Onko epänormaalia jos kouluikäinen ei kaipaa kavereiden seuraa koulun ulkopuolella?

[vieras]

Eli koulussa on kyllä kavereita mutta vapaa-aikana hyvin harvoin käy jollain kaverilla tai kutsuu kaveria kylään, ja lapsi tuntuu itse tyytyväiseltä ihan asiaan.
Viihtyy vapaa-aikana perheen ja sisarusten kanssa ja itsekseen.

Eli riittääkö se jos näkee kavereita koulussa vai pitäisikö asiasta huolestua?

 

[täälä kans]

meilä sama juttu

 

[minun mielestä]

on hiukka epänormaalia! Millaisen mallit olette perheenä antaneet? Oletteko enemmän itsekseen eli ilman omia kavereita/perhetuttuja? Jos teillä ei koskaan käy vieraita tai vain harvoin tai te ette käy, niin voi olla vaikutusta asiaan.

 

[minun mielipide]

Jos lapsi itse on tyytyväinen ja koulussa kuitenkin on kavereita eikä ole kiusattu tms. niin en olisi huolissani.

 

[vieras]

On se pikkasen outoa...Meil lapset on koko ajan menossa...

 

[vieras]

Ei ole outoa, mutta taas muutamista vastauksista näkyy se, että kaikkien lasten pitäisi olla samanlaisia tai muuten olet outo...

 

[vieras]

Lapset ovat erilaisia, kaikki eivät enää koulupäivän jälkeen kaipaa seuraa yhtä paljon.
Te joista se on outoa, onko se outoa vain siksi että on erilainen kuin omat lapsenne jotka ovat paljon kavereilla?

 

[lapsi]

Parempi yksin kuin huonossa seurassa.

 

[mie]

Ei ole outoa, mutta taas muutamista vastauksista näkyy se, että kaikkien lasten pitäisi olla samanlaisia tai muuten olet outo...

Peesi tähän!
Tärkeintä minusta on juuri tuo että lapsi itse on tyytyväinen ja viihtyy kotona eikä ole koulussa kiusattu.

 

[Ansis]

Meidän naapurin lapsi viihtyy hyvin itsekseen ja perheensä kanssa...Koulussa ja koulumatkoilla on toisten lapsien kanssa.. Et eiköhän se riitä kuhan on tyytyväinen...

 

[vieras]

Meilläkin tytöillä on "kausia" jolloin ollaan koko ajan menossa kaverien kanssa ja sitten taas voi olla viikon-parin kausi jolloin ollaan kotosalla. Olen itsekin ollut joskus huolestunut kun tyttö tuossa 12-14 vuoden iässä oli paljon kotona. Hän sanoi että "mulle riittää kun näen kavereita koulussa, olen ihan onnellinen näin eli antakaa mun olla rauhassa..." Toki mesessä "jutteli" kavereitten kanssa ja hänellä on paljon myös nettikavereita ympäri maailmaa joten siihenkin meni paljon aikaa.

Nuorempi tyttö taas oli monesti koulun jälkeen niin väsynyt että rojahti sohvalle nukkumaan ja sitten läksyt ym. ja kello olikin jo niin paljon ettei mihinkään voinut enää lähteä.

Tällä hetkellä taas molemmilla menokausi menossa, saas nähdä miten koulunkäynti sujuu kun ei tunnu kauheesti tällä hetkellä kiinnostavan :/

 

[Huspati Huta]

Luultavasti se on jopa sairasta jonkun mielestä (palstan suosikkidiagnoosi)
mutta ei siinä minun mielestäni ole mitään outoa, erikoista, väärää, kummallista tai epänormaalia.

 

[vieras]

Meillä esikoinen, 10v, on kotona viihtyvää tyyppiä. Seuraksi riittää oma perhe ja omat touhut. Kaksi nuorempaa ovat varsinaisia kaveri magneetteja, keskimmäinen varsinkin on aina menossa tai tulossa.
Lapset ovat erilaisia.

 

[Huspati Huta]

Meillä esikoinen, 10v, on kotona viihtyvää tyyppiä. Seuraksi riittää oma perhe ja omat touhut. Kaksi nuorempaa ovat varsinaisia kaveri magneetteja, keskimmäinen varsinkin on aina menossa tai tulossa.
Lapset ovat erilaisia.

Meillä myös toinen sosiaalinen ja toinen kotonaviihtyvämpi. Kummankaan ei tarvi muuttua mielikseni eikä palstan mieliksi

 

[lapset on erilaisia]

meillä
tyttö 10, mahdoton menijä, aina kamuilla tai joku meillä.
poika 8v, kamuja koulussa ja harrastuksessa, mutta yleensä perheen kans koulun jälkeen, ei kiinnosta kysyä kavereita.

 

[vatruska]

Meillä tuo esikoinen 12v viihtyy kotona enemmän kuin ystäviensä luona. Täällä harvoin käy kaverit kylässä. Tosin asutaan niin kaukana muista ,että senkin ymmärtää. Tai kaukana ja kaukana. Mutta kyllä ne välillä menee yhdessä kirjastoon ja elokuviin, mutta ei pahemmin roiku ulkona. Onko se sitten hyvä, en tiedä. Kuopus taas olis kokoajan menossa.