onko kaikki toivo mennyttä

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja äitykkä
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Ä

äitykkä

Vieras
Mies häipy ma tavaroineen(ilmoitti tekstarilla), eikä siitä sen koomin ole kuulunut! Ti yritin puhua puhelimessa, mutta huusi ettei takas tule ja turha roikkua hänessä, pamautti luurin korvaan:( Sen jälkeen en ole yrit.ottaa yhteyttä, eikä sekään! Hädin tuskin pysyn elämän syrjässä kiinni, muutaman tunnin nukun öisin nukahtamislääkkeen voimalla, ruoka ei maistu yhtään! Lasten puolesta on niiin paha olla ja pieninkin 1,5v tuntuu reagoivan tilanteeseen.Yritän pitää itseni koossa lasten vuoksi, mutta pinna on kireellä ja purskahdan itkuun tämän tästä! En jaksa tätä omaa avuttomuutta ja lamaannusta, mikä tähän kidutukseen auttaa, mikä tästä tekee lopun? Miksi on niin syyllinen olo ja miksi on ikävä mietä joka teki näin raadollisesti? En edes tiedä missä se on ja miksi ei halua/pysty selvit.näitä käytännön asioita kanssani(asumiskuviot, lasten huolto a tapaamiset, taloudell.seikat), että jostain voisin alottaa elämäni rippeiden keräilyn ja korjailun! Nyt vaan odotan, en edes tiedä mitä, valmist.pahimpaan ja toivon parasta(että voitas vielä yrittää)! Kertokaa kokemuksia kun mies on saanut todella tarpeekseen, kyllästynyt arkeen ja sinuun! Onko mitään tehtävissä, kaunko ovat tarvinneet huilia ja aikaa miettimiseen(ts.asioiden tärkärj.laittamiseen) vai odotanko tässä turhaan?
 
Älä ota takaisin, koska silloin epävarmuus vaan jatkuu, jos ei ole valmis keskustelemaan asioista, niin ala järjestelemään elämää siihen malliin, että sinulla ja lapsilla on hyvä olla.
Turha miehen sitten enää jälkikäteen sanoa, että miksi noin tai näin.
Olosikin kohenee, kun otat ohjat käsiin ja saat tunteen, että asioille voi jotain tehdä.
Onnea uudelle tielle :)
 
Inhottava tilanne. Eikö ollut mitään syytä miksi noin teki? Menikö huonommin suhteessa tms?
Älä oota enää yhtään mitään. Järjestä elämä sille mallille että pärjäätte keskenään lasten kans, niinkuin tuossa aiemmin sanottiin. Lapsien hyvinvointi on nyt etusijalla ja olethan yrittänyt yhteyttä jo ottaa, eikä sillä kiinnosta vastata. Tästä lähtien elät niin ettet ota huomioon ollenkaan sitä, teet vain teiän olon mukavaksi.
Kylläpä ottaa yhteyttä jos jatkossa kiinnostaa olla lapsien kans. Haet yksinhuoltajuutta, piristyt jotenkin niin huomaat että teillähän menee lasten kans ihan hyvin. Ei semmosta miestä tarvi huomioida.
 
Alkuperäinen kirjoittaja murunen:
Inhottava tilanne. Eikö ollut mitään syytä miksi noin teki? Menikö huonommin suhteessa tms?
Älä oota enää yhtään mitään. Järjestä elämä sille mallille että pärjäätte keskenään lasten kans, niinkuin tuossa aiemmin sanottiin. Lapsien hyvinvointi on nyt etusijalla ja olethan yrittänyt yhteyttä jo ottaa, eikä sillä kiinnosta vastata. Tästä lähtien elät niin ettet ota huomioon ollenkaan sitä, teet vain teiän olon mukavaksi.
Kylläpä ottaa yhteyttä jos jatkossa kiinnostaa olla lapsien kans. Haet yksinhuoltajuutta, piristyt jotenkin niin huomaat että teillähän menee lasten kans ihan hyvin. Ei semmosta miestä tarvi huomioida.

niin ja kyllä te pärjäätte! puhu jollekkin jos on todella vaikeaa ja huono olla. pitkän suhteen katkeaminen on varmasti hankalaa, mutta elämä jatkuu. tsemppiä!!
 
Mä ottaisin yhteyttä sosiaalityöntekijään ja kertoisin tilanteen ja pyytäisin heitä ottamaan yhteyttä mieheen käytännönasioiden selvittämiseksi. Sillä tavalla mieskin huomaa ettei asiat voi jäädä roikkumaan kun siihen on liittynyt pieniä lapsia, vaan tapaamiset, elarit, huoltajuusasiat jne pitää saada sovituksi.
 
älä ota takaisin. Itselleni kävi samoin 7 vuotta sitten. Siinä vaiheessa kun löysin uuden kumppanin, exä halusi yrittää uudelleen!! Säälittävä mies..Rupesin kiinnostamaan sitten kun tuli uus ukko kuvioihin. Vielä tänäkin päivänä utelee pojalta meidän perheen asioista, aaargh!
 
niin ja sillon ku exä jätti meidät yritin puhua jos mentäs terapiaan, niin hän sano et mieluummin tappaa ittensä ja meidät kun menee terapiaan!! Että tämmönen tapaus ja pojan takia joudun oleen tekemisissä sen kanssa vielä.
 

Yhteistyössä