E
"epätoivoinen"
Vieras
Kaksivuotta jatkunut suhteemme loppui eroamiseemme. Olimme aluksi etäsuhteessa noin vuoden, jonka jälkeen muutin syksyllä hänen paikkakunnalleen. Muutto rasitus ja uusi koulupaikka veivät energiaani huomattavasti ja olin rättiväsynyt lähes jokapäivä. Tyttö ystäväni oli tällöin masentunut ja kävi läpi terapiaa. Suhteen hoitaminen ja toisen tukeminen olivat hankalaa kumpaakin suuntaan. Suhteen tulevaisuuden suunnittelu ei oikein onnistunut, koska olin hyvin väsynyt.
Kevään tullessa kummallakin tilanne hellitti, mutta tyttöystäväni oli menettänyt uskonsa suhteemme tulevaisuuteen ja pelkäsi että jossain välissä käy samoin kuin syksyllä. Kävimme läpi suhteemme ongelmia ja mitä kumpikin haluaa siltä. Tyttöystäväni ei kuitenkaan halunnut enää suunnitella tulevaisuuttamme enempää vaan halusi jäädä katsomaan näkisikö uskoa meihin. Kunnioitin hänen ajatuksiaan ja emme suunnitelleet asioita sen kummemmin. Aikaa kului ja puhuimme asioita läpi.
Kesällä hän kertoi minulle ettei vieläkään näe suhteessamme uskoa, eikä sillä näy tulevaisuutta, että hän on väsynyt meihin ja väsynyt yrittämään. Samalla hän kuitenkin sanoi, että hän yhä rakastaa minua ja pyynnöstäni kuitenkin harkitsi että yrittäisimme. Lopulta hän ei kuitenkaan suostunut ehdotukseeni, koska hän ei jaksa ja haluaa keskittyä muihin asioihin, kuten uuteen opiskelupaikkaansa, sen myötä paikkakunnan vaihtoon ja ystäviinsä.
Onko minulla enää mitään mahdollisuuksia saada tämä suhde toimimaan? Onko minulla järkeä odottaa, että hän saisi enemmän voimia ja hänen paha olonsa huonosti menneestä syksystä laimenisi (kohtelinhan häntä huonosti kun en suunnitellut tulevaisuutta hänen kanssaan, enkä jaksanut häntä tarpeeksi tukea). Odottaa sitä että hän ehkä haluasi minut takaisin? Onko tälläiselle edes mahdollisuuksia? Itse rakastan häntä erittäin paljon ja olen ahdistunut ja hämillään, koska hän sanoo rakastavansa, väilttävänsä ja haluansa suhteen, muttei jaksa siihen tulla ja yrittää sitä.
Kevään tullessa kummallakin tilanne hellitti, mutta tyttöystäväni oli menettänyt uskonsa suhteemme tulevaisuuteen ja pelkäsi että jossain välissä käy samoin kuin syksyllä. Kävimme läpi suhteemme ongelmia ja mitä kumpikin haluaa siltä. Tyttöystäväni ei kuitenkaan halunnut enää suunnitella tulevaisuuttamme enempää vaan halusi jäädä katsomaan näkisikö uskoa meihin. Kunnioitin hänen ajatuksiaan ja emme suunnitelleet asioita sen kummemmin. Aikaa kului ja puhuimme asioita läpi.
Kesällä hän kertoi minulle ettei vieläkään näe suhteessamme uskoa, eikä sillä näy tulevaisuutta, että hän on väsynyt meihin ja väsynyt yrittämään. Samalla hän kuitenkin sanoi, että hän yhä rakastaa minua ja pyynnöstäni kuitenkin harkitsi että yrittäisimme. Lopulta hän ei kuitenkaan suostunut ehdotukseeni, koska hän ei jaksa ja haluaa keskittyä muihin asioihin, kuten uuteen opiskelupaikkaansa, sen myötä paikkakunnan vaihtoon ja ystäviinsä.
Onko minulla enää mitään mahdollisuuksia saada tämä suhde toimimaan? Onko minulla järkeä odottaa, että hän saisi enemmän voimia ja hänen paha olonsa huonosti menneestä syksystä laimenisi (kohtelinhan häntä huonosti kun en suunnitellut tulevaisuutta hänen kanssaan, enkä jaksanut häntä tarpeeksi tukea). Odottaa sitä että hän ehkä haluasi minut takaisin? Onko tälläiselle edes mahdollisuuksia? Itse rakastan häntä erittäin paljon ja olen ahdistunut ja hämillään, koska hän sanoo rakastavansa, väilttävänsä ja haluansa suhteen, muttei jaksa siihen tulla ja yrittää sitä.