Onko kapitalismi markkinatalouden syöpä?

Mä ehkä alan luisua jonkinlaiseen kristilliseen sosialismiin tai luonnonkapitalismiin (kapitalismi jossa keskiössä ei ole raha, vaan ihminen ja luonto). En tiedä, mihin lopulta päädyn, jossain kepulaisessa keskiössä. Ja vasta opettelen asioita, eli joku talousnero saa mua valistaa myös.

Mutta jotenkin usein menee keskustelussa käsitteet "markkinatalous" ja "kapitalismi" sekaisin. Ja kapitalismin käsitettä on monenlaista:
-valtiokapitalismi, jossa valtio määrää markkinoita ja jota on Kiinassa ja autoritäärisissä maissa
-liberaali kapitalismi jota on länsimaissa
-> globaali kapitalismi eli valta on muutamalla monikansallisella yhtiöllä.

Mutta!
Markkinatalous on perusta. Se kattaa torimyyjä-mummonkin: mä annan sille rahan ja se antaa mulle mansikoita.
Markkinataloutta sitten voi lähteä vääntämään eri suuntiin, mutta puhtaan markkinatalouden keskiössä on ihminen, ei raha.

Toki valtiot ovat usein sekatalouksia, eli valtio&globalisaatio ovat sekoittuneina.

Jatkuu seuraavassa viestissä...

 

Markkinatalous on kaiken pohja, mutta markkinatalouden lainalaisuuksista tulee ymmärtää erot kauppatieteiden ja taloustieteiden välillä sekä markkinatalouden häiriöt.

 

Ja sitten: koittakaa vassarit edes vähän argumentoida eri tavalla kuin ennen. Ei jaksais lukea "Orpon kaverikapitalismi ja fiskaali-Thatcher Purra" ja kuinka "Sanna oli mittaushistorian sejase."

 

Mä laitan tähän kapitalismin krittiikkiä, mutta myös kehuja. No kritiikki tulee ensin.

Onko kapitalismi markkinatalouden syöpä?

Ekonomisti David Korten pitää yritysglobalisaatiota umpikujana, jossa valtiot pyrkivät tuottamaan suuryrityksille mahdollisimman hedelmälliset olosuhteet tuottaakseen hyvinvointia, mutta päätyvätkin vain näiden armoille.

yle.fi

"Ekonomisti David Korten pitää yritysglobalisaatiota umpikujana, jossa valtiot pyrkivät tuottamaan suuryrityksille mahdollisimman hedelmälliset olosuhteet tuottaakseen hyvinvointia, mutta päätyvätkin vain näiden armoille.

"Olemme jääneet kiinni ajatukseen maailmanlaajuisesta kilpailukyvystä. Sen takia ajattelemme aina esin mitä voimme viedä, ja se taas johtaa meidät suoraan maailmankauppaa hallitsevien yritysten käsiin", hän kertoi vuonna 1998 Musta laatikko -ohjelmassa.

Pian valtiot ovat tilanteessa, jossa yritykset määräävät ja valtiot ovat vankeja. Yritykset määräävät verotuskohteet ja vaativat valtioita jopa kattamaan verorahoilla toimitilojensa kustannuksia.

Yllä kuvatun kaltaisia tilanteita oli Kortenin mukaan nähtävissä jo Yhdysvalloissa, jossa paikkakunnat kilpailivat yrityksistä muun muassa palauttamalla verorahoja yrityksille.

Globalisaatio on tehnyt tästä kilpailusta maailmanlaajuista ja suuryrityksistä sankareita, jotka poimivat rusinat pullasta.

Smithin markkinateoria ei ole kapitalistinen

Korten näkee eron kapitalismin ja markkinatalouden välillä.

"Kapitalismi on markkinoille sama kuin syöpä ihmiselle. Se pyrkii omaan rajoittamattomaan kasvuunsa. Kapitalismissa on kyse globaaleista monopoleista, kansallisten rajojen häviämisestä ja kustannusten ulkoistamisesta", Korten kertoo.

Adam Smithin markkinateoriaan taas kuuluu ajatus pienistä, paikallisista yrityksistä ja kustannusten sisäistämisestä, niin että tuotteista maksetaan todelliset kustannukset. Markkinataloudessa kauppa perustuu tasapainoon.

Kortenin mukaan on pyrittävä Niken ja Coca-colan kaltaisten suuryritysten tuhoon.

Teksti: Juhana Säilynoja"

 

Peruuta vielä enemmän perusteisiin. Tuo juttu pyörii sen ympärillä, että toimintaympäristössä on toimittu huonosti.

 

Eli tällä palstalla oli pari viikkoa sitten esimerkkimaa Irlanti.
Irlanti on 90-luvulta käsin houkutellut monikansallisia pörssiyhtiöitä, ja sieltä on tullut sievoiset verotulot. Irlantilaisilla on rahaa ja hyvinvointia.

Mutta onko siinä vaarana että valtio alkaa pokkuroida jotain muutamaa firmaa?
Tai miten tuo järjestelmä haiskahtaa sellaiselta nopealta pikavoitolta tai pyramidihuijaukselta?

Sen verran jokaisen maan isänmaallisuuden pitää mennä menestyksen edelle, että ei täällä mitkään pörssiyhtiöt saa sanella.

 

Kapitalismista on ollut paljon hyvääkin. Se on kuin annettaisiin joku adrenaliiniruiske talouteen, tai pistetään uusi Porsche vanhan ja luotettavan, mutta arkisen&ankean 30 v.vanhan farkku-Volvon tilalle. Valtioiden BKT on noussut huikeaa vauhtia.

Kopsaan netistä.

Kapitalismi on tuonut mukanaan paljon hyviä asioita yhteiskuntiin ja kansantalouksiin. Maailmanlaajuinen BKT:n suuri kasvu osuu yksiin kapitalismin leviämisen kanssa. Myös viikoittaisen työajan lyheneminen sekä lapsityövoiman käytön ja vanhusten työnteon väheneminen on osoitettu olevan seurausta kapitalismin tuomasta vauraudesta. Lisäksi ammattiyhdistysliike on ollut vaikuttamassa työntekijöiden työehtojen kehittymiseen. Professori Juha Sihvolan mukaan markkinatalous on edistänyt ihmisten rauhanomaista ja järjestynyttä yhteiseloa enemmän kuin mikään muu historian tuntema yhteiskuntajärjestelmä. Sihvolan mukaan ”kaikki toistaiseksi kapitalismin vaihtoehdoiksi ehdotetut, nykyisestä olennaisesti poikkeavat järjestelmät ovat johtaneet tolkuttomaan riistoon, väkivaltaan ja rikoksiin ihmiskuntaa vastaan.” Jo vuonna 1848 Karl Marx ja Friedrich Engels ylistivät kapitalistien ”ihmetöitä” Kommunistisessa manifestissaan ja kirjoittivat: ”Porvaristo vetää tuotantovälineiden nopean kehityksen ja kulkuyhteyksien tavattoman helpottumisen ansiosta kaikki kansakunnat sivistyksen piiriin”.

Ennen kapitalismia vuosina 1000–1820 maailmantalous kasvoi kuusinkertaiseksi, mikä oli 50 % henkeä kohden. Kapitalismin alettua levitä laajemmin vuosina 1820–1998 maailmantalous kasvoi 50-kertaiseksi eli 9-kertaiseksi henkeä kohden. Kapitalistisimmissa maissa, kuten Euroopassa, Yhdysvalloissa, Kanadassa, Australiassa ja Uudessa-Seelannissa talous kasvoi 19-kertaiseksi henkeä kohden, vaikka niillä oli korkea lähtötaso vuonna 1820, ja Japanissa peräti 31-kertaiseksi, muualla maailmassa kasvu oli vain viisinkertainen henkeä kohden. Economic Freedom of the World -indeksin mukaan maailman taloudellisesti vapaimmissa eli kapitalistisimmissa maissa (viidennes kaikista maista) elävien keskitulot olivat 23 450 dollaria/vuosi ja tulojen keskimääräinen vuosikasvu 1990-luvulla 2,56 %. Taloudellisesti epävapaimmassa viidenneksessä maailman maista vastaavat luvut olivat 2 556 dollaria/vuosi ja -0,85 %/vuosi. Köyhin kymmenys kansasta sai 728 dollaria/vuosi epävapaimmissa ja 7 000 dollaria/vuosi vapaimmissa maissa. Lisäksi odotettavissa oleva elinikä oli vapaimmissa maissa 20 vuotta pidempi kuin epävapaimmissa - eliniän kasvuun ovat vaikuttaneet muun muassa terveellisempi ravinto, terveyden- ja sairaanhoidon edistyminen ja hygieniaolojen parantuminen. Kasvu on jatkunut 2000-luvulla ja vuonna 2019 tuotanto ja kulutus henkeä kohden olivat kymmenkertaisia verrattuna vuoteen 1820, Suomessa 30-kertaisia ja köyhimmässäkin maassa, Keski-Afrikan tasavallassa, 2.5-kertaisia verrattuna vuoteen 1800. Vuonna 1800 maapallon väestöstä 85-95 % eli 2 dollarilla päivässä, nyt alle viidennes.

 

Eli kapitalismi nosti myös ihmisten elinikää keskimäärin 20 vuodella kapitalistisissa maissa. Se on todella paljon.

Toki täytyy miettiä, tapahtuiko se kolmansien maiden ja niiden luonnonvarojen kustannuksella?

 

Eli tällä palstalla oli pari viikkoa sitten esimerkkimaa Irlanti.
Irlanti on 90-luvulta käsin houkutellut monikansallisia pörssiyhtiöitä, ja sieltä on tullut sievoiset verotulot. Irlantilaisilla on rahaa ja hyvinvointia.

Mutta onko siinä vaarana että valtio alkaa pokkuroida jotain muutamaa firmaa?
Tai miten tuo järjestelmä haiskahtaa sellaiselta nopealta pikavoitolta tai pyramidihuijaukselta?

Sen verran jokaisen maan isänmaallisuuden pitää mennä menestyksen edelle, että ei täällä mitkään pörssiyhtiöt saa sanella.

Ota bkt käyrät esille. Kurkkaa vaikka ensin Britit ja Suomi vierekkäin. Suomi oli brexittiin saakka reippaasti köyhempi (bkt/hlö), mutta Brexitin jälkeen tilanne kääntyi päinvastoin ja nyt ero on suunnilleen päinvastainen.

Sitten kun ymmärrät tämän, niin lisää tähän se Irlannin käyrä. Irlannissa oli talouskriiti samaan aikaan kun suomessa 1990 luvulla ja tämä oli taloustieteissä käsitelty asia Suomessa. Heillä oli erilainen lähestymistapa. Tämä keskustelu tuo pohjaa suomalaiseen ajatteluun eikä täällä muisteta sitä, että maa romahti myös tuossa välillä noin vuonna 2012.

Nyt tuo ero selittyy hyvin pitkälti brexitillä...

 

Ota bkt käyrät esille. Kurkkaa vaikka ensin Britit ja Suomi vierekkäin. Suomi oli brexittiin saakka reippaasti köyhempi (bkt/hlö), mutta Brexitin jälkeen tilanne kääntyi päinvastoin ja nyt ero on suunnilleen päinvastainen.

Sitten kun ymmärrät tämän, niin lisää tähän se Irlannin käyrä. Irlannissa oli talouskriiti samaan aikaan kun suomessa 1990 luvulla ja tämä oli taloustieteissä käsitelty asia Suomessa. Heillä oli erilainen lähestymistapa. Tämä keskustelu tuo pohjaa suomalaiseen ajatteluun eikä täällä muisteta sitä, että maa romahti myös tuossa välillä noin vuonna 2012.

Nyt tuo ero selittyy hyvin pitkälti brexitillä...

Brexitille oli aikoinaan syynsä. EU:n silloiset ongelmat 2016-17:

-mamutus
-talousvaikeudet, joita Kreikan ja Italian ongelmat pahensi
-Britit kokivat että valta on EU:ssa Ranskalla ja Saksalla. Saksassa Angela Merkel oli niin hybriksessä mamuaaltonsa kanssa, ettei mitään rajaa.

Mikä brittejä EU:ssa risoo? Tässä viisi syytä

Järki ja etenkin tunteet ohjaavat brittejä, kun he äänestävät Britannian mahdollisesta EU-erosta ehkä jo kesäkuussa. Listasimme asioita, jotka ajavat Britanniaa eroon EU:sta.

yle.fi

 

Irlannin talousongelmat oli pahemmat kuin Italian. Irlanti oli Kreikan jälkeen seuraava

 

Brexit ajettiin läpi valheilla.

 

Irlannin talousongelmat oli pahemmat kuin Italian. Irlanti oli Kreikan jälkeen seuraava

Laitan pari linkkiä, mutta ei varmaan tule läpi. Kokeilen yksi kerrallaan:

Irlannin talouskriisi helpottaa, mutta edessä on vielä monta vyönkiristyksen vuotta

Martin Lonergan Goatenbridgen aavekaupungissa. Omakotitalon ikkunat on rikottu. Kuvat Markus Pentikäinen. “Tämä on aivan hullua”, kansanedustaja Mattie McGrath ärisee. “Täysin järjetöntä ahneutta!” Olemme McGrathin kotiseu…

suomenkuvalehti.fi

Ensimmäinen...

 

Laitan pari linkkiä, mutta ei varmaan tule läpi. Kokeilen yksi kerrallaan:

Mallivaltio Irlannista tuli roskapankkimaa

Irlanti kaatui kiinteistökuplaan ja pankkien ahneuteen.

yle.fi

Toinen...

 

Mutta Brexit sen Irlannin nosti Euroopan toiseksi vauraimmaksi maaksi.

 

Irlannissa on alhainen yritysverotus ja siellä panostetaan digitalisaatioon ja vihreään siirtymään.

COUNTRY OUTLOOK: Vauras Irlanti tiellä kohti vihreää ja digisiirtymää - Ulkoministeriö

Irlanti, noin 5.5 miljoonan asukkaan vauras ja kasvava talous, on koti useille kansainvälisille suuryrityksille...

um.fi

 

Irlannissa on alhainen yritysverotus ja siellä panostetaan digitalisaatioon ja vihreään siirtymään. Mm. nämä tekijät houkuttelevat sinne kansainvälisiä suuryrityksiä ja pk-yrityksiä.

 

Laitan pari linkkiä, mutta ei varmaan tule läpi. Kokeilen yksi kerrallaan:

Irlannin talouskriisi helpottaa, mutta edessä on vielä monta vyönkiristyksen vuotta

Martin Lonergan Goatenbridgen aavekaupungissa. Omakotitalon ikkunat on rikottu. Kuvat Markus Pentikäinen. “Tämä on aivan hullua”, kansanedustaja Mattie McGrath ärisee. “Täysin järjetöntä ahneutta!” Olemme McGrathin kotiseu…

suomenkuvalehti.fi

Ensimmäinen...

Mielenkiintoinen EU-kritiikki löytyi tekstistäsi....

"Monet irlantilaiset syyttävät ahdingostaan Saksaa, EU:n komissiota ja IMF:ää, jotka painostivat Irlannin hallituksen pelastamaan pankit irlantilaisten veronmaksajien kustannuksella. Heidän mukaansa päätöksellä haluttiin pelastaa ne saksalaiset ja brittiläiset pankit, jotka olivat luotottaneet avokätisesti irlantilaisia pankkeja."

 

Mielenkiintoinen EU-kritiikki löytyi tekstistäsi....

"Monet irlantilaiset syyttävät ahdingostaan Saksaa, EU:n komissiota ja IMF:ää, jotka painostivat Irlannin hallituksen pelastamaan pankit irlantilaisten veronmaksajien kustannuksella. Heidän mukaansa päätöksellä haluttiin pelastaa ne saksalaiset ja brittiläiset pankit, jotka olivat luotottaneet avokätisesti irlantilaisia pankkeja."

Joo. Kyllä siellä paljon syytettiin EU:ta ja sen politiikkaa tuosta kuprusta. Samanlaisia EU vastaisia liikkeitä siellä oli, mitä Briteissä ja vaikka täällä meillä Suomessa.

Britit vain teki tuon eron ensin. Briteissä se romahdutti BKT:n ja toi Irlantiin vaurauden.

 

Ja kyllä Irlannissa on edelleen edellisen laman tekemiä katkeria, joiden mielestä yhteinen kärsimys olisi parempi kuin Euroopan toiseksi suurin BKT.

Eikä tämä ole edes mikään pieni vähemmistö.

 

Kapitalismi on kaikessa yksinkertaisuudessaan yksityiseen omistukseen pohjaava talousjärjestelmä ja markkinatalous on sitä, että kysyntä määrittelee tuotteiden ja palveluiden tarjontaa ja hinnanmuodostusta eli nämä ohjautuvat markkinaehtoisesti.

Eli lähtökohtaisesti kapitalismi ei voi olla markkinatalouden syöpä koska näiden ei pitäisi sinällään liittyä toisiinsa mitenkään. Periaatteessa täysin sosialistinen järjestelmä voisi toimia markkinaehtoisesti ja täysin yksityisomistukseen pohjaava voisi toimia hintasäännöstellysti. Käytännössä kuitenkin kapitalismi ja markkinatalous kulkevat käsi kädessä ja niitä selittävät taloustieteelliset teoriat ovat kypsyneet samassa padassa.

Teorian suhteen ongelmaksi tai huomioon otettavaksi käytännön sanelemaksi järjestelmän ominaisuudeksi muodostuu se, ettei mikään järjestelmä ole koskaan täysin kapitalistinen eikä mikään markkinatalous täysin vapaa. Tietyt yhteiskunnan alat on pakko tai parasta organisoida sosialistisesti sekä omistuksen että markkinoiden suhteen. Esimerkiksi armeijat on yleensä hyvästä syystä pidetty valtion monopolina. Lisäksi on valtava määrä harmaata aluetta, jossa julkinen ja yksityinen toimivat samalla markkinalla.

Ja sitten on täysin kapitalistista yritystoimintaa, joka kuitenkin toimii rajoitetusti vapailla markkinoilla koska täysin vapaa eli rajoittamaton markkinatalous on yksilöiden ja yhteiskunnan kannalta huono asia. Esimerkiksi tietyt turvallisuuteen liittyvät standardit ovat kaikkien etu, vaikka yrittäjä voisi tehdä isot voitot myymällä myrkyllisiä tai palovaarallisia tuotteita halpaan hintaan niille, jotka ovat valmiita riskin ottamaan tietoisesti tai ymmärryksen puutteesta.

Tärkeää on huomata, että ei ole olemassa absoluuttista tutkittua totuutta siitä miten paljon markkinoita pitää rajoittaa ja miten paljon kapitalismin rinnalle mahtuu sosialismia ennen kuin sen vaikutukset muuttuvat negatiivisiksi. Pitkälti nämä ovat myös mielipideasioita. Onko USA parempi valtio kuin Ruotsi tai Norja, esimerkiksi?

Toinen tämän avauksen kannalta oleellinen pointti on se, että kapitalistiseen järjestelmään on sisäänrakennettuna pääomien keskittyminen. Koska taloudellisen toiminnan tulee olla voitollista, kapitalistit määritelmällisesti tekevät voittoa. Ja koska omistus on yksityistä, voitto myös kertyy yksityisiin käsiin. Ja koska pääoma on sijoitettava ja omistus on yksityistä, myös omistus kasaantuu määritelmällisesti niille, jotka omistavat jo ennestään ja jotka saavat siten voittoja, joita sijoittavat jne. Raha tulee rahan luo.

Ja omistuksen keskittyminen sitten taas johtaa valtavien konglomeraattien eli yritysryppäiden syntymiseen. Tätä on lainsäädännöllä rajoitettu (taas päästään siihen miten rajoittamaton kapitalismi on mahdottomuus) ja ihan viime vuosinakin on mm. estetty yrityskauppoja tai pakotettu vaikkapa vakuutusyhtiö myymään tietyn osan toiminnoistaan ennen kuin se on voinut fuusioitua toisen kanssa. Mutta voidaan hyvin kysyä onko rajoitettu tarpeeksi. Uhkana nimittäin on valuminen korporatokratian eli yhtiövallan suuntaan, josta Echon lainaama David Kortenkin varoittaa.

 

Onhan suomessakin niitä, joten mielestä on ihan ok maksaa siitä, että meillä on oikeistohallitus. Kyllä ihmien on valmis kärsimään aatteen puolesta

 

Ota bkt käyrät esille. Kurkkaa vaikka ensin Britit ja Suomi vierekkäin. Suomi oli brexittiin saakka reippaasti köyhempi (bkt/hlö), mutta Brexitin jälkeen tilanne kääntyi päinvastoin ja nyt ero on suunnilleen päinvastainen.

Sitten kun ymmärrät tämän, niin lisää tähän se Irlannin käyrä. Irlannissa oli talouskriiti samaan aikaan kun suomessa 1990 luvulla ja tämä oli taloustieteissä käsitelty asia Suomessa. Heillä oli erilainen lähestymistapa. Tämä keskustelu tuo pohjaa suomalaiseen ajatteluun eikä täällä muisteta sitä, että maa romahti myös tuossa välillä noin vuonna 2012.

Nyt tuo ero selittyy hyvin pitkälti brexitillä...

Brexit oli 4 vuotta sitten eikä todellakaan ole saanut aikaan tuollaista vaikutusta.

 

Mielenkiintoinen EU-kritiikki löytyi tekstistäsi....

"Monet irlantilaiset syyttävät ahdingostaan Saksaa, EU:n komissiota ja IMF:ää, jotka painostivat Irlannin hallituksen pelastamaan pankit irlantilaisten veronmaksajien kustannuksella. Heidän mukaansa päätöksellä haluttiin pelastaa ne saksalaiset ja brittiläiset pankit, jotka olivat luotottaneet avokätisesti irlantilaisia pankkeja."

Hienoa, että luit.

Olin itse Suomessa toimivassa Irkkufirrmassa töissä 1996-1999. Joten muistan hyvin sen laman jälkimainingit ja silloisen talouspoliittisen eron. Siksi seurasin myös tuota Irlannin suurta romahdusta ja lamaa.

Irlanti on ollut poliittisesti pikkaisen tuuliajolla ja linja ei ole ollut maailman selkein. Sitten tuli Brexit, joka oli samaan aikaan joulu, synttärit ja loton päävoitto Irlannille.

 

Brexit oli 4 vuotta sitten eikä todellakaan ole saanut aikaan tuollaista vaikutusta.

Suomi oli bktssä Irlannin edellä vuodet 2009-2014. Brexitin aikana Irlannin bkt oli alle 300 ja 2022 se oli 533,1!

Aika hyvin taloudelta, joka oli vielä kymmenen vuotta sitten Euroopan toiseksi huonoin. Nyt siis toiseksi paras.

Ei Irlanti tätä tehnyt. Ne on vaan kokoluokkaa puolet Lontoon väkiluvusta, naapurissa ja sitten tuli Brexit