Onko kenellekkään

[äiti]

muulle käynyt niin että kun kerroit kavereillesi olevasi raskaana niin kaikki kamut hävisi yhtäkkiä. Niin minulle kävi ja lapsen syntymän jälkeen hylkäsi ne loputkin. Nyt sitten vietellään aikaa ihan yksin vauvan kanssa ja on todella yksinäinen olo kokonaan. Olisiko kyse kateudesta?

 

[Iita]

meillä kävi kaveri kato kun esikoista aloin odottaa ja ostos seuraksi minusta ei ole ollut kenellekkään enään 3 vuoteen kun raskausaikana käveleminen oli yhtä tuskaa ja sen jälkeen tyttö on ollut esteenä...

mulla tuli pikkusen pahamieli kun joulualeihin 2003 oli kaverit menossa ja puhuivat että käydään siellä ja täällä ja ja kyin että ketä lähtee ajatuksena että pääsisin minäkin ja tyttö jää isälleen, mutta ei...
kultainen ukkoni laittoi tulikivenkatkuista tekstiä tytöille ja kuinka ollakkaan kutsu tuli mukaan mutta heti perään lause "mä luulin ettet sä voi lähtee kun vauva on niin pieni..."

tästä opimme että lapsettomien mielestä lapset on ESTE normaalille elämälle...
mutta mun mielestä ne on vaan hidaste eikä kyllä meillä ees sitä kun ollaan nykyään 2 lapsen kans aina ensimmäisenä valmiina ja saadaan odottaa joskus jopa tuntitolkulla lapsettomia mukaan tulijoita...

 

[anzqu]

Meillä on niin, että mies on hidaste.. Neiti ei ole kovinkaan paljoa ollut isänsä (tai kenenkään muunkaan kanssa) kahden, joten hankalempaa lähteä! Itse mielelläni olisin jo menossa, kun kohta puoli vuotta nysvännyt kotona! Haluu shoppailemaan!!

 

[Vilhelmiina83]

Mulla ei kaverit hävinny vaikka kerroinkin että oon raskaana, kun niitä kavereita ei ollu siihen mennessäkään ollu hyvin runsaasti. Kaks parasta kaverii oli ja on edelleen vaikka lapsi onkin.Ihan hyvin ovat ottanu mut mukaan ja pyytävät välillä ihan ahkeraankin.Mie ite en vaan aina jaksa lähtee mihinkään kun pitäs kuitenkin kotiakin yrittää hoitaa ja laittaa ruokaa, joten sit jos lähtee esim.kaupungille niin siellä menee sit aikaa useempi tunti niin sit ei enää sen jälkeen jaksa laittaa mitään hyvin vaikeesti laitettavaa ruokaa vaan haluu jotain nopeesti suuhunsa.Ja mulla vaikka olevinaan on mieskin niin ei siitä oo ollu mitään apua koko aikana vaikka tyttö onkin jo 1v3kk, joten en oo voinu lähtee kavereitten kanssa noin vaan shoppaamaan kun isä ei oo kertaakaan kattonu tytärtään eikä hoitanu.On mulla ollut mun vanhemmat apuna et oon ees joskus päässy hengähtämään ja asioita hoitamaan ilman lastakin.
=)

 

[tiftial]

musta tuntuu että kaikille käy jossain vaiheessa noin..mulle kävi kyllä heti kun kuulivat mun olevan raskaana mutta OLIVATKO HE TOSI YSTÄVIÄ?????niin tosiaan....