Onko kenelläkään tunnetta...

.. että yksinhuoltajista aina ajatellaan pahinta, jopa toiset äidit jotka elävät parisuhteessa ajattelevat meistä pahinta?
Kumma kun pitää koko ajan miettiä mitä sanoo, miten sanoo ja koska sanoo ettei vaan tule väärinkäsityksiä.
Minua on jo haukuttu siitä saan yksinhuoltaja korotuksia, asumistukea ja yhteiskunta elättää lapseni, on se todellakin outoa että asioista ei vaivauduta ottamaan selvää ennenkuin mennään laukomaan tommosia tyhmiä asioita jotka eivät kenties pidäkkään paikkaansa.

Minä en omasta mielestäni olisi voinut pysyä sellaisen miehen rinnalla joka joi reilusti alkoholia, raiskasi ja pahoinpiteli henkisesti, vai olisiko minun pitänyt pysyä hänen kanssaan vain siksi etten rasittaisi tätä meidän hienoa yhteiskuntaa, yhteiskuntaa jossa narkkarit ja juopot vetävät yhtä lailla asumistukea ja sossusta rahaa, tuhlaten sen taas päihteisiin. Minä käyn sentään töissä ja kasvatan lapsia joista tulee parinkymmenen vuoden päästä aikuisia jotka omalta osaltaan tuovat rahaa yhteiskunnan tarpeisiin(verojen maksu siis), joten minkä ihmeen takia meitä sitten niin paljon syyllistetään, en vaan ymmärrä. Ihan oikeasti, tuntuu siltä että se on oikea synti olla Yh

 

Ihmiskunta varsinkin naiset ovat sellaisia että juoruili / seläntakanan puhuminen / kateellisuus kuuluu meidän geenivarastoihin pysyvästi. Ei se yh-elämäninen ole herkkua, harva tahtoo tehdä lapsen ja elää yksin. Ymmärtäkseni moni aloittaa seurustelun siltä pohjalta, että tässä eletään yksissä loppuelämä onnellisena, saadaa pari lasta, omakotitalo ja koira. Kun tulee ero ei se maailmaa kaada, päinvastoin tietyissä tapauksissa se on onni. Miksi muitten pitää tätä onnea alkaa polkemaan lyttyyn. ja jos tukia on mahdollisuus saada, niin miksi niistä pitää kieltäytyä. Jokainenhan saa lapsilisät, joten tukia saa KAIKKI eikä vain yh:t. Kyllä minäkin työssäkäyvänä ja hyvin toimeentulevana anoin kodinhoitotuen kun olin ansaitulla kesälomalla äitiyslomani jälkeen. ja kyllä, sain tämän kodinhoitotuen, koska se minulle kuului yhtä lailla kuin kaikille muillekin. Lapseni oli tällöin kuukauden kotona äitinsä hoidossa.
Joten pää pystyyn vain kaikki yh:t. Suurin osa teistä on sellaisia, joita moni huonossa parisuhteessa elävä on kateellinen. Heissä ei ole ns. munaa lähteä suhteesta ja elämään parempaa yh-elämää vaan he jatkavat huonossa parisuhteessa. Ja kerran yh ei tarkoita että loppuelämä yh. =)

 

Eipä ole koska aika paljon on yh-kavereita.Kaverin mies oli aikoinaan kateellinen kun mulla kävi kodinhoitaja johon tokasin että senkus eroat vaimostas ja rupeet yh:ks niin eiköhän onnaa sullakin.
Mitä ikinä kukakin ajattelee niin oma on ongelmansa ja mun elämää se ei liikuta pätkääkään!

 

\

Eipä ole koska aika paljon on yh-kavereita.Kaverin mies oli aikoinaan kateellinen kun mulla kävi kodinhoitaja johon tokasin että senkus eroat vaimostas ja rupeet yh:ks niin eiköhän onnaa sullakin.
Mitä ikinä kukakin ajattelee niin oma on ongelmansa ja mun elämää se ei liikuta pätkääkään!

Vähät minäkin välitän, tosin nyt menkat käynnissä ja hormonit lentelee ja toisinaan vaan hieman välitän, mutta en yleensä, ajatelkoot muut mitä haluavat

 

Kyllähän sitä on huono ihminen jos ei ole pystynyt parisuhteessa olemaan. Tai sitten itsekäs kun on vaan halunnut lapsen. Tai jotain muuta arvosteltavaa. Itse pidän itseäni vahvana ja rohkeana ihmisenä ja äitinä. Saan etuuksia eli lapsilisää yh-korotuksella ja elatustukea kaupungilta ja asumistukea. Niitä kannattaa kaikkien kadehtia. Helppoa rahaa tulee ovista ja ikkunoista