Onko asiallista kertoa lapsille namusedistä?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Viuhti
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
On asiallista. Lapsele voi kertoa esim.
- ettei liiku pimeissä paikoissa tai puistoissa yksin
- ihan kaikki aikuisetkaan eivät ole kilttejä, älä lähde koskaan vieraan ihmisen mukaan
- älä mene vieraan ihmisen autoon, vaikka hän antaisi karkkeja tai leluja
- Jos joku vieras aikuinen tekee tai sanoo jotakin pelottavaa, kun olet yksin liikkeellä, mene kauppaan tai muuhun paikkaan, jossa on paljon muita ihmisiä. Jos pelottaa, etsi myyjä ja kerro, että haluaisit soittaa äidille.
- Pidä kännykkä mukanasi, että pelottavassa tilanteessa voit soittaa äidille, isälle tai muulle turvalliselle ja tutulle läheiselle (numerot tallennettuna kännyssä)
- Aikuinenkaan ei saa koskea sinua alueele, jotka uimapuku peittää. (poikkeuksena esim. äiti suihkussa, joskus lääkäri)
- Jos olet yksin kotona, älä avaa ovea vieraalle (ellei ole etukäteen sovittu joistakin tuntomerkeistä)
- Tee kaikki tämä pelottelematta liikaa

Tätä sanotaan lasten turvataitokasvatukseksi ja jämäkkyystaitojen harjaannuttamiseksi.
Vahempien tehtävä on tietysti suojella lasta, mutta lapsen kasvaessa ja elinpiirin laajentuessa lapsen on tärkeä oppia itsekin tiettyjä pelisääntöjä ja toimintamalleja turvallisuuden varmistamiseksi.
Parasta on ennaltaehkäisevä lapsen tukeminen. Vahvista lapsen itsetuntoa. Itsetunnoltaan terve lapsi uskaltaa helpommin sanoa oikeassa paikassa ei. Opetelkaa juttelemaan kotona kaikista TUNTEISTA (ilosta, surusta, pelosta, vihasta, kiukusta, hämmennyksestä, hyvästä mielestä,...).
Kysele lapselta päivän kuulumisia, niin lapsi oppii vähitellen itse kertomaan asioistaan.
Tee lapselle selväksi, että äidiltä/isältä voi kysyä mitä vaan. Erityisesti pelottavat tai ihmetyttävät asiat täytyy kertoa kotona.

Sinä tietenkin tunnet lapsesi parhaiten ja tiedät myös ympäristön, jossa lapsesi liikkuvat.
 
Mä olen antanut ihan puolustautumisohjeitakin. Eli että jos joku käy kiinni, saa huutaa, purra, potkia ja lyödä. Saa tökätä sormilla silmiin. (jos joku saa raahattua autoonsa tms., voi olla liian myöhäistä enää.)
 
Alkuperäinen kirjoittaja Pauna:
Alkuperäinen kirjoittaja ?:
minkä ikäiselle lapselle kannattaa jo kertoa?

Viimeistään siinä vaiheessa kun alkaa yksin liikkua, yleensä varmaan viimeistään kouluunmennessä.

Aiemmin on kerrottava! Ensin vaivihkaa, sitten ihan suoraan. Kyllä 2-vuotiasta pitää jo neuvoa, että vieraille ei jutella niin avoimesti kuin tutuille.
 
Ehdottomasti pitää kertoa!

Tämä maailma kun ei ole mikään lintukoto ollenkaan, namusetien/-tätien lisäksi löytyy aikas paljon kaikenlaista pahaa. Ei hyvä, jos muksut seilaa liian sinisilmäisenä omaan elämäänsä.

Wieraan lista on hyvä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja mie:
Alkuperäinen kirjoittaja Pauna:
Alkuperäinen kirjoittaja ?:
minkä ikäiselle lapselle kannattaa jo kertoa?

Viimeistään siinä vaiheessa kun alkaa yksin liikkua, yleensä varmaan viimeistään kouluunmennessä.

Aiemmin on kerrottava! Ensin vaivihkaa, sitten ihan suoraan. Kyllä 2-vuotiasta pitää jo neuvoa, että vieraille ei jutella niin avoimesti kuin tutuille.

Totta kai, mutta kirjoitinkin VIIMEISTÄÄN :) Monikaan 2-vuotias ei välttämättä ohjetta jonka tänään sai enää huomenna muista. Jokainen varmasti tietää ja tuntee oman lapsensa parhaiten ja tietää milloin on tullut aika kertoa.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Pauna:
Alkuperäinen kirjoittaja mie:
Alkuperäinen kirjoittaja Pauna:
Alkuperäinen kirjoittaja ?:
minkä ikäiselle lapselle kannattaa jo kertoa?

Viimeistään siinä vaiheessa kun alkaa yksin liikkua, yleensä varmaan viimeistään kouluunmennessä.

Aiemmin on kerrottava! Ensin vaivihkaa, sitten ihan suoraan. Kyllä 2-vuotiasta pitää jo neuvoa, että vieraille ei jutella niin avoimesti kuin tutuille.

Totta kai, mutta kirjoitinkin VIIMEISTÄÄN :) Monikaan 2-vuotias ei välttämättä ohjetta jonka tänään sai enää huomenna muista. Jokainen varmasti tietää ja tuntee oman lapsensa parhaiten ja tietää milloin on tullut aika kertoa.

Haloo. en mitään ohjeita, vaan kasvatusta! sellaista, että miten ollaan toisten ihmisten seurassa. ja nimenomaan koska lapsi ei ohjeita muista, on oltava useita harjoituksia käytännössä.

ei lasta tartte pelokkaaksi tehdä, mutta sellainen tietty tunne siitä ettei kaikkiin voi heti luottaa. näkee joskus lapsia, jotka kertovat osoitteensa bussissa vieruspenkin ihmisille.

aikuisen oma esimerkki toimii pienten lasten kohdalla, sanalliset ohjeet tulevat myöhemmin. ja aina muistettava olla johdonmukainen. ettei itsekään ota ventovierailta lasten nähden ainakaan mitään jne.
 

Yhteistyössä