Alkuperäinen kirjoittaja gathe:
Nainen on 24-vuotias, valmistunut aikoinaan hyvillä papereilla lukiosta, lahjakas ja päässyt juuri sisään yliopistoon opiskelemaan sitä alaa, jota on halunnutkin opiskella. Käyttänyt paljon aikaa sisäänpääsyyn ja valmistautumiseen, opiskelujen alku on unelmien täyttymys ja elämä näyttää taas hyvältä ja toiveikkaalta.
Sitten hän tulee raskaaksi pillereistä huolimatta, ei ole ajatellut koko lapsiasiaa eikä se tunnu ajankohtaiselta, päin vastoin. Ajatus vauvasta nyt tympäisee ja ahdistaa, ei tunnu ollenkaan hyvältä. Mies kuitenkin haluaisi pitää lapsen, mutta ymmärtää abortinkin.
Oikein tai ei, niin monella ensireaktio lapsen saamisesta ahdistaa ja pelottaa. Lapsen saaminen on harvoin ajankohtaista,koska aika monet lapsista ei ole ns. suunniteltuja. Aina löytyy "este" lapsen saamiselle. Syy voi olla mm. raha,asunto,opiskelu,työtilanne tai ihan mikä vaan.
Harkitsisin kyllä tarkkaan aborttia,koska 24-vuotias ei enää ole niin nuori ja myöhemmin abortti saattaa harmittaa. Opiskella voi äippäloman alkamiseen asti ja myös sen jälkeenkin voi varmasti tenttiä joitain kursseja jos jaksaa. Isä kerran myös lapsen haluaa niin voihan isä hoitaa myös lasta,että äiti pääsee takaisin kouluun. Lapsi ei ole este opiskelulle.
Itse sanon omasta kokemuksesta,että lapseni(sekä mies =)) ovat parasta mitä elämässäni on tapahtunut. Esikoiseni sain 24-vuotiaana ja silloin ajatus pelotti,koska emme olleet suunnitelleet lapsen "tekemistä". Pelko muuttui pikkuhiljaa odotukseksi siitä,että milloin se oma lapseni syntyisi. Nyt olen kohta 30 ja töissä. Elämä mallillaan ja mistään en ole jäänyt paitsi.
Harva on valmis äidiksi kun kuulee olevansa raskaana,mutta tästä syystä raskausaika kestää 9 kk:tta ,jonka aikana valmistaudutaan äidiksi tulemiseen.