Mulla on jatkuvasti :ashamed:
Mulla on koko ajan sellainen fiilis, että mä olen tässä perheessä ainoa, joka on joutunut tekemään myönnytyksiä suuremmissa määrin lasten tulon jälkeen. Siis siirtämään omia tarpeitaan ja halujaan ja joustamaan aina kaikessa.
Ja mä en kestä kohta enää olla itseni (enkä muiden) kanssa, jos ei ala tapahtua. Nytkin mies harrasti koko viikonlopun, mä kuskailin yhtä lasta hoitoon ja toista pelireissulle. Ens viikonloppuna sillä on vissiin työporukan pikkujoulut, jonne ei oteta puolisoja mukaan. Sitä seuraavana viikonloppuna se menee taas kaveriporukan kanssa harrastusjuttuihin (on kuulemma pakollinen).
Mulla ei oo edes koskaan rahaa mihinkään... Ei kuulemma miehelläkään, mutta tuntuu silti pystyvän tekemään juttuja ja ostamaan "tarpeellisuuksia".
No joo, taas tätä samaa. Myönnän. Piti vaan purkaa jonnekin. Kiitos ja anteeks.
Mulla on koko ajan sellainen fiilis, että mä olen tässä perheessä ainoa, joka on joutunut tekemään myönnytyksiä suuremmissa määrin lasten tulon jälkeen. Siis siirtämään omia tarpeitaan ja halujaan ja joustamaan aina kaikessa.
Ja mä en kestä kohta enää olla itseni (enkä muiden) kanssa, jos ei ala tapahtua. Nytkin mies harrasti koko viikonlopun, mä kuskailin yhtä lasta hoitoon ja toista pelireissulle. Ens viikonloppuna sillä on vissiin työporukan pikkujoulut, jonne ei oteta puolisoja mukaan. Sitä seuraavana viikonloppuna se menee taas kaveriporukan kanssa harrastusjuttuihin (on kuulemma pakollinen).
Mulla ei oo edes koskaan rahaa mihinkään... Ei kuulemma miehelläkään, mutta tuntuu silti pystyvän tekemään juttuja ja ostamaan "tarpeellisuuksia".
No joo, taas tätä samaa. Myönnän. Piti vaan purkaa jonnekin. Kiitos ja anteeks.