Onko huvikseen opiskelu väärin?

["ihmettelen"]

Jahas. Miehen kaveri oli avautunut miehelle että minä en kuulema ole sossupummia parempi, tuhlaan tahallani verovaroja jne. kun opiskelen vaikka yksi tutkinto on jo.

Vakituisessa työssä en ole koskaan ollut. Ei johdu yrittämisen puutteesta vaan olen tahtomattani viimeiset kuusi vuotta tehnyt keikkatöitä, pätkätöitä ja määräaikaisia määräaikaisten perään. Taloudellinen epävarmuus on kalvanut ja olen tuntenut itseni aika epäonnistuneeksi kun minua ei minnekään palkata vakituiseksi työntekijäksi. Työstäni olen pitänyt ja ollut siinä hyvä, mutta taloudellinen epävarmuus on aina kalvanut.

Hain keväällä huvikseni ammattikorkeaan ja pääsin sisään, mitä en itsekään olisi uskonut. Aloitin sitten tradenomiopinnot. En opiskele koska niin pitää tehdä töihin päästäkseen, opiskelen koska koen elämäni mielekkäämmäksi kun on jotain saavutettavaaja saan päätoimisesti tehdä JOTAIN. Nyt teen opiskelujen ohessa edelleen keikkatyötä, mutta enää en vastoin tahtoani. Ja kyllä vähän toivon sitäkin että korkeakoulututkinnon avulla saisin sitten aikanaan uusia ovia auki työelämässäkin.

Koulu on minulle todella vaikeaa, välillä menee oikein hyvin mutta välillä pääsen rimaa hipoen läpi. En ole opiskelevaa tyyppiä, ja tämän takia minun paikkani ei kuulema ole korkeakoulussa, motiivini opiskella ovat väärät ja olen vienyt opiskelupaikan joltain joka oikeasti sen olisi tarvinnut.

Mitä asiaan sanoo palsta. Onko moraalisesti väärin opiskella nostaakseen huonoa itsetuntoaan

 

[HöpöpööNo]

Opistotasoisia... Suunnittelen jo seuraavaa... Ja mietin alan vaihtoakin.... Olen 35 v. Toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos tuollaiset puheet....

 

[Scarlett O Harava]

No ei se ny niin mee, että ihmiset saa opiskella ittelleen vain yhden ammatin. Samalla kun nostatat uudella koulutuksella ittetuntoas niin saat sen koulutuksen ja mahdollisesti paremmat mahdollisuudet työllistyä. Parempi opiskella ku maata kotona työttömänä ja tehdä töitä harvakseltaan.

 

[Tuhlausta]

Jos haluaa töitä, niin olisi varmaan kannattanut valita jokin muu kuin "20 tusinassa ja niistäkin 19 työttömiä"-tradenomin tutkinto. Ja itse kysymykseen, niin olen jossain määrin miehen kaverin kanssa samoilla linjoilla. Puhtaasti "huvikseen" opiskeleminen on yhteiskunnan varojen tuhlausta, ja vie paikan sellaiselta joka sen oikeasti haluaisi/tarvitsisi. Eli jos opiskelualaa ei edes aio hyödyntää työnhaussa tai ei halua alalle töihin, on paikan vieminen muilta väärin. Veronmaksajat senkin huvin maksavat, eli kyllä silloin on sossupummi ja kuluttaa vielä enemmän yhteiskunnan resursseja kuin pelkästään sohvalla makaamalla. Huvikseen voi harrastaa omalla rahalla esim. kansalaisopistoissa.

Sama pätee mielestäni myös aloihin, joilla työllistyminen on todella harvinaista, esim. useat humanistialat tai alat, joilla työllistyy enintään "noidankehään" eli kouluttamaan seuraavaa sukupolvea saman huuhaan pariin. Tuhlausta, hirveää tuhlausta yhteiskunnan kannalta.

 

[uhi]

häh ..... musta on mahtavaa että ihminen tykkää sivistää itseään ja on jotain tavoitteita elämässä, todellakin olet parempi kun joku sossupummi.

 

[Lilii lisänimetön]

Jos haluaa töitä, niin olisi varmaan kannattanut valita jokin muu kuin "20 tusinassa ja niistäkin 19 työttömiä"-tradenomin tutkinto.

Kaikki eivät ole 18-vuotiaana tietoisia tulevista työmarkkinoista. Väärin valinneista on joka alalla, onneksi osa silti työllistyy hyvin.

Puhtaasti "huvikseen" opiskeleminen on yhteiskunnan varojen tuhlausta, ja vie paikan sellaiselta joka sen oikeasti haluaisi/tarvitsisi. Eli jos opiskelualaa ei edes aio hyödyntää työnhaussa tai ei halua alalle töihin, on paikan vieminen muilta väärin. Veronmaksajat senkin huvin maksavat, eli kyllä silloin on sossupummi ja kuluttaa vielä enemmän yhteiskunnan resursseja kuin pelkästään sohvalla makaamalla. Huvikseen voi harrastaa omalla rahalla esim. kansalaisopistoissa.

Osin samaa mieltä, mutta ap varmasti voi ja aikookin hyödyntää osaamistaan jatkossa. Eiköhän aloitus ollut tarkoituksella hiukan kärjistetty.

Sama pätee mielestäni myös aloihin, joilla työllistyminen on todella harvinaista, esim. useat humanistialat tai alat, joilla työllistyy enintään "noidankehään" eli kouluttamaan seuraavaa sukupolvea saman huuhaan pariin. Tuhlausta, hirveää tuhlausta yhteiskunnan kannalta.

Nyt kiinnostuin! Että näillä aloilla ja niiden sisällöilläkö ei ole sinänsä mitään arvoa? Vain sen kautta, mitä tuottoa tuottaisivat valtiolle/yksityiselle sektorille? Vai miten ajattelit? Kerro lisää. opcorn:

 

[astrolabe]

Ei tuo minusta ole huvikseen opiskelua. Ja oppiminen on aina hyväksi.

 

[Mummeliisa]

Minun mielestäni jatkuva uuden oppiminen ja opettelu pitäisi olla pakollista kaikille alle 96-vuotiaille.

 

["vieras"]

Eihän siinä opiskelemisessa mitään pahaa ole. Mutta kansantaloudellisesti on kyllä kamalaa, että yksi ihminen kerää lukuisia maksuttomia tutkintoja. Jokuhan näissäkin joutuu aina maksumieheksi. Valtiontalouden piikki on koultusten osalta auki ja sitten ihmetellään perusvoimavarojen riittämättömyyttä.

 

["poikia3"]

Ap:n kaveri on ehdottomasti väärässä. Minusta teet nimenomaan oikein, jos ei yhdellä koulutuksella löydy töitä, opisellaan lisää. Tulevaisuudessa näin joutuu tekemään yhä useampi, harva selviää yhdellä ammatilla koko työuraansa.

Minullakin on kaksi ammattitutkintoa, olen merkonomi ja datanomi, ja näiden yhdistelmä on ollut kova sana työmarkkinoila. Ymmärrän asiakasnäkökulmaa ja it:tä, ymmärrän paremmin, mitä business haluaa.

Enkä myöskään pidä tradenomi tutkintoa huonona, mielestäni sillä työllistyy erittäin hyvin.

 

[Isämies]

Puhtaasti "huvikseen" opiskeleminen on yhteiskunnan varojen tuhlausta, ja vie paikan sellaiselta joka sen oikeasti haluaisi/tarvitsisi. Eli jos opiskelualaa ei edes aio hyödyntää työnhaussa tai ei halua alalle töihin, on paikan vieminen muilta väärin. Veronmaksajat senkin huvin maksavat, eli kyllä silloin on sossupummi ja kuluttaa vielä enemmän yhteiskunnan resursseja kuin pelkästään sohvalla makaamalla. Huvikseen voi harrastaa omalla rahalla esim. kansalaisopistoissa.

Olen tästä osittain samaa mieltä, mutta vain osittain. Tiedän, että minut kivitetään tästä mielipiteestäni, mutta haluaisia siivota yliopistoista sivutöinään väitöskirjaa tekevät (tavallisesti jo hiukan ikääntyneemmät) "jatko-opiskelijat" pois. Kyllä, luitte ihan oikein. Heitä on paljon ja he sitovat ihan tajuttoman määrän kallispalkkaisten proffien työaikaa (paljon enemmän, kuin väikkäriä päätöikseen tekevät), eikä heidän - kauniisti ilmaistuna - työelämän erityiskysymyksiin kiinteästi kytkeytyvillä väitöskirjoillaan ole käytännössä minkäälaista tieteellistä relevanssia (joka minun mielestäni on/pitäisi olla väitöskirjojen pääasiallinen tarkoitus). En tietenkään halua kieltää ketään sivistämästä itseään, mutta miksi sille sivistämiselle pitää välttämättä saada tällainen jo lähtökohtaisesti täysin päälleliimattu akateeminen status?

Sama pätee mielestäni myös aloihin, joilla työllistyminen on todella harvinaista, esim. useat humanistialat tai alat, joilla työllistyy enintään "noidankehään" eli kouluttamaan seuraavaa sukupolvea saman huuhaan pariin. Tuhlausta, hirveää tuhlausta yhteiskunnan kannalta.

Tästä taas en ole lainkaan samaa mieltä (josko edes hahmotan, mitä tuollaiset "noidankehäalat" ovat?). Näen nimittäin ihmiskunnan sivistyksellisen pääoman vaalimisellakin oman arvonsa.

 

[Björn]

No ethän sä silloin huviksesi opiskele, jos sulla kuitenkin on päämääränä tutkinto ja alalle työllistyminen.

 

["vieras"]

Minun mielestäni jatkuva uuden oppiminen ja opettelu pitäisi olla pakollista kaikille alle 96-vuotiaille.

Esität suvaitsevaista, mutta kuitenkin kaikkien pitäis olla samanlaisia ylisuorittajia kuin sinä?

 

[Mummeliisa]

[QUOTE="vieras";27466163]Esität suvaitsevaista, mutta kuitenkin kaikkien pitäis olla samanlaisia ylisuorittajia kuin sinä?[/QUOTE]

Ei vaan ihan omanlaisiaan.

 

[Tuhlausta]

Kaikki eivät ole 18-vuotiaana tietoisia tulevista työmarkkinoista. Väärin valinneista on joka alalla, onneksi osa silti työllistyy hyvin.

Ap ei käsittääkseni ole 18v, siksi hassua valita jatkokoulutukseksi ala jolta iso osa jää työttömiksi (tai ei ainakaan työllisty koulutuksen mukaiseen työhön).

Osin samaa mieltä, mutta ap varmasti voi ja aikookin hyödyntää osaamistaan jatkossa. Eiköhän aloitus ollut tarkoituksella hiukan kärjistetty.

Siksi painotinkin, että JOS opiskelu on TÄYSIN vain huvikseen, on se väärin. Työllistyäkseen kannattaa ehdottomasti opiskella. Mutta sellainen joka opiskelee VAIN huvikseen vie paikan siltä, joka opiskelisi työtä varten.

Nyt kiinnostuin! Että näillä aloilla ja niiden sisällöilläkö ei ole sinänsä mitään arvoa? Vain sen kautta, mitä tuottoa tuottaisivat valtiolle/yksityiselle sektorille? Vai miten ajattelit? Kerro lisää. opcorn:

Mitä arvoa on sillä, että opiskellaan 5-10 vuotta asioita, joita ei ikinä milloinkaan käytä mihinkään? Esim. itse tunnen useamman henkilön, joka on opiskellut maisterin tai tohtorin tutkinnon, jäänyt työttömäksi ja sen jälkeen ajautunut pysyvästi työhön jota voisi tehdä ihan ilman (ainakaan tuon alan) koulutusta.

Mitä lisäarvoa silloin tuo 5-10 vuoden opiskelu silloin on tuonut kenellekään, etenkään yhteiskunnalle? Mitä järkeä on kouluttaa ihmisiä alalle, joka työllistää ehkä 10% valmistuneista, ja heistäkin valtaosan vain kouluttamaan lisää työttömäksi jääviä? Joo, ehkä se on "kivaa" opiskella "kivoja ja mielenkiintoisia asioita", mutta se pitäisi tehdä HARRASTUKSENA ja OMALLA KUSTANNUKSELLA jos/kun alan työllisyysnäkymät ovat vuosi toisensa jälkeen todella minimaaliset. Niinkuin itsekin sanoit, ei 18v osaa välttämättä ajatella tulevan ammattinsa työllisyyttä, joten olisi myös yhteiskunnan vastuulla suunnitella koulutusmäärät niin, että edes iso osa TODENNÄKÖISESTI tulisi työllistymään.

Tiedän, että minut kivitetään tästä mielipiteestäni, mutta haluaisia siivota yliopistoista sivutöinään väitöskirjaa tekevät (tavallisesti jo hiukan ikääntyneemmät) "jatko-opiskelijat" pois. Kyllä, luitte ihan oikein. Heitä on paljon ja he sitovat ihan tajuttoman määrän kallispalkkaisten proffien työaikaa (paljon enemmän, kuin väikkäriä päätöikseen tekevät), eikä heidän - kauniisti ilmaistuna - työelämän erityiskysymyksiin kiinteästi kytkeytyvillä väitöskirjoillaan ole käytännössä minkäälaista tieteellistä relevanssia (joka minun mielestäni on/pitäisi olla väitöskirjojen pääasiallinen tarkoitus). En tietenkään halua kieltää ketään sivistämästä itseään, mutta miksi sille sivistämiselle pitää välttämättä saada tällainen jo lähtökohtaisesti täysin päälleliimattu akateeminen status?

Täsmälleen näin. Yhteiskunnan resurssien käytön täytyisi aina olla harkittua, ja tuottaa jotakin tulosta. Se, että joku henkilökohtaisesti saa iloisen mielen tohtoroiduttuaan ei ole riittävä tulos sille, kuinka paljon resursseja (jotka aina ovat jostain pois!!!) siihen kuluu. Samaan aikaan peruskoulutusryhmät pullistelevat liitoksissaan, opiskelijat eivät saa opinto-ohjausta jne. Mieluummin panoksia sinne kuin noihin "harrastan väikkäriä" turhuuksiin.

Disclaimer: se että jotkut tutkimukset ovat turhia, ei tarkoita että kaikki ovat. Eli turha kenenkään alkaa olkiukkoilla siitä että lopetetaan sitten kaikki tutkimus ja palataan kivikaudelle. Nyt ihan liikaa täysin turhaa harrastuksenomaista diipadaapaa menee alkukontrollin läpi, ja sen pitäisi muuttua.

 

[Tuhlausta]

Tästä taas en ole lainkaan samaa mieltä (josko edes hahmotan, mitä tuollaiset "noidankehäalat" ovat?). Näen nimittäin ihmiskunnan sivistyksellisen pääoman vaalimisellakin oman arvonsa.

Miten "ihmiskunnan sivistyksellistä pääomaa" vaalii se, että 100 koulutettavasta vain 10 käyttää hankkimaansa sivistystä, muiden siirtyessä ihan muihin töihin, joissa sitä pääomaa ei millään lailla hyödynnetä ja se vanhenee ja unohtuu muutamassa vuodessa? Eikö sama "vaaliminen" toteutuisi, jos koulutettaisiin alkujaankin vain ne 10? Yleissivistyksen lisääminen esim. yliopistotasoisella koulutuksella on ihan liian kallista touhua.

 

[Isämies]

Miten "ihmiskunnan sivistyksellistä pääomaa" vaalii se, että 100 koulutettavasta vain 10 käyttää hankkimaansa sivistystä, muiden siirtyessä ihan muihin töihin, joissa sitä pääomaa ei millään lailla hyödynnetä ja se vanhenee ja unohtuu muutamassa vuodessa? Eikö sama "vaaliminen" toteutuisi, jos koulutettaisiin alkujaankin vain ne 10? Yleissivistyksen lisääminen esim. yliopistotasoisella koulutuksella on ihan liian kallista touhua.

Minun nähdäkseni lukuisin eri keinoin pyritäänkin siihen, että koulutetaan vain ne 10 (mm. jatkuva vääntö aloitupaikkojen määrästä; toisaalta myös pääsykokeet; ei oteta opiskelemaan kaikkia halukkaita jne). Koulutuksenhan on kuitenkin pyrittävä vastaamaan ensisijaisesti tulevaisuuden haasteisiin; ei niinkään juuri tämän päivän tarpeisiin. Ja sillehän me emme voi mitään, että tulevaisuuden ennustaminen on osoittautunut valitettavan hankalaksi (kohtahan meillä on mm. kymmeniä tuhansia työttömiä IT-alan duunareita; siis alalta, jonka vielä muutama vuosi sitten piti pelastaa koko kansantalous).

 

[Tuhlausta]

Minun nähdäkseni lukuisin eri keinoin pyritäänkin siihen, että koulutetaan vain ne 10 (mm. jatkuva vääntö aloitupaikkojen määrästä; toisaalta myös pääsykokeet; ei oteta opiskelemaan kaikkia halukkaita jne). Koulutuksenhan on kuitenkin pyrittävä vastaamaan ensisijaisesti tulevaisuuden haasteisiin; ei niinkään juuri tämän päivän tarpeisiin. Ja sillehän me emme voi mitään, että tulevaisuuden ennustaminen on osoittautunut valitettavan hankalaksi (kohtahan meillä on mm. kymmeniä tuhansia työttömiä IT-alan duunareita; siis alalta, jonka vielä muutama vuosi sitten piti pelastaa koko kansantalous).

Siksi sanoinkin "... jos/kun alan työllisyysnäkymät ovat vuosi toisensa jälkeen todella minimaaliset." Näin on hyvin monella alalla. Jos 10 vuotta sitten valmistuttiin 90-95% työttömiksi, tänä päivänä valmistutaan 90-95% työttömiksi ja tulevaisuudessa ei ole näkyvissä mitään syytä miksi työllisyys kohenisi = koulutusmäärät rankkaan karsintaan. Jonkin verran noita on karsittukin esim. kulttuurialalta, mikä on erittäin hyvä, mutta paljon on vielä suojakoulutuspaikkoja jäljellä. Ihan liian paljon jos minulta kysytään.

 

[Isämies]

Jonkin verran noita on karsittukin esim. kulttuurialalta, mikä on erittäin hyvä, mutta paljon on vielä suojakoulutuspaikkoja jäljellä. Ihan liian paljon jos minulta kysytään.

Hmm, voisitko mainita muutamia? Kulttuurialalta kokonaisuutenahan (oikeastaan ihan laaja käsite käytettäväksi yksittäisten opiskelupaikkojen määriä pohdittaessa) leikattiin viime syksynä satoja aloituspaikkoja mm. tämän koulutustarpeiden ennakointiraportin nojalla: Opetushallitus - Aloittajatavoitteet

 

[Lilii lisänimetön]

Siksi sanoinkin "... jos/kun alan työllisyysnäkymät ovat vuosi toisensa jälkeen todella minimaaliset." Näin on hyvin monella alalla. Jos 10 vuotta sitten valmistuttiin 90-95% työttömiksi, tänä päivänä valmistutaan 90-95% työttömiksi ja tulevaisuudessa ei ole näkyvissä mitään syytä miksi työllisyys kohenisi = koulutusmäärät rankkaan karsintaan. Jonkin verran noita on karsittukin esim. kulttuurialalta, mikä on erittäin hyvä, mutta paljon on vielä suojakoulutuspaikkoja jäljellä. Ihan liian paljon jos minulta kysytään.

Suojakoulutuspaikkoja? Hmmh.

Minun alallani otetaan vuosittain sisään se minimi, eli 10 opiskelijaa. Toki siitä voisi karsia, mutta sitten mee jo kurssien järjestäminen melko haastavaksi. Tuskin kuitenkaan koko alaa halutaan lakkauttaa, vaikka alalle työllistyy varmaan vain 50% (jos sitäkään?) opiskelijoista. Opintojen tarkoitus ei ehkä kuitenkaan ole työllistää henkilöä suoraan sen alan töihin, vaan tarjota hyvä pohja päästä työelämään käsiksi, laajemmin.

Itse näen, että olen saanut opinnoista syvän ja hyvän yleissivistyksen sekä laajan näkökulman moneen asiaan. Se antaa hyvän pohjan työelämään, vaikka tosiaan nykyistä työtäni voisin tehdä hiukan vähemmälläkin koulutuksella tai aivan eri alan yliopistokoulutuksella. En kuitenkaan katso, että opiskeluni olisi hukkaan heitetty, vaikka ko. ala ei työllistänytkään.

Disclaimer: se että jotkut tutkimukset ovat turhia, ei tarkoita että kaikki ovat. Eli turha kenenkään alkaa olkiukkoilla siitä että lopetetaan sitten kaikki tutkimus ja palataan kivikaudelle. Nyt ihan liikaa täysin turhaa harrastuksenomaista diipadaapaa menee alkukontrollin läpi, ja sen pitäisi muuttua.

Mielenkiintoista. Minkä alkukontrollin? Kuka saa määrittää turhat tutkimukset? Tuskin sentään puhut graduista, vaan ihan oikeista tutkimuksista? Voiko vaikka olkikukkoilun kulttuurihistoriallista perinnettä ja sydänkirurgian tulevaisuudenmeneltelmien tutkimista asettaakaan vertailuun?

 

["..."]

Mielestäni on väärin, jos opiskelee ihan vain huvikseen. Mutta jos aikoo esim vaihtaa alaa, ja hyödyntää siinä opiskelua, niin silloin ok. Huvikseen opiskelut pitäisi hoitaa omilla rahoilla esim avoimmessa yliopistossa.

 

[Tuhlausta]

Hmm, voisitko mainita muutamia?

Ainakin tuttavapiirini perusteella (näiltä aloilta siis tuttuja valmistunut, ja ihan itse ovat sanoneet että hyvin harva opiskelutoveri on saanut edes vuosien jälkeen omaa alaa sivuaviakaan töitä) tällaisia ovat yliopistokoulutuksista esimerkiksi maantiede, biologia, kielitiede ja naistutkimus. Alemman asteen koulutuksista muotoilija, keraamikko, liiketalouden tradenomi ja bioanalyytikko. Nämä siis vain omasta tuttavapiiristä, varmaan paljon enemmän on.

Minun alallani otetaan vuosittain sisään se minimi, eli 10 opiskelijaa. Toki siitä voisi karsia, mutta sitten mee jo kurssien järjestäminen melko haastavaksi. Tuskin kuitenkaan koko alaa halutaan lakkauttaa, vaikka alalle työllistyy varmaan vain 50% (jos sitäkään?) opiskelijoista.

On myös mahdollista ottaa uusia opiskelijoita vain joka toinen tai kolmas vuosi. "Kurssien järjestemisen helppous" ei mielestäni ole tarpeeksi hyvä syy ylläpitää ylisuuria koulutusmääriä.

Itse näen, että olen saanut opinnoista syvän ja hyvän yleissivistyksen sekä laajan näkökulman moneen asiaan. Se antaa hyvän pohjan työelämään, vaikka tosiaan nykyistä työtäni voisin tehdä hiukan vähemmälläkin koulutuksella tai aivan eri alan yliopistokoulutuksella. En kuitenkaan katso, että opiskeluni olisi hukkaan heitetty, vaikka ko. ala ei työllistänytkään.

Hyvä homma sinulle. Silloin koulutus ei olekaan mennyt hukkaan, mutta monilla menee. Esimerkiksi nämä omat tuttavani ovat siirtyneet pysyvästi (itsekin sanovat etteivät "omalleen" enää aio palata) aloille, joissa ei täysin 100% varmasti ole heidän yliopistokoulutuksestaan tippaakaan hyötyä. Esim. biologi k-marketin kassalla jne.

Mielenkiintoista. Minkä alkukontrollin? Kuka saa määrittää turhat tutkimukset?

Alkukontrolli = mistä aiheesta ja millä aikataululla aletaan esim. väitöskirjaa tai lisuria tekemään. Kukako - no luonnollisesti se laitos, joka tutkimusta valvoo. Kyllä jokaisella tutkimuksella pitää olla jokin tarkoitus ja aikataulu, oletko eri mieltä? Silloin vältetään nämä "teinpä 10 vuotta tutkimusta siitä, millaisia kulttuurillisia merkityksiä on kahdella ruotsin kielisellä sanalla" tutkimukset, tai juuri esimerkiksi ilmennyt kaivonkatsomistutkimus joka pääsi peräti väitösvaiheeseen ennen hylkäämistään.

Jep, uskon kyllä että tästä voi vängätä vaikka kuinka että mikä tahansa aihe voi olla vielä joskus hyödyllinen, mutta kun näin vain ei ole. Jotkut aiheet OVAT täysin turhia, ja niiden hyödyntämispotentiaali niin olematon että ne pitäisi jättää edes aloittamatta. Ajatus siitä että mikä tahansa tutkimus olisi hyvästä itse asiassa vain halventaa "oikean" tutkimuksen tärkeyttä.

 

["vieras"]

Suomessa yliopistot sattuvat olemaan ilmaisia. Eikö ihmisellä sen takia saisi olla oikeutta opiskella huvikseen? Se on eri asia onko siinä mitään järkeä, että valtio kustantaa monta tutkintoa, mutta koska valtio näin tekee, ei opiskelija pysty maksamaan opiskelustaan vaikka haluaisi.

 

[Björn]

[QUOTE="vieras";27467208]Suomessa yliopistot sattuvat olemaan ilmaisia. Eikö ihmisellä sen takia saisi olla oikeutta opiskella huvikseen? Se on eri asia onko siinä mitään järkeä, että valtio kustantaa monta tutkintoa, mutta koska valtio näin tekee, ei opiskelija pysty maksamaan opiskelustaan vaikka haluaisi.[/QUOTE]

Kysymys onkin etiikasta, eikä siitä, onko se käytännössä mahdollista.

 

["vieras"]

Kysymys onkin etiikasta, eikä siitä, onko se käytännössä mahdollista.

Niin mutta mun pointti oli se, että mitä ihmisen sitten pitäisi tehdä? Lopettaa opiskelu vain siksi, että se on ilmaista? Ei saisi harrastaa, oppia, kehittää itseään? Kaikkia oppiaineita kun ei ole mahdollista opiskella avoimessa yliopistossa tai kansalaisopistossa.