Onko avopuolisolla jo nykyään se oikeus että toisen kuoltua saa samat oikeudet kuin vihitty puoliso tai ainakin osan ?

[kyselen]

Ja juu en ole omaa ukkoa hengiltä laittamassa kun sitä kuitenkin ensin kysytään

Jos nyt tässä nauraa voi mitenkään
Hyvän ystävän mies kuoli äkillisesti viikonloppuna ja olivat avoliitossa asuneet yhdessä jo 10v
naimisiin vaan ei jostakin syystä menneet koskaan.
Nyt mietin että onko ystävälläni oikeutta
mm. lesken eläkkeeseen tms.
eikö sitä jossakin vaiheessa suunniteltu että saisi jonkun pitkän yhdessä asumis ajan jälkeen melkein samat oikeudet kuin avioliitossakin olevat?
Eli jos löytyy joku fiksumpi
niin osaan ystävääni neuvoa kun itse hän on luonnollisestikin aivan rikki

 

[987]

Ei ole samoja oikeuksia.

 

[mamatsu]

Ei ole samoja oikeuksia.

Näin se kyllä menee...

 

["vieras."]

valitettavasti ei saa eikä ole samoja oikeuksia

 

[kyselen]

Ei ole samoja oikeuksia.

Tämä fakta tietolöytyy mistä vaivain mutu tuntumaa?
Muistan kuin tätä lakialoitetta puuhattiin ja mielestäni meni osittain ainakin läpi eli mitä mahdollisia etuuksia hän on oikeutettu? Jos joku vaan osaa neuvoa
Niin saan ystävääni neuvottua suuren surun hetkellä

 

["harmaana"]

http://www.maistraatti.fi/fi/Ajankohtaista/Laki-avopuolisoiden-yhteistalouden-purkamisesta-voimaan-142011/

 

["Myy"]

Ihan googlettamalla löytyyhttp://www.naimisiin.info/haaopas/avoliitto.html
tuolla esim lakimies neuvoo

 

[987]

Ei leskeneläkettäkään kaikki saa vaikka olisivatkin naimisissa jos ei ole lapsia.

 

[mamatsu]

Leskeneläkkeeseen on oikeus vain aviopuolisoilla.

 

[mamatsu]

Googlaa avoliitto kuolema...

 

[987]

Ja ihan googleen kun laitat niin monta sivua tulee siitä, että ei ole samat oikeudet ja ei saa mitään. Et vähän sitä oma-aloiteisuutta kehiin jos kerta ystävääsi yrität auttaa.

 

[Vanha setä]

Ei ole aviovaimon oikeuksia ja miksi olisi?

Tosiaankin tälläistäkin lakia on ainakin vaadittu. Suurin ongelma taitaa olla se että ei ole mitään oikeudellista sopimusta miehen ja naisen välillä, tässä avoliitossa, johon lain perustaisi. On vähän hutera pohja, jos sitten jälkikäteen yritettäisiin määritellä onko avoliitto ollut olemassa vai ei.
Erikseen on sitten se että monet avoparit ostavat asunnon yhteisesti, niin että se on molempien nimissä. Silloinhan yhteisomistus on todistettavissa ja homma OK.

Mielenkiintoista että avoparille pitäisi olla avioparin oikeudet ja ilmeisesti myös velvoitteet. Hehän ovat nimenomaan halunneet olla erillään, vaikka onkin yhteisiä lapsia ja yhdessä omistettu asunto. Tämähän on tietoinen valinta. Jos nyt sitten jollain lailla määriteltäisiin heidän asemansa samaksi kuin avioparilla, niin siinähän sorrettaisiin heidän valinnanvapauttaan, eikö niin?

Nykyisin avioliiton solminen on tehty helpoksi, käväisy maistraatissa riittää. Voi määritellä avioehdoilla oikeudellisen suhteen juuri sellaiseksi kuin haluaa, ei tarvitse kangistua kaavoihin. Molemmat voivat pitää oman nimensä, ei tarvita nimihirviöitä tyyliin Muttilainen-Multavaara.
Jos ei kerran tätä halua, niin silloin pitää tietää myös mitä on valinnut ja kantaa itse vastuu valinnastaan

 

[m1es]

Vanha setä puhuu asiaa. Jos on sen "pitkän asumisajan" yhdessä kestänyt, ei se maistraatissa käyminen olisi varmaan hirveä lisäponnistus ollut.

Olisi kiintoisaa kuulla jokin järjellinen selitys sille, että halutaan elää pitkässä avoliitossa, mutta kuitenkin haikaillaan sille jälkikäteen avioliiton statusta.

 

[hmmmm]

En tiedä miten vanha tämä vanha setä on, mutta ajattelu on ainakin terävää ja analysoivaa

 

[987]

Jos sen eläkeen haluaa niin ei ole iso vaiva käydä maistraatissa, meillä se vihkiminen kesti muutaman minuutin.

 

[omaisuudet erillään]

Juu, avoliitto on valinta siinä kuin avioliittokin.

Onneksi ei lakialoite mennyt läpi, nimittäin meidän olis miehen kanssa pitänyt sitten muuttaa erilleen, koska avoliitossa on haluttu nimenomaan olla. Tuohan laki olis tarkoittanut sitä että yhteenmuuttaessakin olis pitänyt tehdä sen seitsemät sopimukset lakimiehen kanssa, jos haluaa nimenomaan olla ei-avioliitossa.

 

[-]

No siinä on ihan sellainenkin peruste, että jos avoparilla ei ole yhteisiä lapsia, niin heidän omaisuutensa jaetaan heidän sukulaistensa kesken. Mikäli näin ei olisi, niin se, joka menettää ensin kumppaninsa, perii hänet ja tämän jälkeen jäljelle jääneen puolison perii pelkästään hänen sukulaisensa. En mä tiedä miten moni sitä oikeasti haluaa? Uskoisin, että oma lapseton avoliitossa elävä veljeni haluaa omaisuutensa ennemmin sisarensa lapsille, kuin avopuolisonsa sisaren lapsille...

 

["vieras."]

[QUOTE="vieras.";29687968]valitettavasti ei saa eikä ole samoja oikeuksia[/QUOTE]

Ei vaan ONNEKSI ei ole. Avoliitossa lapset perivät isänsä eikä leski pääse käsiksi perintöön.

Avioliitossa leski voi käytännössä tuhlata kaiken eikä lapsille jää sentin senttiä (ellei ole sekä avioehtoa että keskinäistä testamenttiä).

 

[vieras*]

[QUOTE="vieras.";29688809]Ei vaan ONNEKSI ei ole. Avoliitossa lapset perivät isänsä eikä leski pääse käsiksi perintöön.

Avioliitossa leski voi käytännössä tuhlata kaiken eikä lapsille jää sentin senttiä (ellei ole sekä avioehtoa että keskinäistä testamenttiä).[/QUOTE]

Lapset perivät isänsä, ei puoliso.

 

["..."]

Lapsethan ovat aina automaattisesti rintaperillisiä, eli leski ei käsittääkseni ainakaan laillisesti voi ilman erillistä testamenttia tuhlata perintörahoja ilman, että lapsi edes pääsee niihin käsiksi.
Korjatkaa toki jos olen väärässä.