Onko epänormaalia, jos ei tykkää käydä juhlissa, illanistujaisissa tai muissakaan sen tyylisissä "tapahtumissa"...?

["vieras ap"]

En tykkää olla missään, missä on paljon väkeä, varsinkaan, jos niiden kanssa on oltava kanssakäymisissä. Inhoan kaikkia juhlia, inhoan baareja, enkä muutenkaan innostu ajatuksesta, että pitäisi poistua kotoa ilta-aikaan tai seurustella silloin kenenkään kanssa. Itse olen sinut tämän ominaisuuteni kanssa ja mieheni on samanlainen. Nysväämme kotisohvalla vuodesta toiseen, varsin tyytyväisinä oloomme.

MUTTA kaikille muille tämä tuntuu olevan ongelma! Ihmiset huomaavat, etten viihdy juhlissa (jonne velvollisuudentunnosta raahaudun) ja pahastuvat joka kerta, kun haluan jo kahdeksan aikoihin kotiin. Ja joka kerta, kun en suostu lähtemään jatkoille baariin, saan puolustella ja selitellä ja inttää. Heidän mielestä en ymmärrä hauskan päälle ja heitän elämäni hukkaan.

Onko tosiaan niin, että olen vain ihan epänormaalin tylsä? Päiväsaikaan kyllä teen mielestäni kivoja asioita, mutta niihin ei liity ihmispaljoudet tai alkoholi... En kyllä ole absolutistikaan, ei siitä ole kiinni. Ikää melkein 30v, eli en ole mikään teinikään enää...

 

[vierasa]

Ei ole epänormaalia. Jostain kumman syystä vaan ekstroverttiyttä pidetään tavoiteltavana. Ole ihan rauhassa introvertti.

 

["..."]

Sun kirjoituksen puolessa välissä tuli mieleen että olet tylsä, kuten itsekin sit lopussa totesit. Mut joo, mää rakastankin juhlia ja kunnon bileitä. Meitä mahtuu maailmaan, mut jos oisit mun kaveri niin pitäisin sua varmaankin tylsänä kotihiirenä. Ei se ystävyyttä silti estäisi...

Mielenkiinnosta: miten pidät sitten hauskaa, irrottelet?

 

["Ehkä"]

mä oon vähän samanlainen. Tykkään kyllä sellaisista illanistujaisista missä on vaikka joku toinenkin pariskunta,ei mitään isompaa porukkaa. Tykkään mennä ajoissa nukkumaan,nukun huonosti ja lkuopus herättää viimeistään 8.

 

["joku"]

En tykkää yhtään sellasista seuranpitotilaisuuksista, mis on paljon porukkaa. Just saman syyn takia ku ap. Oon joillekin tutuille selittänyt syynkin siihen, jos ovat pyytäneet johonkin sellaiseen tilaisuuteen. Rupee vaan ahistamaan! Ei oo mun juttu.

 

[dsaf]

Minäkin olen sitten kai tylsä, enkä tykkää ap:n kuvailemista tilanteista. Onneksi ympärilläni on hyväksyviä ihmisiä, jolle tämä ei ole ongelma. Itse olen varsin tyytväinen tylsään elämääni.

 

["vieras ap"]

[QUOTE="...";29244666]Sun kirjoituksen puolessa välissä tuli mieleen että olet tylsä, kuten itsekin sit lopussa totesit. Mut joo, mää rakastankin juhlia ja kunnon bileitä. Meitä mahtuu maailmaan, mut jos oisit mun kaveri niin pitäisin sua varmaankin tylsänä kotihiirenä. Ei se ystävyyttä silti estäisi...

Mielenkiinnosta: miten pidät sitten hauskaa, irrottelet?[/QUOTE]

Minusta on mukavaa joskus olla ihan yksin tai kahdestaan miehen kanssa kotona, jos saadaan vaikka lapset hoitoon. Ottaa yksi viinilasi enemmän, katsoa elokuvaa ja kikatella tyhmille jutuille. Tykkään liikuntaharrastuksestani, se on pieni irtiotto kotiarjesta ja perheestä, mutta kaksi kertaa viikossa on ihan tarpeeksi. Nekin päiväsaikaan, onneksi. Teen käsitöitä, luen, piirrän. Ei niitä varmaan irrotteluksi voi laskea, mutta noin rentoudun.

Juhlat tuntuvat mielestäni teennäisiltä, mietin aina, että esittävätkö kaikki muutkin vain, että on mukavaa...? En siis tuomitse tai sano pahalla, vaan mietin vain, että viihtyvätkö nuo muut ihan oikeasti... Minusta ihmisten kanssa oleminen on todella raskasta. Yksi tai ihan muutama kerrallaan ja vain pari tuntia korkeintaan menee, mutta senkin jälkeen tarvitsen kyllä aikaa olla yksin ja ladata pattereita.

 

["joku vaan"]

Puhuisit mun suusta. Niin samanlaisia ollaan.:-D

 

["vieras ap"]

Kiva kuulla, että on muitakin "tylsimyksiä"!

Ja vai että introvertti...

 

[päätön]

[QUOTE="...";29244666]Sun kirjoituksen puolessa välissä tuli mieleen että olet tylsä, kuten itsekin sit lopussa totesit. Mut joo, mää rakastankin juhlia ja kunnon bileitä. Meitä mahtuu maailmaan, mut jos oisit mun kaveri niin pitäisin sua varmaankin tylsänä kotihiirenä. Ei se ystävyyttä silti estäisi...

Mielenkiinnosta: miten pidät sitten hauskaa, irrottelet?[/QUOTE]

nuo baarissakäynnit ja vastaavatko on ainoita hauskanpitokeinoja. :O

 

[vierasa]

[QUOTE="...";29244666]Sun kirjoituksen puolessa välissä tuli mieleen että olet tylsä, kuten itsekin sit lopussa totesit. Mut joo, mää rakastankin juhlia ja kunnon bileitä. Meitä mahtuu maailmaan, mut jos oisit mun kaveri niin pitäisin sua varmaankin tylsänä kotihiirenä. Ei se ystävyyttä silti estäisi...

Mielenkiinnosta: miten pidät sitten hauskaa, irrottelet?[/QUOTE]

Mäkin olen ap:n tapainen ihminen. Mä irrottelen käymällä rockkonserteissa, mitä isompi sen parempi. Mua ei siis haittaa suuri ihmismäärä, jos ne on tuntemattomia ihmisiä, joiden kanssa ei tarvitse seurustella. Tykkään käydä myös urheiluotteluissa ja muissa tapahtumissa. Ne on mulle sitä rajumpaa irrottelua.

Muuten vapaa-aikana teen vapaaehtoistyötä ihmisten parissa, urheilen ja käyn museoissa ja taidenäyttelyissä. Kavereita on ihan kiva nähdä noin kerran viikossa silleen, että mennään kahville tai syömään yhden tai korkeintaan kahden kaverin kanssa.

Kotona tykkään lukea, leipoa, katsoa televisiota, surffailla netissä ja tehdä ristikoita.

 

[vierasa]

[QUOTE="vieras ap";29244792]

Juhlat tuntuvat mielestäni teennäisiltä, mietin aina, että esittävätkö kaikki muutkin vain, että on mukavaa...? En siis tuomitse tai sano pahalla, vaan mietin vain, että viihtyvätkö nuo muut ihan oikeasti... Minusta ihmisten kanssa oleminen on todella raskasta. Yksi tai ihan muutama kerrallaan ja vain pari tuntia korkeintaan menee, mutta senkin jälkeen tarvitsen kyllä aikaa olla yksin ja ladata pattereita.[/QUOTE]

Tässä on juuri se isoin ero ekstrovertin ja introvertin välillä. Ekstrovertti saa virtaa muista ihmisistä, introvertti taas saa virtaa yksinolosta. Sun (kuten minunkin) täytyy ladata akkuja sosiaalisena olon jälkeen, ekstrovertille taas se sosiaalisena olo on sitä akkujen lataamista.

 

["vieras ap"]

Tässä on juuri se isoin ero ekstrovertin ja introvertin välillä. Ekstrovertti saa virtaa muista ihmisistä, introvertti taas saa virtaa yksinolosta. Sun (kuten minunkin) täytyy ladata akkuja sosiaalisena olon jälkeen, ekstrovertille taas se sosiaalisena olo on sitä akkujen lataamista.

Oppia ikä kaikki. Eikä kyse ole yhtään nyt siitä, etteikö ystäväni olisi hyvää, kivaa tai hauskaa seuraa! Ovat todella mukavia. Silti on jotenkin niin raskasta, kun pitää oikein vartavasten skarpata, puhua höpöttää ja olla siinä jotenkin niin tiiviisti... Miehen seura ei ole yhtään niin rankkaa, kun voi vain olla hiljaa tai mennä eri huoneeseen välillä. Olen kyllä puhelias, mutta vain hetken kerrallaan.

 

["..."]

nuo baarissakäynnit ja vastaavatko on ainoita hauskanpitokeinoja. :O

En tykkää baareista (ei tässä kait ollutkaan kyse baarissa käynnistä) mut kunnon kotibileet tai häät yms juhlat on kyllä poikaa ja mukava tapa irrottautua sieltä kodin arjesta. Ja kun niitä ei tosiaan enää nykyään ole joka viikonloppu vaan vain muutaman kerran vuodes. Kiva myös miettiä vaatteet ja laittaa hiukset ja meikit.

Tykkään kyllä myös rentoutua kotona sen viinilasillisen ääressä (kuten apkin), mut lasken sen ennemmin rentoutumiseksi kuin irrotteluksi. Ymmärrän kyllä tuon, et ei tykkää juhlista ja väenpaljoudesta.

 

[en mäkään]

Viihdy yleensä kauaa missään, on kiva välillä mennä mutta en ole bile ihminen ja se näyttää haittaavan joitain. En jaksa istua kaveriporukalla iltaa 8 tuntia ja lähteä siitä vielä baariin, tykkään istua ja jutella, mutta eikö se ole oma asiani milloin haluan lähteä kotiin rauhoittumaan omiin oloihini..

 

[vierasa]

[QUOTE="...";29244843]En tykkää baareista (ei tässä kait ollutkaan kyse baarissa käynnistä) mut kunnon kotibileet tai häät yms juhlat on kyllä poikaa ja mukava tapa irrottautua sieltä kodin arjesta. Ja kun niitä ei tosiaan enää nykyään ole joka viikonloppu vaan vain muutaman kerran vuodes. Kiva myös miettiä vaatteet ja laittaa hiukset ja meikit.

Tykkään kyllä myös rentoutua kotona sen viinilasillisen ääressä (kuten apkin), mut lasken sen ennemmin rentoutumiseksi kuin irrotteluksi. Ymmärrän kyllä tuon, et ei tykkää juhlista ja väenpaljoudesta. [/QUOTE]

Mulle tosiaan irrottelu on sitä konserteissa käymistä ja yleensä vielä yksin. Enemmän se on mulle irrottelua kun jotkut häät vaikka nekin ihan kivat on. Rentoutuminen ja irrottelu on tosiaan eri asioita.

 

["vieras ap"]

[QUOTE="...";29244843]En tykkää baareista (ei tässä kait ollutkaan kyse baarissa käynnistä) mut kunnon kotibileet tai häät yms juhlat on kyllä poikaa ja mukava tapa irrottautua sieltä kodin arjesta. Ja kun niitä ei tosiaan enää nykyään ole joka viikonloppu vaan vain muutaman kerran vuodes. Kiva myös miettiä vaatteet ja laittaa hiukset ja meikit.

Tykkään kyllä myös rentoutua kotona sen viinilasillisen ääressä (kuten apkin), mut lasken sen ennemmin rentoutumiseksi kuin irrotteluksi. Ymmärrän kyllä tuon, et ei tykkää juhlista ja väenpaljoudesta. [/QUOTE]

Minäkin tykkään laittaa hiuksia, pukea juhlavaatteet ja meikata. Sitten vain, kun olen saanut itseni laitettua, voisin saman tien ottaa ne pois, pukea pyaman ja painua sohvalle katsomaan telkkaa tai lukemaan. Olen ollut häissä kaksi kertaa elämässäni ja se oli aika kamalaa, jos rehellinen olen. Kaunis tilaisuus ja hienot juhlat, mutta niin paljon väkeä! Väsyin vartissa...

 

["vieras ap"]

Viihdy yleensä kauaa missään, on kiva välillä mennä mutta en ole bile ihminen ja se näyttää haittaavan joitain. En jaksa istua kaveriporukalla iltaa 8 tuntia ja lähteä siitä vielä baariin, tykkään istua ja jutella, mutta eikö se ole oma asiani milloin haluan lähteä kotiin rauhoittumaan omiin oloihini..

Tuntuuhan se vähän hassulta, että on melkein tilivelvollinen muille, että miksi ei nyt enää huvita tai miksi ei halua baariin... Minulle riittäisi niin hyvin se, että ihan maks. kolmen kaverin kanssa syötäisiin hyvin, haukuttaisiin omat ja muiden miehet/vaimot ( ) viinilasillisen äärellä ja painuttaisiin sitten kotiin nukkumaan. Muilla kuitenkin tuntuu ilta vasta alkavan silloin, kun itse jo hapuilen kännykkää ja soitan kyytiä kotiin...

 

[vierasa]

[QUOTE="vieras ap";29244869]Tuntuuhan se vähän hassulta, että on melkein tilivelvollinen muille, että miksi ei nyt enää huvita tai miksi ei halua baariin... Minulle riittäisi niin hyvin se, että ihan maks. kolmen kaverin kanssa syötäisiin hyvin, haukuttaisiin omat ja muiden miehet/vaimot ( ) viinilasillisen äärellä ja painuttaisiin sitten kotiin nukkumaan. Muilla kuitenkin tuntuu ilta vasta alkavan silloin, kun itse jo hapuilen kännykkää ja soitan kyytiä kotiin...[/QUOTE]

Mä oon vissiin onnekas kun mun ystävät ymmärtää mua tai on ainakin oppinut hyväksymään mut. Puolitutuilta ja tuntemattomilta kyllä saa kuulla valitusta siitä miksi en lähde jatkoille, mutta omilta kavereilta onneksi ei.

 

["vieras ap"]

Mä oon vissiin onnekas kun mun ystävät ymmärtää mua tai on ainakin oppinut hyväksymään mut. Puolitutuilta ja tuntemattomilta kyllä saa kuulla valitusta siitä miksi en lähde jatkoille, mutta omilta kavereilta onneksi ei.

Mukava kuulla, että voivat oppia ymmärtämään. Pitäisi kai selittää paremmin heille? Nyt meinaa käydä niin, etteivät kutsu mukaan ollenkaan "kun eihän se viihdy" (edes pieniin ja rauhallisiin tapaamisiin) tai jos kutsuvat, toistuu tuo sama pahastumisen ja selitysten vaatimisen kaava. On minullakin mukavaa, mutten jaksa niin kauaa. Ja tosiaan, pienessä porukassa. Mieluiten vain/korkeintaan pari kolme tyyppiä itseni lisäksi. Ollaan jo viitisentoista vuotta toistettu tätä, nyt voisi minullakin varmaan olla korkea aika saada turpavärkki auki.

 

[Data]

[QUOTE="...";29244843]En tykkää baareista (ei tässä kait ollutkaan kyse baarissa käynnistä) mut kunnon kotibileet tai häät yms juhlat on kyllä poikaa ja mukava tapa irrottautua sieltä kodin arjesta. Ja kun niitä ei tosiaan enää nykyään ole joka viikonloppu vaan vain muutaman kerran vuodes. Kiva myös miettiä vaatteet ja laittaa hiukset ja meikit.

Tykkään kyllä myös rentoutua kotona sen viinilasillisen ääressä (kuten apkin), mut lasken sen ennemmin rentoutumiseksi kuin irrotteluksi. Ymmärrän kyllä tuon, et ei tykkää juhlista ja väenpaljoudesta. [/QUOTE]

Pelaamalla irtautuu hyvin kodin arjesta eikä tarvitse poistua kotoa

 

[TriplaIsä]

Täällä samanlainen. Tänään olisi firman pippalot mutta mielummin olen kotona. Kaikki massatapahtumat ovat käsittämättömän ahdistavia. Baareissa on känniääliöitä ja kauhea meteli. Jossain festareilla mä varmaan kuolisin ahdistusvitutukseen.

 

["noo"]

Taidat olla introvertti, ei kai siinä mitään.
Kannattaa tsempata, että saat huolehdittua ihmissuhteista. Ettei käy niin, että olette miehesi kanssa kohta toistenne ainoat ystävät. Mutta jos tämä on kunnossa, niin sitten eihän tuossa ole mitään ongelmaa. Ei kai sua juhliin pakoteta?

 

["noo"]

[QUOTE="vieras ap";29244857]Minäkin tykkään laittaa hiuksia, pukea juhlavaatteet ja meikata. Sitten vain, kun olen saanut itseni laitettua, voisin saman tien ottaa ne pois, pukea pyaman ja painua sohvalle katsomaan telkkaa tai lukemaan. Olen ollut häissä kaksi kertaa elämässäni ja se oli aika kamalaa, jos rehellinen olen. Kaunis tilaisuus ja hienot juhlat, mutta niin paljon väkeä! Väsyin vartissa...[/QUOTE]

Tää on kyllä jännä, miten ihmiset on erilaisia. Mua ei vois vaatteet, meikit ja hiukset vähempää kiinnostaa. Mutta ihmisten seuraa rakastan! Saan siitä virtaa, se on musta ihanaa.

 

["vieras ap"]

[QUOTE="noo";29245078]Taidat olla introvertti, ei kai siinä mitään.
Kannattaa tsempata, että saat huolehdittua ihmissuhteista. Ettei käy niin, että olette miehesi kanssa kohta toistenne ainoat ystävät. Mutta jos tämä on kunnossa, niin sitten eihän tuossa ole mitään ongelmaa. Ei kai sua juhliin pakoteta?[/QUOTE]

Yritän kyllä ja on minulla pari sellaista kaveria, mitkä on pysyneet läpi elämän. Sitten aika-ajoin, elämäntilanteesta riippuen, saatan kaverustua hetkeksi jonkun kanssa, mutta ne kaverisuhteet hiipuu kyllä nopeasti, jos elämäntilanne vaihtuu. Siis esim lasten ollessa ihan pieniä oli yksi ns mammakaveri, joskus kouluaikana viihdyin yhden luokkatoverin kanssa jne. Ja ei, eihän kukaan juhliin pakota, mutta joihinkin juhliin on kuitenkin "pakko" mennä, esim veljen häät. Joskus myös koen, että jos kutsutaan, on kohteliasta mennä, ettei vaikuta ihan tylyltä ja kiittämättömältä tai en vain kehtaa taas kieltäytyä.