Onko enää normaalia? (1vuotiaasta)

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Hermoloppu
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
H

Hermoloppu

Vieras
Meillä on juuri 1vuotta täyttänyt poika.
Ollut ensimmäisen vuoden äärimmäisen rauhallinen ja peruspositiivinen luonne.
Nyt poika tekee hampaita, on tehnyt niitä jo pitkälti toista kuukautta ja opettelee kävelemään joten kolhuja sattuu vähän väliä pitkin päivää..

Ongelma on se, että poika on ollut nyt kuukauden verran ihan äärimmäisen itkuherkkä ja todella kiukkuinen. Poika siis suuttuu todella pienistä (esim. kaatumisista) ja saa armottomia raivokohtauksia.. itkee pitkin pituuttaan lattialla, sylissä vain kiemurtelee ja lyö/repii hiuksista meitä..

Muutenkin tuntuu että päivät on olleet kuukauden ajan jo sellaista kiukun sekaista meininkiä aamusta iltaan.. välillä on tosi hyvällä tuulella ja sitten taas ihan tyhjästä alkaa kiukuttelu..

Olen kokeillut antaa kipulääkettä, -ei mitään hyötyä.. muutenkin vaikuttaa että se nimenomaan kiukkuaa ja raivoaa niitä ns. epäonnistumisia ja kiukku jää päälle.. eli esim. seuraavaa kaatumista seuraa aina vain isompi kiukku =(

Käytin jo lääkärissäkin kun pelkäsin että poika on kipeä.. katsottiin korvat, nielu, lääkäri tutki koko pojan ja sanoi ettei mitään fyysistä vikaa ole, poika on terve..

Voiko hampaiden tulo/kävelyn harjottelu tms. saada tällaista aikaan vai miten poika voi muuttua kuin sormia napsauttamalla näin radikaalisti ja tätä on jatkunut jo kuukauden??

Auttakaa joku?
Kuulostaako tämä yhtään tutulta..?
Meneekö tämä ohi....?
Eikai tämä voi vielä uhmaa olla, ikää 13kk!
 
Kuulostaa tutulta, meidän poika toisinaan takoo nyrkeillä päätään kun ei mene asiat niinkuin hän haluaisi. Heittäytyy veltoksi myös.

Yleensä on tosi happy, mutta joskus tekee noita.
 
Kyllähän tuokin on aiemmin niitä yksittäisiä "pultteja" saanut, mutta kun kuukauden verran päivät on olleet enemmälti sitä rutinaa ja kiukuttelua kuin iloista meininkiä.. kun tästä ei tällähetkellä voi sanoa että "joskus tekee noita" vaan päivät menee 50% kiukutellessa.. =(

En tiedä mitä tehdä pojan kanssa kun tuntuu että vähän väliä se keksii kiukun aihetta itselleen.. uskomattoman tempakka luonne on tullut kai sitten esiin..
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Kyllähän tuokin on aiemmin niitä yksittäisiä "pultteja" saanut, mutta kun kuukauden verran päivät on olleet enemmälti sitä rutinaa ja kiukuttelua kuin iloista meininkiä.. kun tästä ei tällähetkellä voi sanoa että "joskus tekee noita" vaan päivät menee 50% kiukutellessa.. =(

En tiedä mitä tehdä pojan kanssa kun tuntuu että vähän väliä se keksii kiukun aihetta itselleen.. uskomattoman tempakka luonne on tullut kai sitten esiin..

:hug:

se vaatii hermoja..meillä oli samanlainen pulttikalle joskus aikoinaan..kyllä se siitä ajastaan menee ohi.."korvatulppia" vaan.
 
Alkuperäinen kirjoittaja bad virgin:
Alkuperäinen kirjoittaja A shadieeyah:
Ihan täysin normaalia..
se uuden opettelu ja kun kaikki ei suju niin hermostuttaa pientä. Varsinkaan kun hermot ei ole niin kestävät vielä :D

Tai sit tyttö on tullut äitiinsä :whistle: :ashamed:

tässä tapauksessa meillä oli poika tullut isäänsä..samanlaisia säksättäjiä molemmat :laugh: miehellä taipumusta vieläkin purpattaa itesseen jos ei huonekalun kasaaminen yksiin tms.. :D
 
Kyllä mä vielä itse tuon raivarit jaksan, mutta mietin vain että pakkohan sillä itselläänkin on olla paha olo kun kokoajan kiukuttaa.. Miten mä siis voisin auttaa tota hermoloppua poikaa ottamaan vastaan näitä epäonnistumisia..?
Syliin hän ei selvästikään halua tulla hakemaan lohtua kun on esim. kaatunut, joten ei varmaan kannata edes yrittää pitää sylissä kun huitoo ja huutaa entisestään..
Mutta kannattaako jättää ihan yksin kiukuttelemaankaan, siis jättää huomiotta..?

Parhaiten tuntuis toimivan kun vien huomion muualle, poika unohtaa taas hetkeksi kiukuttelun, mutta kun kaverit ovat neuvoneet ettei sekään ole pidemmän päälle hyvä kun ei saa käsitellä erilaisia tunteita vaan aina viedään ajatukset muualle kun alkaa harmittaa..
 
ihan normaalilta kuulostaa. meillä tyttö on ollu tosi rauhallinen ja ns.helppo lapsi, mutta hälläkin on ollu noita kausia, kun on tuntunu et koko tyttö ois vaihtunu toiseen. siis jatkuvaa kitinää aamusta iltaan ja lisäks vielä yötkin on muuttunu rikkonaisiksi. muutaman viikon on kestäny ja sit on tyttö taas "normalisoitunut"
 
Meillä tuo tyttö saattoi ennen olla monta päivää ettei itkenyt yhtään. Tosi rauhallinen. Nyt ikää on 1v1kk ja toista on meno. Aamulla huudetaan heti kun silmät aukeaa, vaipanvaihtoa huudetaan, jos ei saa tehdä mitä haluaa karjutaan, syödessä huudetaan ja niin eespäin. Niin ne vaan muuttuu vauvoista
 
Meidän tytöllä ihan samaa ja on 1v5kk ja tätä jatkuu yleensä yli 3v. ainakin tuolla meidän esikoisella, joten ei mitään hätää. Rasittavaahan tuo on, mutta ihan normaalia.
 

Yhteistyössä