Onko kellään vinkkejä?

Meillä on 1 1/2-vuotias poika joka on itse ihanuus,(kun sille päälle sattuu.) Nyt viime aikoina poika on ollut todella kiukkuinen! Aamu alkaa jo itkulla,mikään ei kelpaa.Kun pääsee pois sängystä, hän kävelee ympäri kotia ja vain kitisee.Lelut ei kelpaa, ainoastaan pesuaineet tai veitset tms. vaaralliset, joita luonnollisesti en anna.
Kun yritän syöttää/syö itse, ruuat on pitkin lattioita ja taas alkaa huuto.Itkukaan ei ole tavallista itkua vaan KUNNON kiljumista ja känkkäränkkää.Illat ovat samanlaisia,ainoa hiljainen hetki päivässä on kun poju nukkuu päikkäreitä.Jos itsellä on kädessä jotain se on annettava lapselle, muuten alkaa niin hirveä huuto joka ei meinaa loppua.
Kaupassa käynti on täysin mahdotonta.Jos ei mennä sinne mihin poika haluaa niin sitten huudetaan niin että kauppa raikaa.Ja ihmiset "kyylää" ja tulee antamaan "kasvatusvinkkejä".Tätä piirrettä ihmisissä vihaan eniten!!! (ja ovat yleensä toisia äitejä):kieh:
Mitä ihmettä voisin tehdä ennen kuin olen hermoromahduksen partaalla? Poika on kanssani päivät kotona; käymme ulkona,on selkeä päivärytmi yms. mutta ei nuku öitä.Ei ole koskaan nukkunut.Herää noin 1-5xyössä.En enää anna maitoa yöllä, ehkä tilkan vettä.Tuttia ei ole syönyt melkein vuoteen!
Onko jollain fiksuja neuvoja miten saan oman kullannuppuni takaisin känkkäränkältä?

 

Meidänkin hyväntuulinen enkeli muuttui kaks viikkoa sitten känkkisränkäksi Tuo kirjotus oli kun suoraan meidän tän hetkisestä tilanteesta!

Pari viikkoa tosiaan tuota kuuntelin ja nukuin parin tunnin tirsoja yöllä ja olin tosiaan hermoromahduksen partaalla...lopulta käytin lääkärissä ja korvatulehdushan sillä pikku raukalla oli :'( en vaan osannu aatella kun ei merkkiäkään flunssasta eikä kuumetta. Samaan aikaan tekee ressukka vielä isoja poskihampaita joten ei ihme että elämä välillä kiukuttaa! Voiskohan teilläkin olla kyse jostain taudinpoikasesta tai hampaista...?

 

Käyttekö päivisin kerhoissa tai avoimessa päiväkodissa, näkeekö lapsesi muita lapsia? Omani on samanlainen jos ollaan koko päivä kotona, joten oon ratkaissut asian, että joka päivä lähdetään pois kotoa ainakin puoleksi päiväksi, vaikka olis kuinka paljon tekemistä kotona jne..

 

Meillä oli tollasta kun puhkes puruhampaita.

 

Pojallasi taitaa alkaa uhmaikä eikä siihen auta oikeastaanmuu kuin rajat ja rakkaus. Meillä myös kiukutellaan jo ennen aamupalaa ekan kerran ja nyt myös pukeminen saa aikaan kiukkua. Meillä poika (1v4kk) voi kiukutella päivän mittaan milloin mistäkin asiasta, mutta koitan olla tiukkana, pitää pääni ja keksiä jotain muuta kivaa, joka lauhduttaa kiukun. Joskus annan pojan kiukutella rauhassa, että saan vaikka itse syötyä aamupalan, koska kyllä mun mielestä kiukuttelu pitää sallia - sehän on omien tunteiden ilmaisua näin pienellä - jos ei hajota paikkoja eikä telo itseään eikä muita.

Nukkumisesta tuli mieleen, että nukkuuko lapsi omassa huoneessa? Meillä yöunet on parantunu paljon kuukauden aikana, kun muutettiin isompaan asuntoon ja poika nukkuu omassa huoneessa. Nyt yöt on yleensä ehjiä ja välillä jopa reilu 12 tuntisia. Selkeät iltarutiinit ja rauhottuminen illalla, telkka ja musiikki pois jne. orientoi lasta yötä varten. Yöllä ei myöskään kannata jokasesta inahduksesta mennä lapsen luo, vaan kannattaa kuulostella rauhottuuko lapsi itsekseen ja jatkaa uniaan. Näin lapsi oppii, että nyt nukutaan, myös vanhemmat nukkuvat, eivätkä hyppää mun luona.

Päivisin kannattaa käydä leikkipuistossa tms. tapaamassa muita lapsia, koska tämän ikäinen nauttii jo seurasta ja kavereista jos ei ole hoidossa.

Leppoisampaa arkea teille ja parempia öitä myös! :hug:

 

\

Meillä on 1 1/2-vuotias poika joka on itse ihanuus,(kun sille päälle sattuu.) Nyt viime aikoina poika on ollut todella kiukkuinen! Aamu alkaa jo itkulla,mikään ei kelpaa.Kun pääsee pois sängystä, hän kävelee ympäri kotia ja vain kitisee.Lelut ei kelpaa, ainoastaan pesuaineet tai veitset tms. vaaralliset, joita luonnollisesti en anna.
Kun yritän syöttää/syö itse, ruuat on pitkin lattioita ja taas alkaa huuto.Itkukaan ei ole tavallista itkua vaan KUNNON kiljumista ja känkkäränkkää.Illat ovat samanlaisia,ainoa hiljainen hetki päivässä on kun poju nukkuu päikkäreitä.Jos itsellä on kädessä jotain se on annettava lapselle, muuten alkaa niin hirveä huuto joka ei meinaa loppua.
Kaupassa käynti on täysin mahdotonta.Jos ei mennä sinne mihin poika haluaa niin sitten huudetaan niin että kauppa raikaa.Ja ihmiset "kyylää" ja tulee antamaan "kasvatusvinkkejä".Tätä piirrettä ihmisissä vihaan eniten!!! (ja ovat yleensä toisia äitejä):kieh:
Mitä ihmettä voisin tehdä ennen kuin olen hermoromahduksen partaalla? Poika on kanssani päivät kotona; käymme ulkona,on selkeä päivärytmi yms. mutta ei nuku öitä.Ei ole koskaan nukkunut.Herää noin 1-5xyössä.En enää anna maitoa yöllä, ehkä tilkan vettä.Tuttia ei ole syönyt melkein vuoteen!
Onko jollain fiksuja neuvoja miten saan oman kullannuppuni takaisin känkkäränkältä?

On niin tuttun kuulosta! Meillä tosin lisänä 2-viikkoinen vauva tässä ja poika (1v6kk) on tosi mustasukkainen ja mustasukkaisuus esiintyy todella rasittavana kiukutteluna!!! Niin että taitaa kuulua ikään noi kiukuttelut! Saa nähdä miten pärjään noiden lasten kanssa kun isäntä menee töihin isyysloman jälkeen...