avun saanut
Minulla oli paha kilpparin vajaatoiminta normaaleilla viitearvoilla ja siksi sitä ei missään hoksattu. Juoksin yli vuoden yleisillä ja yksityisillä lääkäreillä eikä mitään saatu selville. Koska samaan aikaan kaulani imusolmukkeet oli suurentuneet, olin ihan varma, että mulla on syöpä. Vuosi oli aivan hirveä, huh. TSH oli vain 1.7, mutta T4V vain normaalien viitearvojen alalaidalla eli 11.5. T4-V:n normaalit viitearvot on muistaakseni 9-24. Myöhemmin kilpparin vajaatoiminnan oikein diagnosoinut lääkäri sanoi heti kaulastani, että imusolmukkeet pienenevät kunhan syön jonkin aikaa tyroksiinia ja hän oli oikeassa. Kummallista kyllä kilpparin vasta-aineet eivät olleet koholla myskään. Oikean diagnoosin tehnyt lääkäri kertoi myös, että osa ihmisistä tuntee olonsa hyväksi vasta kun T4V on normaalien viitearvojen aika ylälaidalla.
Olo oli ihan hirveä, ulvoin aamut kun en ollut mitenkään päästä sängystä ylös. Kauhea aivosumu koko päivän, koko ajan aivan jäässä, heti töistä tultua takaisin nukkumaan melkein koko illaksi, joka paikka mielettömästi turvoksissa ja kosketusarka, kaulan imusolmukkeet suurentuneet, päänsärky, en muistanut enää mitään eli en edes missä olin asunut opiskellessa, kurkku oli kuin hapolla syövytetty ja ääni käheä jne. Struumaa minulle ei ollut mutta kaulan alaosa jonkin verran turvoksissa.
Vaikka kilppariarvot oli normaalit, ei se tarkoita ettei vajaatoiminta voisi olla myös paha. Viitearvot kertovat millaisilla arvoilla miltei kaikki ovat ok. Annosta nostettiin vähitellen 200 mikrogrammaan eli söin suurta tyroksiiniannosta 6 vuotta. Tarvittava määrä voi vaihdella. Vajaa vuosi sitten olin yhtäkkiä itse liikatoiminnalla ja annosta jouduttiin pienentämään. Lääkitys pitää alkaa tosi varovasti. Lääkityksen sain Koskiklinikan endokrinologi Jorma Salmelta. Mies ei montaa sanaa sano tai kysy, mutta osasi diagnosoida mulla vihdoin vajaatoiminnan. Puistattaa edelleen ajatuskin miten hirveä olo oli ennen diagnoosia.
Olo oli ihan hirveä, ulvoin aamut kun en ollut mitenkään päästä sängystä ylös. Kauhea aivosumu koko päivän, koko ajan aivan jäässä, heti töistä tultua takaisin nukkumaan melkein koko illaksi, joka paikka mielettömästi turvoksissa ja kosketusarka, kaulan imusolmukkeet suurentuneet, päänsärky, en muistanut enää mitään eli en edes missä olin asunut opiskellessa, kurkku oli kuin hapolla syövytetty ja ääni käheä jne. Struumaa minulle ei ollut mutta kaulan alaosa jonkin verran turvoksissa.
Vaikka kilppariarvot oli normaalit, ei se tarkoita ettei vajaatoiminta voisi olla myös paha. Viitearvot kertovat millaisilla arvoilla miltei kaikki ovat ok. Annosta nostettiin vähitellen 200 mikrogrammaan eli söin suurta tyroksiiniannosta 6 vuotta. Tarvittava määrä voi vaihdella. Vajaa vuosi sitten olin yhtäkkiä itse liikatoiminnalla ja annosta jouduttiin pienentämään. Lääkitys pitää alkaa tosi varovasti. Lääkityksen sain Koskiklinikan endokrinologi Jorma Salmelta. Mies ei montaa sanaa sano tai kysy, mutta osasi diagnosoida mulla vihdoin vajaatoiminnan. Puistattaa edelleen ajatuskin miten hirveä olo oli ennen diagnoosia.