Onko adoptiolapsikin lellitty, jos sitä nukutetaan 2h 4-vuotiaana?

[asiaa]

Kun täällä aina puolustellaan adoptiolapsen kohdalla, että on aivan eri asia kuin oman lapsen kohdalla. Sukulaisperheellä on 6kk iässä Suomeen ulkomailta haettu lapsi, joka on nyt 4,5-vuotias. En tiedä tämänhetkistä tilannetta, mutta vielä puoli vuotta sitten äiti nukutti lasta 2 tuntia joka ikinen ilta maaten lapsen vieressä. Lapsi saa kaiken haluamansa läpi ja lapsella on mm ongelmia päiväkodissa lyöden ja purren muita lapsia jos ei saa haluamaansa. Vanhemmat eivät juurikaan kiellä lasta, vaan hyssyttelevät ja lapsen alkaessa raivota ovat neuvottoman oloisia.

Eli: onko tämäkin lapsi lellitty (on perheen ainoa lapsi), vai onko kyseessä nyt aivan eri asia, kun kyseessä onkin adoptiolapsi? Lapsi on siis muuten normaali, ei mikään erityislapsi.

 

[ei ummarra]

Aika kummallinen aloitus, mitä tällä haet?

 

[hmph]

Eikö vanhemmat syynätäkään tarkkaan adoptioprosessin aikana???

 

[Apsi Deisi]

On lellitty ja mä en nyt ymmärrä mitä ero sen lapsen alkuperällä on?? Vanhemmat sen kuitenkin kasvattaa, tavalla tai toisella.

 

[elämä kantaa]

sanoisin että on lapsen etu jos opetetaan nukahtamaan ilman nukutusta,on paljon stressittömämpää kun se alkaa sujua. meillä oli 1-2 tunnin nukutuksia ja nyt on niistä vieroitettu n vuosi sitten ja on ihanaa kun lapsi on rauhassa sängyssä ja laulelee itsekseen ja nukahtaa,yölläkään ei tarvii herätä tarkastelemaan kun on nukahtamishetkellä ollut rauhassa.

 

[no]

Näkeehän sen siinä tilanteessa että onko lapsella aidosti hätä vai onko manipulointia. Kyllä reilu yksivuotiaasta jo näkee onko kiukkuilu mutkunmähaluun-itkua vai oikeasti hätä.

Aina on minusta väärin jos lapsi saa kaiken haluamansa ja tahtonsa aina läpi, (varsinkin väkivaltaa käyttämällä..) oli sitten adoptoitu, "tavis" tai erityislapsi.

 

[ap]

Aika kummallinen aloitus, mitä tällä haet?

Alkuvuodesta taivastelin täällä tuota nukutusasiaa ja kyselin neuvoja puremiseen. Vastaukseksi sain, että lasta pitää ymmärtää koska hän on adoptiolapsi ja kokenut isoja traumoja vauvaikäisenä (kasvanut siis vastasyntyneestä lähtien lastenkodissa, sukulaiseni menneet adoptiomaahan lapsen ollessa 4kk ikäinen ja Suomeen tulleet lapsen ollessa 6kk ikäinen). Pohdin vaan tuon toisen 4-v nukutusaloituksen kanssa, että eroaako tämä sukulaisperheen lapsi tästä perisuomalaisesta lapsesta... minusta ei eroa.

 

[ap]

Aika kummallinen aloitus, mitä tällä haet?

Alkuvuodesta taivastelin täällä tuota nukutusasiaa ja kyselin neuvoja puremiseen. Vastaukseksi sain, että lasta pitää ymmärtää koska hän on adoptiolapsi ja kokenut isoja traumoja vauvaikäisenä (kasvanut siis vastasyntyneestä lähtien lastenkodissa, sukulaiseni menneet adoptiomaahan lapsen ollessa 4kk ikäinen ja Suomeen tulleet lapsen ollessa 6kk ikäinen). Pohdin vaan tuon toisen 4-v nukutusaloituksen kanssa, että eroaako tämä sukulaisperheen lapsi tästä perisuomalaisesta lapsesta... minusta ei eroa.

 

[...]

adoptio lapsi on täysin oma siinä missä biologinenkin. Biologisuus on se ero joten ensimmäinen lauseesi on törkeä.

 

[A]

Aika kummallinen aloitus, mitä tällä haet?

Alkuvuodesta taivastelin täällä tuota nukutusasiaa ja kyselin neuvoja puremiseen. Vastaukseksi sain, että lasta pitää ymmärtää koska hän on adoptiolapsi ja kokenut isoja traumoja vauvaikäisenä (kasvanut siis vastasyntyneestä lähtien lastenkodissa, sukulaiseni menneet adoptiomaahan lapsen ollessa 4kk ikäinen ja Suomeen tulleet lapsen ollessa 6kk ikäinen). Pohdin vaan tuon toisen 4-v nukutusaloituksen kanssa, että eroaako tämä sukulaisperheen lapsi tästä perisuomalaisesta lapsesta... minusta ei eroa.

Kyllä vaan adoptiolapsi on joutuut kokemaan paljon kovempia kuin ns. normaali lapsi täällä suomessa. Vaikka olikin lastenkodissa puolivuotta hyvin pienenä niin se tunne aina jää. Hänellä ei ollut siellä yhtä aikuista johon luoda kiintymyssuhde heti vauvasta lähtien. Mitä se sitä paitsi sinulle kuuluu, että nukuttaako joku lapsesnsa? Lapsi tarvii läheisyyttä illalla. Esim minä aikuinen ihminen tykkään nukahtaa mieheni läsnäollessa ja niin varmasti moni muukin. Miksi siis lapsi ei saisi tätä tunnetta kokea? Vasrinkin lapset, jotka ovat koko päivän erossa vanhemmista (hoidossa) - heille on hyvin tärkeää se läheisyys illalla. Minusta inhottavempaa on vain laittaa lapsi sänkyyn ja painua koneelle itse. Lapselle se nukuttamisen tunnekokemus on tärkeä eikä 4v mikään iso edes vielä ole.....

 

[a-äiti]

Meidän nyt kohta 4 vuotias adoptiolapsi nukutetaan edelleen. Kotiin on tullut vajaa 3 vuotiaana. Ei mielestäni ole lellitty, nukutetaan koska itkee hysteerisesti heti ja välittömästi jos tajuaa että on yksin huoneessa. Oma intuitio on se että laitoslapsuus ja traumaattinen menneisyys on vielä hyvin vahvasti läsnä, lapsi tarvitsee vielä pitkään extra-annoksia läsnäoloa.

Tiesittekö että adoptiolapsille EI IKINÄ suositella jäähyrankaisua jossa jätetään yksin. Uusi hylkäämiskokemus, lapsen pitää saada ilkeillessäänkin tuntea että häntä ei jätetä taas yksin.

 

[vieras]

Koska tiedän muutamiakin adoptiolapsia, en pidä tuota ap:n kuvailemaa tilannetta mitenkään ihmeellisenä. aivan varhaislapsuudessa traumatisoituneet lapset oireilevat eri asteisesti eri ikäkausina. Hylkäämisen ja yksin jäämsen pelko on usealla hyvin vahva. Nukahtaminen on lapselle erokokemus. Myös muut sosiaaliseen kanssakäymiseen ym. liittyvät ongelmat ovat usein oireita varhaisista traumaattisista kokemuksista.

 

[Madicken04]

Adoptiolapsi voi olla hemmoteltu siinä kuin biologinenkin. Tai erityislapsi.

Kuitenkin adoptiolapsella voi olla joitain ongelmia johtuen tuosta taustasta, varhaisista kiintymyssuhteista jne. Mutta ei niitäkään ongelmia ratkaista "pilalle hemmottelulla".

 

[ei]

jäähyrangaistuksia muutenkaan suositella! Ja oli lapsi adoptoitu tai ei, niin lapsi tarvitsee rajoja. Ja niitä rajoja asettavat myös lapsen vanhemmat, ei vaan päiväkodin henkilökunta tai opettajat. Se tuo lapselle turvallisuuden tunnetta kun on selkeät rajat joista pidetään kiinni. Ja lapsi voi kapinoida niitä rajoja vastaan, mutta vanhemmat pitävät päätöksensä ja eivät lähde niitä lapsen toiveesta muuttamaan. Se että saa kaiken mitä haluaa ja milloin haluaa tai että vanhemmat eivät uskalla sanoa mitään mistä lapsi voi pahoittaa mielensä ei auta ketään. Siitä kärsii lapsi ja vanhemmat. Ehkä myös koko yhteiskunta.

On lapsen etu oppia nukahtamaan itse. Vähitellen lasta opetetaan nukahtamaan, ei se yhdessä illassa tapahdu. Kyllä se vie aikaa ja vaivaa kaikilta vanhemmilta jos on siihen hommaan ylipäätään ryhtynyt.

 

[Madicken04]

Ja muuten en kyllä yhdistä tuota pitkään nukuttamista suoraan hemmotteluun.

 

[metsänpeitto]

Aika kummallinen aloitus, mitä tällä haet?

Alkuvuodesta taivastelin täällä tuota nukutusasiaa ja kyselin neuvoja puremiseen. Vastaukseksi sain, että lasta pitää ymmärtää koska hän on adoptiolapsi ja kokenut isoja traumoja vauvaikäisenä (kasvanut siis vastasyntyneestä lähtien lastenkodissa, sukulaiseni menneet adoptiomaahan lapsen ollessa 4kk ikäinen ja Suomeen tulleet lapsen ollessa 6kk ikäinen). Pohdin vaan tuon toisen 4-v nukutusaloituksen kanssa, että eroaako tämä sukulaisperheen lapsi tästä perisuomalaisesta lapsesta... minusta ei eroa.

Vähän vaikea pelkästään sinun aloituksesi perusteella arvioida, että kuinka pahoja traumoja tällä kyseisellä lapsella on, ja miksi vanhemmat haluavat nukuttaa.

Sitä paitsi, minusta on ihan perusteltua myös nukuttaa lasta, jos sille on jokin erityinen syy, kuten esimerkiksi lapsen voimakas levottomuus tai vaikeus rauhoittua. Ideaalissa maailmassahan lapsi nukahtaisi helpommin, mutta se ei nyt vaan aina mene niin.

 

[a-äiti]

Yksinään jäähyllä rangaistuksen sijasta meillä harrastetaan jäähyllä vanhemman sylissä olemista. Tarkoitin siis sitä että lasta ei ikinä, edes raivotessa, jätetä yksin. Yleensähän ohje raivoavalle uhmaikäiselle on laittaa omaan huoneeseen huutamaan, adoptiolapselle taas suositellaan että vanhempi on koko ajan vieressä, pitää kiinni, ei hylkää fyysisesti eikä emotionaalisesti.

 

[ei]

Ei kai oikeasti kukaan suosittele jättämään raivoavaa lasta yksin suuren tunteensa kanssa?

 

[???]

Eikös täällä palstalla aina sanota että laita omaan huoneeseen ja takasin saa tulla sitten kun osaa käyttäytyä??

 

[www]

Eikös täällä palstalla aina sanota että laita omaan huoneeseen ja takasin saa tulla sitten kun osaa käyttäytyä??

Kasvatusasiantuntijat taitaa sitten palstailla jossain muualla =)

 

[vieras]

Eiköhän pahimmat traumat ole jo hellittäneet usean vuoden varhaisessa intensiivi-perheterapiassa.

Moni meistä omissa perheissä kasvaneista olemme traumatisoituneet omien vanhempiemme taholta, vailla vierihoitoja ja terapioita. Suht normaaleja, työssäkäyviä ja perheellisiä silti tänä päivänä.