E
epätoivon ahdistama
Vieras
oon niin väsyny ihteeni. Olen olllut avomieheni kanssa yhdessä neljä vuotta ja meillä on kaksi ihan pientä lasta. elämän riepotteluista johtuen ja vaikeitten kokemusteni vuoksi minulla on kauhea läheisten menettämisen pelko ja ahdistus päällä kokoajan. vaikka olen urheilullinen, hyvässä kunnossa ja kovin kauniiksi kehutaan tunnen aina vain riittämättömyyttä ja hoen kokoajan miehelleni että haluat varmasti jonku toisen etkä rakasta oikeasti vaikka hän joka päivä hokisi että olen maailman kaunein ja eikä yksikään muu nainen maan päällä häntä kiinosta. ja hän kyllä osoittaakin sen ettei muut naiset päätä käännä. silti jankutan ja jankutan,,,,ja mietin, miten helkutissa nämä epäluuloni saisin loppumaan ja voisin olla onnellinen. en meinaa jaksaa ja lopussa mun raivoille on mieski....silti vaan en saa ihteäni muuttumaan vaikka terapiassa käyn menneisyyteni vuoksi...onko jollain samoja tuntemusia???