Onko isovanhemmat koskaan huutaneet lapsellenne?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "kahden lapsen äiti"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
K

"kahden lapsen äiti"

Vieras
Meillä 4 ja 6 vuotiaat lapset ja ovat parasta aikaa mummin ja ukin luona viikonlopun vietossa. Ovat siellä harvemmin koska välimatkaa on jonkin verran.
Isäni eli lasten ukki oli eilen suuttunut lapselleni ja huutanut hänelle koska oli pissannut vahingossa sänkyyn :( Sitä ei ole sattunut pitkään aikaan. Kotona emme kyllä huuda jos sattuu vahinko. Harmittaa ja tuli paha mielikin lapsen puolesta. Ymmärrän että heitäkin harmittaa kun sänky kastunut. Olin kyllä sanonut heille että kannattaa suojata sänky kaiken varalta. Mieltä vaan kaihertaa tämä asia :(
 
Ei, enkä katsoisi läpi sormien jos vahingosta lapselleni huutaisikaan. Ei menisi lapset enää mummolaan yökylään tuon jälkeen, ja saisi huutaja pyytää anteeksi lapseltani.
 
Ei huutaneet, mutta (yliherkällä) äidilläni on inhottava tapa syyllistää ja mäkättää ja alkaa itkemään "uhrina" jos lapsi on jotenkin pahoittanut hänen mielensä (tätä samaa keinoa käytti jo meihin, omiin lapsiinsa).
 
Kyllä meilläkin on asiasta korotettu ääntä mutta tämä oli mielestäni sellainen asia, mistä ei ääntä koroteta. Ei lapsi sitä tahallaan tehnyt :/
 
Alkuperäinen kirjoittaja viisikymppinen isoäiti;29674876:
meidän mummolla ei ole kuulunut tapoihin huutaa lapsenlapsille, eikä ole koskaan kuulemma huutanut omille lapsilleenkaan. näin kertovat mies ja sen sisarukset,

Ihanalta äidiltä kuulostaa! Oon niin kade. Meille äiti huusi suut ja korvat täyteen, syystä välillä mutta myös siksi, että sillä itsellä oli huono päivä. Lapsenlapseen on onneksi vieraskoreampi (nähdään nykyään harvoin).
 
Meillä ei kummankaan lapsuudenkotiin ole kuulunut huutaminen. Eikä siis nyt meillekään, joten ajatus että isovanhemmat NYT huutaisi lapsillemme, on täysin absurdi.
 
Ovat kyllä useinmiten aiheesta, isäni joskus myös asiasta jota itse en ehkä pitäisi aiheellisena. Tuon kaltaisen tilanteen ottaisin toki puheeksi niin lasten kanssa kuin hänen joka lapsille/lapselle huuti tilanteessa jossa siitä ei ollut mitään hyötyä vaan päinvastoin.
 
Olen itse tällainen mummintapainen ("lapsenlapset" ovat mieheni lapsenlapsia ja oman nuorimman veljeni lapsia jotka siis ovat suurinpiirtein samanikäisiä). Ja olen huutanut joskus hoidossamme olleille lapsille. En tosin sänkyyn pissaamisesta (välillä on viduttanut sen lapsen vanhemmat, jotka ei ole kertoneet että sohvamme pitäisi suojata kun yli viisivuotias vielä kastelee - vähän kohtuutonta olettaa että lapsi itse sen muistaa ilmoittaa, ja kohtuutonta on myös että jouduttiin ostamaan uusi sohva yhden yökyläilyn vuoksi).

Mutta huutanut olen kun esimerkiksi seitsemän vanha yrittää huitoa isoveljeään krokettimailalla niin että se osuukin vieressä olevaa kuusivuotiasta otsaan. Silloin paloi hihat täysin, ja tyttö varmaan muistaa sen huutoni ikänsä. Samoin olen huutanut jos meillä on liuta lapsia joita luotsataan jossain liikenteessä ja joku meinaa sooloilla - meitsiltä nousee ääni ja sitten on armeijan komento. Myös turhasta riskinotosta esim. vesillä tai luonnossa voi seurata huuto.

Silti ovat näköjään meille ihan mielellään aina tulossa.
 
Ei oo huutaneet. Osaavat komentaa ilmankin ja aiheesta. Vahingoista ei. Mulle isä etenkin huusi aikanaan mutta lastenlapsille ei. Mielellään lapsi menee mummoloihin. Muistan itse miltä se tuntui kun 3v pääsi pissa yöpaikan sänkyyn ja sain sellaset huudot osakseni että ikinä en omalleni silleen tee enkä salli sitä muiltakaan.
 

Yhteistyössä