoa on,vaikkei tällä hetkellä sille vaikutakaan.Pelottaa vaan oma suhtautumiseni,en varmaan osaa enää koskaan hänen kanssaan normaalisti olla,vaan aina ajattelen,että en vaan saa häntä ajautumaan uudelleen tähän...On semmoinen asioiden liikaa pohtija,miettii mitä muuta tarkoittaa milloinkin,pahoittaa mielensä pitkäksikin aikaa helposti,sitten menettää yöunensa ja...siitä tääkin nyt kai johtui?Suljetulla osastolla on tällä hetkellä,ollut muutaman päivän.Jos jollain ois vielä kokemuksia,miten on mennyt jatkossa,mielelläni kuulisin?

Joo mun mutsi on tuollainen, se on ärsyttävää. Mutta ei sitä jaksa hiivistellä, ne huomaa senkin ja sitten vetää omat johtopäätöksensä. On ollut psykoosissa useamman kerran mutta ensimmäinen oli pahin. Tunki uunit ja kaikki täyteen roskaa ja hamstras ihan hulluna kaikkea. Löi mua välillä ja näki piruja ja perkeleitä. Luuli omaavansa yliluonnollisia kykyjä ja innostui "luonnonlääkkeistä". Nää lääkkeet oli sitä että sekotti kahviin kuolleen isänsä pillereitä.

Toimem psykoosi oli sellainen, että soitti mulle ja tenttas, että "ollaanko me menty kihloihin???laitoit sormukses pöydälle ja sanoit että älä hukkaa sitä, ollaanko me kihloissa???" Siis minä ja munj äitini!!! Olin silloin jotain 16 ja ajattelin että mä hakkaan ton hullun ämmän ihan mustaks kun vihaan sitä niin, mutten mitään tehnyt. En olis sille edes pärjännyt.

Muutamia kuukausia on parin vuoden välein sairaalassa, että ihan ok on mennyt,

Tässä näitä kokemuksia nyt sit