Onko itsepäisyys hyvä vai paha asia?

Non compos mentis
Se on hyvä asia silloin, kun pieni vauva on sairas ja kukaan tk:ssa ei ota todesta. Juntturaa ei saa maaniteltua kotiin ennen kuin vauva on tutkittu.

Mä olen itsepäinen ihminen. Eli pidän oman pääni. Kerran olen ollut väärässä ja sen myönnän auliisti, eli nöyräkin vielä. :saint: Mun yli ei ole helppo jyrätä, mutta vanhemmiten olen oppinut huomaamaan milloin oikeasti kannattaa taistella sen oman mielipiteen puolesta ja milloin kannattaa luovuttaa, vaikka tietääkin olevansa oikeassa.

Itsepäisyys vie kliseisesti läpi harmaan kiven, ei sisu.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Non compos mentis:
Se on hyvä asia silloin, kun pieni vauva on sairas ja kukaan tk:ssa ei ota todesta. Juntturaa ei saa maaniteltua kotiin ennen kuin vauva on tutkittu.

Mä olen itsepäinen ihminen. Eli pidän oman pääni. Kerran olen ollut väärässä ja sen myönnän auliisti, eli nöyräkin vielä. :saint: Mun yli ei ole helppo jyrätä, mutta vanhemmiten olen oppinut huomaamaan milloin oikeasti kannattaa taistella sen oman mielipiteen puolesta ja milloin kannattaa luovuttaa, vaikka tietääkin olevansa oikeassa.

Itsepäisyys vie kliseisesti läpi harmaan kiven, ei sisu.



Mun anoppi sanoo, et olen itsepäinen, mut en mä yllä tohon samaan :/ Kyl mä myönnänkin itsepäisyyteni, mutta mun mielestä se on vain hyvä asia. Mua suunnattomasti ärsyttää ihmiset, jotka eivät voi sanoa mitä haluavat, vaan märisevät sitten jäljestäpäin, että piti tehdä kaikki sen yhden itsepäisen mukaan... vaikkakin se yksi itsepäinen on yrittänyt kovasti saada niitä muitakin sanomaan mielipiteensä...

Mutta sen haluaisin vielä tietää, mikä on sitä huonoa itsepäisyyttä?

 

Yhteistyössä