V
M
minäpä
Vieras
L
lisse
Vieras
M
Mä vaan
Vieras
Mulla on paha fibromyalgia ja monta muuta sairautta.
Tässä vähän tietoa FIBROMYALGIA
Fibro tarkoittaa sidekudosta ja myalgia kipua lihaksissa. Fibromyalgia aiheuttaa kipua lihaksissa ja sidekudoksissa. Tuki- ja liikuntaelimistön kipujen ohella potilaat kärsivät lepoa antamattomasta yöunesta ja heti heräämisestä alkavasta uupumuksesta. Lisäksi heillä on erilaisia psyykkisen ja neurologisen tyyppisiä oireita. Oireet voivat olla hyvin monimuotoisia.
Oireet
Fibromyalgian tärkein oire on kehon eri osissa tuntuva lähes jatkuva kipu, johon vaikuttavat erilaiset ulkoiset tekijät. Potilaat kuvaavat kipua kolottavana, jäytävänä, polttavana, kirvelevänä, viiltävänä. Kipua pahentavat kylmä, kostea ja vetoinen ympäristö sekä psyykkinen stressi. Saunassa kipu lievittyy, mutta saunan jälkeen kivut pahenevat (saunakrapula).
Fibromyalgiaa sairastavilla väsymys, uupumus ja voimattomuus, turvotuksen ja puutumisen tunne ovat myös yleisiä. Tuki- ja liikuntaelimistön kipujen lisäksi heillä voi olla päänsärkyä, kuukautis-, maha- ja virtsaelinkipuja. Monet potilaat kokevat niveltensä turpoavan, vaikka lääkäri ei tällaista havaitsisikaan.
Sairastuneet uupuvat ja väsyvät nopeasti henkisessä paineessa. Lisäksi lähes kaikki potilaat kertovat kärsivänsä lepoa antamattomasta unesta.
Toteaminen
Fibromyalgian toteaminen perustuu potilaan kokemiin oireisiin ja lääkärin tekemään kliiniseen tutkimukseen. Tautia selvitettäessä on otettava huomioon suuri joukko muita sairauksia, jotka aiheuttavat kipuoireita. Muut samanaikaiset sairaudet eivät kuitenkaan sulje pois fibromyalgian mahdollisuutta.
Potilasta haastatellessa lääkäri kiinnittää huomiota erityisesti kivun käyttäytymiseen eri tilanteissa sekä unen laatuun. Lääkärintutkimuksessa todetaan tietyt kivulle herkät pisteet kehossa. Jotkin kehon paikat ovat erityisen arkoja. Fibromyalgia ei aiheuta muutoksia verikokeen tuloksissa.
Muita tutkimuksia tarvitaan silloin, kun halutaan sulkea pois muut uupumusta tai kipua aiheuttavat sairaudet, joita ovat anemia, kilpirauhasen toimintahäiriöt, monilihaskipu tai vaihdevuosiin liittyvät oireet. Nivelten yliliikkuvuus on myös syytä selvittää.
Fibromyalgiaa sairastavilla todetaan usein muitakin toiminnallisia sairauksia, joita ovat esimerkiksi ärtyneen suolen tai virtsarakon oireyhtymä, endometrioosi, jännityspäänsärky, krooninen alaselkäkipu, jännityspäänsärky, uupumusoireyhtymä ja masennus. Erityisesti vanhemmilla ihmisillä fibromyalgia voi esiintyä samanaikaisesti esimerkiksi sepelvaltimotaudin, diabeteksen, nivelrikon ja nivelreuman kanssa. Tätä kutsutaan myös sekundaariseksi fibromyalgiaksi.
Hoito
Fibromyalgiaan ei ole olemassa yhtä yksittäistä kaikille sopivaa ja tuloksia tuottavaa hoitomenetelmää, koska sairauden syytkin ovat erilaiset. Tämän vuoksi potilaan omat kokemukset hoitojen vaikutuksista ovat tärkeitä. Monia potilaita helpottaa tieto siitä, että sairaus on yleinen eikä henkeä uhkaava. On helpompi sietää kipua, kun tietää, että ei ole yksin sairautensa kanssa.
Hoidon suunnittelun, toteutuksen ja seurannan perusedellytys on potilaan ja lääkärin tiivis ja luottamuksellinen yhteistyö. On tärkeä katkaista tarpeettomien lisätutkimusten jatkuva kierre, joka pahimmillaan johtaa turhiin kirurgisiin toimenpiteisiin. Parhaiten fibromyalgiapotilasta pystyy hoitamaan perusterveydenhuollon omalääkäri, joka tuntee hyvin potilaansa.
Tiedon saaminen fibromyalgiasta on hoidon perusta. Potilaan on hyvä päästä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa fibromyalgiapotilaille tarkoitetulle kuntoutuskurssille. Tämä onnistuu yleensä ainakin työelämässä mukana oleville. Ryhmäopetuksesta on saatu hyviä tuloksia. Kursseilla vähennetään sairastamiseen liittyvää uupumusta, rohkaistaan itsehoitoon ja harjoitteluun. Stressin välttäminen ja mielihyvän lisääminen lämpimillä kylvyillä, hieronnalla ja muilla pehmeillä fysioterapian keinoilla sekä keskusteluryhmät ja psykologinen tuki toimivat yhtenä hoitolinjana. Joillekin sopii elimistön karkaisu kylmällä (avantouinti, kylmäkammio) ja vähitellen lisääntyvä liikunta. Liikunta tulee aloittaa varoen. Sopivia liikuntalajeja ovat esimerkiksi kävely, sauvakävely, vesiliikunta, pyöräily, tanssi ja hiihto. Liikunnan ajatellaan voimistavan elimistön omia kivun lievitysmekanismeja.
Lääkkeistä ei ole todettu olevan suurta apua fibromyalgian hoidossa. Yhtään fibromyalgian hoitoon tarkoitettua lääkettä ei ole vielä kehitetty. Lääkehoitona voidaan kokeilla unen laatua ja mielialaa parantavaa lääkettä kuten esimerkiksi amitriptyliiniä. Lääkehoito on syytä aloittaa pienellä annoksella sivuvaikutusten minimoimiseksi. Lääkehoidon hyöty havaitaan vasta viikkojen käytön jälkeen. Tavallisista kipulääkkeistä on vain vähän apua, mutta joitakin auttaa parasetamoli. Lääkehoidon haittojen ei tulisi olla hyötyjä suurempia.
Eräät keskushermostoon vaikuttavat, hermostoperäiseen kipuun tarkoitetut lääkkeet voivat sopia joillekin potilaille. Jos fibromyalgiaan liittyy vaikeaa uupumusta, masennusta tai muita psyykkisiä oireita, psykiatrin apuun turvautuminen on välttämätöntä.
Tässä vähän tietoa FIBROMYALGIA
Fibro tarkoittaa sidekudosta ja myalgia kipua lihaksissa. Fibromyalgia aiheuttaa kipua lihaksissa ja sidekudoksissa. Tuki- ja liikuntaelimistön kipujen ohella potilaat kärsivät lepoa antamattomasta yöunesta ja heti heräämisestä alkavasta uupumuksesta. Lisäksi heillä on erilaisia psyykkisen ja neurologisen tyyppisiä oireita. Oireet voivat olla hyvin monimuotoisia.
Oireet
Fibromyalgian tärkein oire on kehon eri osissa tuntuva lähes jatkuva kipu, johon vaikuttavat erilaiset ulkoiset tekijät. Potilaat kuvaavat kipua kolottavana, jäytävänä, polttavana, kirvelevänä, viiltävänä. Kipua pahentavat kylmä, kostea ja vetoinen ympäristö sekä psyykkinen stressi. Saunassa kipu lievittyy, mutta saunan jälkeen kivut pahenevat (saunakrapula).
Fibromyalgiaa sairastavilla väsymys, uupumus ja voimattomuus, turvotuksen ja puutumisen tunne ovat myös yleisiä. Tuki- ja liikuntaelimistön kipujen lisäksi heillä voi olla päänsärkyä, kuukautis-, maha- ja virtsaelinkipuja. Monet potilaat kokevat niveltensä turpoavan, vaikka lääkäri ei tällaista havaitsisikaan.
Sairastuneet uupuvat ja väsyvät nopeasti henkisessä paineessa. Lisäksi lähes kaikki potilaat kertovat kärsivänsä lepoa antamattomasta unesta.
Toteaminen
Fibromyalgian toteaminen perustuu potilaan kokemiin oireisiin ja lääkärin tekemään kliiniseen tutkimukseen. Tautia selvitettäessä on otettava huomioon suuri joukko muita sairauksia, jotka aiheuttavat kipuoireita. Muut samanaikaiset sairaudet eivät kuitenkaan sulje pois fibromyalgian mahdollisuutta.
Potilasta haastatellessa lääkäri kiinnittää huomiota erityisesti kivun käyttäytymiseen eri tilanteissa sekä unen laatuun. Lääkärintutkimuksessa todetaan tietyt kivulle herkät pisteet kehossa. Jotkin kehon paikat ovat erityisen arkoja. Fibromyalgia ei aiheuta muutoksia verikokeen tuloksissa.
Muita tutkimuksia tarvitaan silloin, kun halutaan sulkea pois muut uupumusta tai kipua aiheuttavat sairaudet, joita ovat anemia, kilpirauhasen toimintahäiriöt, monilihaskipu tai vaihdevuosiin liittyvät oireet. Nivelten yliliikkuvuus on myös syytä selvittää.
Fibromyalgiaa sairastavilla todetaan usein muitakin toiminnallisia sairauksia, joita ovat esimerkiksi ärtyneen suolen tai virtsarakon oireyhtymä, endometrioosi, jännityspäänsärky, krooninen alaselkäkipu, jännityspäänsärky, uupumusoireyhtymä ja masennus. Erityisesti vanhemmilla ihmisillä fibromyalgia voi esiintyä samanaikaisesti esimerkiksi sepelvaltimotaudin, diabeteksen, nivelrikon ja nivelreuman kanssa. Tätä kutsutaan myös sekundaariseksi fibromyalgiaksi.
Hoito
Fibromyalgiaan ei ole olemassa yhtä yksittäistä kaikille sopivaa ja tuloksia tuottavaa hoitomenetelmää, koska sairauden syytkin ovat erilaiset. Tämän vuoksi potilaan omat kokemukset hoitojen vaikutuksista ovat tärkeitä. Monia potilaita helpottaa tieto siitä, että sairaus on yleinen eikä henkeä uhkaava. On helpompi sietää kipua, kun tietää, että ei ole yksin sairautensa kanssa.
Hoidon suunnittelun, toteutuksen ja seurannan perusedellytys on potilaan ja lääkärin tiivis ja luottamuksellinen yhteistyö. On tärkeä katkaista tarpeettomien lisätutkimusten jatkuva kierre, joka pahimmillaan johtaa turhiin kirurgisiin toimenpiteisiin. Parhaiten fibromyalgiapotilasta pystyy hoitamaan perusterveydenhuollon omalääkäri, joka tuntee hyvin potilaansa.
Tiedon saaminen fibromyalgiasta on hoidon perusta. Potilaan on hyvä päästä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa fibromyalgiapotilaille tarkoitetulle kuntoutuskurssille. Tämä onnistuu yleensä ainakin työelämässä mukana oleville. Ryhmäopetuksesta on saatu hyviä tuloksia. Kursseilla vähennetään sairastamiseen liittyvää uupumusta, rohkaistaan itsehoitoon ja harjoitteluun. Stressin välttäminen ja mielihyvän lisääminen lämpimillä kylvyillä, hieronnalla ja muilla pehmeillä fysioterapian keinoilla sekä keskusteluryhmät ja psykologinen tuki toimivat yhtenä hoitolinjana. Joillekin sopii elimistön karkaisu kylmällä (avantouinti, kylmäkammio) ja vähitellen lisääntyvä liikunta. Liikunta tulee aloittaa varoen. Sopivia liikuntalajeja ovat esimerkiksi kävely, sauvakävely, vesiliikunta, pyöräily, tanssi ja hiihto. Liikunnan ajatellaan voimistavan elimistön omia kivun lievitysmekanismeja.
Lääkkeistä ei ole todettu olevan suurta apua fibromyalgian hoidossa. Yhtään fibromyalgian hoitoon tarkoitettua lääkettä ei ole vielä kehitetty. Lääkehoitona voidaan kokeilla unen laatua ja mielialaa parantavaa lääkettä kuten esimerkiksi amitriptyliiniä. Lääkehoito on syytä aloittaa pienellä annoksella sivuvaikutusten minimoimiseksi. Lääkehoidon hyöty havaitaan vasta viikkojen käytön jälkeen. Tavallisista kipulääkkeistä on vain vähän apua, mutta joitakin auttaa parasetamoli. Lääkehoidon haittojen ei tulisi olla hyötyjä suurempia.
Eräät keskushermostoon vaikuttavat, hermostoperäiseen kipuun tarkoitetut lääkkeet voivat sopia joillekin potilaille. Jos fibromyalgiaan liittyy vaikeaa uupumusta, masennusta tai muita psyykkisiä oireita, psykiatrin apuun turvautuminen on välttämätöntä.
M
minäpä
Vieras
U
up
Vieras
Mulla ranteissa pahiten kipua, mutta välillä lonkat ja polvet vihloo, varpaan ja sormien nivelet ja joka paikasta. Tällä hetkellä Miranax kipulääkkeenä ja triptyliä kokeillaan taas, mutten syö kumpaakaan säännöllisesti. Otan vaan tarvittaessa.
Ä
äippätiiti harmaana
Vieras
Alkuperäinen kirjoittaja tasamaan tallaaja:
kuinka sulla todettiin sairaus?kestikö doagnosointi kuinka kauan?
Ekat oireet alko -96 syksyllä, kun ensimmäinen mieheni sairastui. Silloin hoidettiin jännetuppitulehduksena. Seuraavan kerran hakeuduin lääkäriin joskus -88 kevättalvella kun töissä kipeyty ranteet niin ettei mikään pysynyt käsissä. Siitä alkoi kierre viikko töissä, viikko sairaslomalla (joskus vähän pidempääkin).
Ensin tutkittiin sellaisella sähkökäyrillä että viestit kulkee (karpaalitunnelitukosta epäiltiin) häikkää oli muttei riittävästi. Hieman oli borrelioosi arvotkin koholla, vaikkei mulla punkin puremasta ole tietoa.
Kävin reumatologilla, joka esitteli mulle taudin, muttei tehnyt diagnoosia
.
Sitten -99 Alkuvuodesta alettiin ensin karsimään muita mahdollisuuksia pois. Kävin kerran kuussa polilla. Aina jotain kokeita ja röntgeniä ja toukokuussa lopulta lääkäri teki sen piste kartoituksen eli paineli koko kehon läpi tietyistä pisteitä ja kipupisteitä löytyi niin paljon, että diagnoosi tuli.
Vuosi siis meni aktiivisessa vaiheessa.
Unohdin muuten mainita, että selkä jumittää välillä. Aika usein olen aamuisin kankea, mutta kyllä se siitä vetryy. Selkään olen joskus joutunut kipupiikkiä hakemaan.
Ensin tutkittiin sellaisella sähkökäyrillä että viestit kulkee (karpaalitunnelitukosta epäiltiin) häikkää oli muttei riittävästi. Hieman oli borrelioosi arvotkin koholla, vaikkei mulla punkin puremasta ole tietoa.
Kävin reumatologilla, joka esitteli mulle taudin, muttei tehnyt diagnoosia
. Sitten -99 Alkuvuodesta alettiin ensin karsimään muita mahdollisuuksia pois. Kävin kerran kuussa polilla. Aina jotain kokeita ja röntgeniä ja toukokuussa lopulta lääkäri teki sen piste kartoituksen eli paineli koko kehon läpi tietyistä pisteitä ja kipupisteitä löytyi niin paljon, että diagnoosi tuli.
Vuosi siis meni aktiivisessa vaiheessa.
Unohdin muuten mainita, että selkä jumittää välillä. Aika usein olen aamuisin kankea, mutta kyllä se siitä vetryy. Selkään olen joskus joutunut kipupiikkiä hakemaan.
N. kymmenen vuotta sit sain diagnoosin. Lääkkeenä tarvittaessa naprometiniä.
Eli aamuisin on se pahin kipu ja väsymys, tuntuu, ettei pysty tekemään mitään, kun on niin voimaton.
Joskus on kädet niin voimattomat, ettei pysty hammastahnaa puristamaan..
Syksyllä on oireet ihan pahimmillaan..
Saunassa en pystynyt käymään lähes kymmenee vuoteen, koska aamulla oli niin kamalat niska-hartiakivut.
Nyt jostain syystä sauna ei tee niin pahaa.
Kävin aikanaa reumalääkärillä ja se jotain kipupisteitä "laskeskeli" ja sillä perusteella siis diagnoosin sain.
Parhaiten kai oloa kuvaa se, että tuntuu sille, niinku hartioilla olisi koko ajan kilon painoiset ylimääräiset taakat..
Eli aamuisin on se pahin kipu ja väsymys, tuntuu, ettei pysty tekemään mitään, kun on niin voimaton.
Joskus on kädet niin voimattomat, ettei pysty hammastahnaa puristamaan..
Syksyllä on oireet ihan pahimmillaan..
Saunassa en pystynyt käymään lähes kymmenee vuoteen, koska aamulla oli niin kamalat niska-hartiakivut.
Nyt jostain syystä sauna ei tee niin pahaa.
Kävin aikanaa reumalääkärillä ja se jotain kipupisteitä "laskeskeli" ja sillä perusteella siis diagnoosin sain.
Parhaiten kai oloa kuvaa se, että tuntuu sille, niinku hartioilla olisi koko ajan kilon painoiset ylimääräiset taakat..
M
Mä vaan
Vieras
Veljelläni on yläasteella todettu selkärankareuma. Mulla on ollut aikapäiviä jo selän kanssa ongelmia sekä käden. Sanotaan et on yliliikkuvat nivelet ja ranteessa hermopinne. Ois pitäny mennä siitä leikkaukseen jo vuonna 2005 syyskuussa mutta tyttö oli silloin hiukan alle puolvuotias ni eipä voinut siihen mennä ku ei ois täällä ollu ketään 3 viikkoa nostelemassa. No nyt vaivaa vaan puutumisena että ei ole kipuillut siten ku aikasemmin. Nykyään yöt on aika huonoja kun ei pysty nukkuun kunnolla kun herään joko selkä tai lonkkasärkyyn. Ja aamustikin paikat tuntuu kipeeltä ja kankeelta. Mieli alakin on vaihteleva.
V
vieras
Vieras
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Ja mulle ei taas avantouinti käy lainkaan.
Minä käytän rannetukia, polvitukea ja nilkkatukea kivunhoidossa. Ensin siis noilla tuilla ja sitten vasta lääkettä.
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
:wave: mulla on.
Lääkkeenä Triptyl oikein pahoisiin oireissiin joita on kamala kipu ranteissa,sormissa, nilkoissa...
kipu on puutumista ja voimattomuutta raajoissa ja nivelissä ... senkka mulla jatkuvasti tuossa 40 seutuvilla ja vaklkosolutarvot hiukka koholla.
A
argh
Vieras
Alkuperäinen kirjoittaja Mä vaan :
vai että VAAN PELKÄSTÄÄN! kannattaa kirjottaa tuommosia vasta sitte ku itellä on kokemusta fibromyalgiasta. mulla ei oo kyseistä sairautta mutta kyllä se varmasti on ikävä ja kivulias sairaus.
V
vieraana
Vieras
Similar threads
