onko ihmisillä jo syntyessään määrätty kuolinpäivä?

[keppälerttu]

eli siis..

uskotteko että ihminen teoillaan ja menemisillään voi vaikuttaa siihen koska kuolee, vai onko jokaisella jo valmiina se hetki määrättynä ja se tapahtuu, olit missä tahansa ja teit mitä tahansa?


mä uskon siihen, että jokaisen päivät on määrätty, se että ei lähde lentokoneeseen joka putoaa ei pelasta sua kuolemasta jos silloin on sun aikas lähteä, vaan silloin sitä sit kuolee jotenkin muuten..

mites te asian ootte ajatelleet?

 

[Yksvaan]

Uskon niin kyllä.
Joskus on niin uskomattomia juttuja ettei voi kuin ajatella että jonkun oli määrä lähteä ja sillä hyvä.

 

[Pessi]

Voi olla.

 

[vieras]

Ei ole määrätty. Ihminen voi valinnoillaan joko edistää omaa kuolemaansa tai hidastaa sitä. Alkoholisti mitä todennäköisemmin juo sisuskalunsa, humalassa ajava voi mitä suuremmalla todennäköisyydellä ajaa pöpelikköön jne.

 

[no en]

välttää ottamatta koskaan vastuu omasta elämästään, lapsistaan, tekemisistään jne...
Todella naivi ajattelutapa, yleinen uskovaisilla.

 

[vieras]

kyllä uskon että päivät ovat luettu etukäteen. olin pahassa auto onnettomuudessa ja kenelleekkään ei käynyt mitään, kaikki vaan ihmetteli kuinka ollaan edes elossa kun auto oli siinä kunnossa.

 

[Sapfo]

En usko kohtaloon. Sehän tarkoittaisi että itse ei voisi vaikuttaa elämäänsä kun kaikki olisi ennalta määrättyä.

 

[vieras]

Ei ole määrätty. Ihminen voi valinnoillaan joko edistää omaa kuolemaansa tai hidastaa sitä. Alkoholisti mitä todennäköisemmin juo sisuskalunsa, humalassa ajava voi mitä suuremmalla todennäköisyydellä ajaa pöpelikköön jne.

Näin juuri. Paljon voimme itse vaikuttaa, mutta toisaalta on myös paljon, johon vaikutusmahdollisuutemme ovat nolla.

 

[Yksvaan]

välttää ottamatta koskaan vastuu omasta elämästään, lapsistaan, tekemisistään jne...
Todella naivi ajattelutapa, yleinen uskovaisilla.

Eihän ne poissulje toisiaa, etteikö voisi edes yrittää huolehtia turvallisuudesta, vaikka uskookin siihen että aika on ennalta määrätty. Kun on myös kaikkea elämän ja kuoleman välillä. Vaikka palstan mukaan kaikki onkin joko tai.

 

[vieras]

Ei ole määrätty. Ihminen voi valinnoillaan joko edistää omaa kuolemaansa tai hidastaa sitä. Alkoholisti mitä todennäköisemmin juo sisuskalunsa, humalassa ajava voi mitä suuremmalla todennäköisyydellä ajaa pöpelikköön jne.

Näin juuri. Paljon voimme itse vaikuttaa, mutta toisaalta on myös paljon, johon vaikutusmahdollisuutemme ovat nolla.

Totta, niissä tilanteissa ite ajattelen et olipas pirun huono tuuri.

 

[Yksvaan]

kyllä uskon että päivät ovat luettu etukäteen. olin pahassa auto onnettomuudessa ja kenelleekkään ei käynyt mitään, kaikki vaan ihmetteli kuinka ollaan edes elossa kun auto oli siinä kunnossa.

Sama juttu kun isäni ajoi rekan alle. Koko muu auto tuusan nuuskana, mutta kuskin penkin ympärillä "turvarengas" joka säilyi ehjänä.

 

[vieras]

en usko tollaseen. Ehkä noin että voi vaistota kuolemansa tai sen että pelastuu, mutta en usko että esim sen perheenisän oli määrä kuolla just sinäpäivänä kun vaimo niin päätti. Tuskin se mies olis sinäpäivänä muuten kuollut.

 

[just joo]

No enpä usko. Kyllä kovasti huomiota herättäisi jos jossain Naantalin kokoisessa paikassa kuolisi ykskaks viisi nuorta toisistaan riippumatta vain siksi, että heidän oli perjantaina määrä kuolla mutta bileiden järjestäjä sairastui eikä bileitä järjestetty.

 

[keppälerttu]

mä en todellakaan ole uskovainen, enkä käytä tota ajatusta pakoiluna vastuustani..enkä edes ajatellut etten voisi vaikuttaa elämääni (nimenomaan ELÄMÄÄNI ) monillakin valinnoilla..

mä taas ajattelen et enemmän se toinen vaihtoehto, jossa jokainen valinnoillaan määrittää oman kohtalonsa, rajoittaa elämää ja estää ihmistä ottamasta vastuuta itsestään.Jos mä jokaisen ratkaisun elämässä punnitsen sen kautta, et vähentääkö vai lisääkö se mun riskiä kuolla, mä huomaisin joskus eläkeläisenä, et kato perskules, mähän en oo ELÄNYT ollenkaan..
voinko mä lähteä pimeällä kauppaan, kun riski jäädä auton alle on isompi, no en, voinko mä päästää lapseni jonnekkin missä itse en ole, no en, koska kukaan ei voi niitä suojella, paitsi minä jne

mä elän elämää varten, ja siihen opetan lapsenikin, mä en elä väistelläkseni kuolemaa, koska se tulee, aivan varmasti, ja mä voin vaan elää siihen asti joko odottaen ja peläten, tai olemalla välittämättä siitä ja nauttia joka hetkestä..

 

[Yksvaan]

en usko tollaseen. Ehkä noin että voi vaistota kuolemansa tai sen että pelastuu, mutta en usko että esim sen perheenisän oli määrä kuolla just sinäpäivänä kun vaimo niin päätti. Tuskin se mies olis sinäpäivänä muuten kuollut.

Vaimo oli välikäsi siinä asiassa.

Itse olen niin monesti selättänyt kuoleman, että en voi uskoa muuta kuin se että se on ennalta määrätty.

 

[Anna Suukko]

välttää ottamatta koskaan vastuu omasta elämästään, lapsistaan, tekemisistään jne...
Todella naivi ajattelutapa, yleinen uskovaisilla.

Aika mustavalkoista ajattelua sinulla. Aina kun kysytään omaa ajattelua, tulee jollekin tarve haukkua toisten näkemystä elämästä. Etkö olisi voinut vaan kertoa oman näkemyksesi ja antaa arvoa muiden ajatuksille?

Kyllä, uskon, että elämäni pituus on jo Taivaan Isällä tiedossa. Silti voin itse vaikuttaa voimakkaasti elämäni sisältöön tekemilläni valinnoilla ja tavallani elää. Ajattelen siis, että elämän pituuteen ei voi vaikuttaa, mutta sisältöön voi.

 

[Yksvaan]

No enpä usko. Kyllä kovasti huomiota herättäisi jos jossain Naantalin kokoisessa paikassa kuolisi ykskaks viisi nuorta toisistaan riippumatta vain siksi, että heidän oli perjantaina määrä kuolla mutta bileiden järjestäjä sairastui eikä bileitä järjestetty.

Oliko ne kaikki syntyperäisiä naantalilaisia, vai oliko joku ohjattu asumaan sinne vain vähän aikaa sitten (esim)?

 

[vieras]

mä en todellakaan ole uskovainen, enkä käytä tota ajatusta pakoiluna vastuustani..enkä edes ajatellut etten voisi vaikuttaa elämääni (nimenomaan ELÄMÄÄNI ) monillakin valinnoilla..

mä taas ajattelen et enemmän se toinen vaihtoehto, jossa jokainen valinnoillaan määrittää oman kohtalonsa, rajoittaa elämää ja estää ihmistä ottamasta vastuuta itsestään.Jos mä jokaisen ratkaisun elämässä punnitsen sen kautta, et vähentääkö vai lisääkö se mun riskiä kuolla, mä huomaisin joskus eläkeläisenä, et kato perskules, mähän en oo ELÄNYT ollenkaan..
voinko mä lähteä pimeällä kauppaan, kun riski jäädä auton alle on isompi, no en, voinko mä päästää lapseni jonnekkin missä itse en ole, no en, koska kukaan ei voi niitä suojella, paitsi minä jne

mä elän elämää varten, ja siihen opetan lapsenikin, mä en elä väistelläkseni kuolemaa, koska se tulee, aivan varmasti, ja mä voin vaan elää siihen asti joko odottaen ja peläten, tai olemalla välittämättä siitä ja nauttia joka hetkestä..

No kuka tässä on elämää käskenyt olla elämättä jos sanoo, että tietyillä valinnoilla voi joko jouduttaa kuolemaa tai hidastaa sitä. Kyl monelle alkoholistille on luettu madonluvut et seuraava ryyppäys kerta voi olla viimeinen, siinä vaiheessa he sit joko lopettavat tai jatkavat juomista. Ihan miten itse haluavat.

 

[eso]

eli siis..

uskotteko että ihminen teoillaan ja menemisillään voi vaikuttaa siihen koska kuolee, vai onko jokaisella jo valmiina se hetki määrättynä ja se tapahtuu, olit missä tahansa ja teit mitä tahansa?


mä uskon siihen, että jokaisen päivät on määrätty, se että ei lähde lentokoneeseen joka putoaa ei pelasta sua kuolemasta jos silloin on sun aikas lähteä, vaan silloin sitä sit kuolee jotenkin muuten..

mites te asian ootte ajatelleet?[/QUO

Uskon että elämässä tulevat tapahtumat on määrätty jo syntyessä. josta minulla omakohtaisia kokemuksia. osa tapahtumista on aika karmaisevia ja uskomattomia, ja uskon, että joku Suuri voima ohjaa tätä elämää teit mitä tahansa, sillä elämässäni on tapahtunut selittämättömiä karmeita ja julmiakin asioita, mutta kaikkein karmaisevaa on, kun huomaa selkeän johdonmukaisuuden. Luonteeltani olen käsittääkseni erikoisherkkä joten se selvittänee ainakin osaksi tätä "mysteeriä".