Ongelma

  • Viestiketjun aloittaja eppäonnistuin
  • Ensimmäinen viesti
eppäonnistuin
Lyhyt tarina.Lapset tänään kuultavana,etä ei usko että ite haluavat vähentää käyntejä.Kysessä 8 ja 10 vanhat.Ongelmia on nuoremman kanssa ollut.Mustasukkainen kun menin naimisiin ja tuli siskopuoli ja on muutaman kerran sanonut,että haluaa iskälle.No minä pistin lastenvalvojan kautta viestiä eteenpäin jos nuorimmainen menis isälleen pysyvästi.Koen olevani epäonnistunut äitinä.Etä ei huomio tasavertaisesti lapsiaan.Huomion hakuahan se täysin on.Nyt olen uudestaan raskaana,joten ongelmia olisi taas tiedossa kakkoselta.Mielestäni olen kaikkeni yrittänyt ja niin on myös mieheni,jotta kakkosen asiat olisi hyvin.En tiedä olenko julma kun näin ehdotan,koska ongelmia käytännön asioissa on etällä.Joka kerta lapset reagoivat kun tulevat takaisin.En enää tiedä mitä tehdä.Lyhyestä tarinasta on varmaan vaikea saada koko käsitystä,poimin isoimpia.Kiitos jos jaksoit lukea.Olen niin väsynyt tähän tilanteeseen jota on jatkunut kaikkiaan 6v.
 
Meidänkin esikoinen jatkuvasti jonkun ongelman tai riidan jälkeen ilmoittaa että haluaa muuttaa isälleen. Tänä keväänä sit sanoin, että selvä, soitan heti huomenna lastenvalvojalle ja pistetään asia kuntoon ja varmaan ens viikolla voit muuttaa. Raukkaparka vallan järkyttyi eikä enää halunnutkaan.
 
Sinipilvi
Lapset sanovat usein suuttuessaan asioita, joita eivät tarkoita. On aikuisen tehtävä olla turvallinen ja vakaa, eikä toimia lapsen oikkujen mukaan. Ja ovathan 10v. ja 8v. lapset sen ikäisiä, etteivät voi asioista itse päättää, se on aikuisen tehtävä. Luovutko lapsesta vain siksi, että uusi perhe on tärkeämpi, etkä jaksa isompia lapsia? Omani on suunnilleen saman ikäinen ja joskus sanonut suuttuessaan, että muuttaa iskälle. En ole häntä ottanut tosissaan, eikä hän muuttamisesta ole isälleen mitään puhunut.
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 14.06.2006 klo 19:37 Sinipilvi kirjoitti:
Lapset sanovat usein suuttuessaan asioita, joita eivät tarkoita. On aikuisen tehtävä olla turvallinen ja vakaa, eikä toimia lapsen oikkujen mukaan. Ja ovathan 10v. ja 8v. lapset sen ikäisiä, etteivät voi asioista itse päättää, se on aikuisen tehtävä. Luovutko lapsesta vain siksi, että uusi perhe on tärkeämpi, etkä jaksa isompia lapsia? Omani on suunnilleen saman ikäinen ja joskus sanonut suuttuessaan, että muuttaa iskälle. En ole häntä ottanut tosissaan, eikä hän muuttamisesta ole isälleen mitään puhunut.
tuskinpa lapsen äiti täällä kyselis ja kertois kuinka epäonnistunut tuntee olevan jos ei piittaa edellisestä liitosta tulleista lapsista.. Ap:lle eräs tuttavani antoi lapsen muuttaa isänsä luo kun tätä niin usein hehkutti ja halusi..meni 2kk ja niin laps tuli "häntä koipien välissä" takas äidinluo.. et ole yhtään heikko.. anna lapsen kokeilla. ainahan hän voi halutessaan muuttaa takaisiN? voimia sulle :hug:
 
Kummallista
\
Alkuperäinen kirjoittaja 14.06.2006 klo 19:37 Sinipilvi kirjoitti:
Lapset sanovat usein suuttuessaan asioita, joita eivät tarkoita. On aikuisen tehtävä olla turvallinen ja vakaa, eikä toimia lapsen oikkujen mukaan. Ja ovathan 10v. ja 8v. lapset sen ikäisiä, etteivät voi asioista itse päättää, se on aikuisen tehtävä. Luovutko lapsesta vain siksi, että uusi perhe on tärkeämpi, etkä jaksa isompia lapsia? Omani on suunnilleen saman ikäinen ja joskus sanonut suuttuessaan, että muuttaa iskälle. En ole häntä ottanut tosissaan, eikä hän muuttamisesta ole isälleen mitään puhunut.
"luovutko lapsestasi"... lapsihan on menossa ISÄNSÄ LUO ASUMAAN. Ei siis minnekään huutolaiseksi tai metsään eksymään olla viemässä!

Voi olla että ap:n tapauksessa levottomuus ja ragoiminen loppuu, kun tilanne on niin päin että lapsi jää pysyvästi asumaan isälleen..

Tehkää sopimuksesta määräaikainen. Esim. 1/2 vuotta eli syyslukukausi ja katsotte sitten tilanteen uudelleen, ja jos sinusta siltä tuntuu tai lapsi kovasi haluaa hän palaa takaisin sinun luo asumaan .
Tai 1 vuosi, eli koko kouluvuosi

Pitäisi muistaa että etäisä on samassa tilanteessa ollut koko ajan, eli on joutunut luopumaan lapsesta lapsen jäädeessä äidin luo asumaan.

Nyt lapsi siis pääsee isän luo, äidin ikävää se ei vähennä eikä lapsenkaan ikävää äitiä kohtaan, mutta aikankin on tullut testattua sitten..

Mutta ap:n perhetilannetta ajatellen.
Perheen kuopus on menettänyt kuopuksen aseman uuden vauvan synnyttyä ja ilmeisesti hän on jäänyt "huomaamattomaksi keskimmäiseksi" eli on ns. keskimmäisen syndroma. tähän "syyllisyy " ihan tavallisetkin perheet eikä ole siis mikään uusperheen ongelma.

Lapsi voi kokea niin vahvaa mustasukkaisuutta, että on menettänyt sen kuopuksen paikan että myös äidin (miehelle) eikä hän ole löytänyt omaa paikkaansa perheessä. Ja siksi haluaa pois.
Tosin monella lapsella on semmonen ajatus, että elämä on paljon paremmin ja kaikki on helpompaa isin (etän) luona. Siellähän vietetään aina vaan sunnuntaita, lomaa.

No, eiköhän kaikki järjesty, et ole menettämässä lasta, et ole laittamassa häntä leijona luolaan vaan omalle isälleen. Ja tehkää määräaikainen sopimuksesta. Silloin paluu sujuu helmosti lapsenkin kannalta.
 
Taustalta
\
Alkuperäinen kirjoittaja 14.06.2006 klo 15:30 mirena04 kirjoitti:
Meidänkin esikoinen jatkuvasti jonkun ongelman tai riidan jälkeen ilmoittaa että haluaa muuttaa isälleen. Tänä keväänä sit sanoin, että selvä, soitan heti huomenna lastenvalvojalle ja pistetään asia kuntoon ja varmaan ens viikolla voit muuttaa. Raukkaparka vallan järkyttyi eikä enää halunnutkaan.
No tosi kehittävästi lapselle vastasit!Eipä tulis mieleenkään itellä et pelottelemalla pitäis lapsen mieltä muutella.
Meillä on ainakin tapana keskustella asioista,ei uhkailla!
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 14.06.2006 klo 21:20 Taustalta kirjoitti:
\
Alkuperäinen kirjoittaja 14.06.2006 klo 15:30 mirena04 kirjoitti:
Meidänkin esikoinen jatkuvasti jonkun ongelman tai riidan jälkeen ilmoittaa että haluaa muuttaa isälleen. Tänä keväänä sit sanoin, että selvä, soitan heti huomenna lastenvalvojalle ja pistetään asia kuntoon ja varmaan ens viikolla voit muuttaa. Raukkaparka vallan järkyttyi eikä enää halunnutkaan.
No tosi kehittävästi lapselle vastasit!Eipä tulis mieleenkään itellä et pelottelemalla pitäis lapsen mieltä muutella.
Meillä on ainakin tapana keskustella asioista,ei uhkailla!
Ai että kehittävästi? Jos lapsi yrittää manipuloida että haluaa isälle asumaan niin mitä pitäisi tehdä, miksi se olisi PELOTTELUA että lapsi menisi asumaan isälle? Eikös se ole juuri keskustelua että on valmis vastamaan lapsen toiveisiin? Eri asia taas jos lapsi on sitä mieltä ettei sitten kuitenkaan tahdo isälle. Kiva että sinä et uhkaile lastasi isällä :LOL:
 
eppätoivoinen
No kiitos teille,joilta sain asiallista palautetta!Tilanne ei todellakaan ole minulle helppo ja olen miettinyt mikä olisi paras vaihtoehto kakkoselle.Niin ja ei molemmat ole menossa ainoastaan tämä 8v joka sinne on muutamaan otteeseen hinkunnut.Vuosi sitten ei tarkoittanut ja siihen emme reagoinneetkaan.Niin olishan tää ratkaisu helpompi,mutta suurin osa ongelmista johtuu nimenomaan valitettavasti etästä.Rakkauttani olen tasapuolisesti jakanut vaikka 1/3 syntyikin viime elokuussa.Pyrkinyt siihen että jokainen saa tasapuolisesti huomiooni.No en ole vielä saanut mitään vastausta etältä taikka lastenvalvojalta,joten odottallen mitä sieltä vastataan.Niin ja pyrin omalta osaltani auttamaan kakkosta että ongelmat poistuisi.
 
saman kokenut
antaisit lapsen kokeilla vaikka kk:den ihan aluksi, ilman mitään virallista lastenvalvojan kanssa tehtyä sopimusta. saisi kokeilla haluaako ihan oikeasti asua isänsä luona, vaiko vain luulee haluavansa. sopikaa asiasta etä-vanhemman kanssa.

meilläkin pienempi ennen luuli haluavansa pois kotoa, vaikka ei vauvaa taloon syntynytkään. en ottanut kuuleviin korviini ja nyt elämme onnellista perhe-elämää. kerroin kyllä lapselle, kuinka pahalta musta tuntuu hänen sanoessaan haluavansa pois kotoa. itkin useamman kerran siitä hänelle ja halasin häntä ja pyysin, ettei enään sanoisi niin "koska se tuntuu musta niin kamalan pahalta ja rakastan häntä niin paljon, etten haluaisi hänen lähtevän pois meidän luotamme isänsä luokse. mutta hän saa tehdä niinkuin itse haluaa" hiljalleen itkimme yhdessä ja asia on jäänyt pois ja olemme läheisempiä toisillemme kuin koskaan aikaisemmin.
 
eppäonnistuin
Niin kakkonen ihannoittee etälle valittsevia olosuhteita,ei komenneta ei tarvinne tehdä yhtään mitään,aamupallaakaan ei ite saa tehdä vaan joutunee pari tuntia odottaan että se tehdään.Se mua ihmetyttää miksi hinkuaa sinne,koska häntä ei kohdella veljeensä nähden tasavertaisena.On jättänyt käyntejä välistä,mutta sitten jostain syystä kun täällä päässä tulee riita haluaa sinne.Etällekkin on maininnut nämä kaksi kertaa.Viimeksi kysyi että saako hän tulla jos tarve vaatii niin asumaan,ei saanut vastausta.
samaa kokenut:eek:len kyllä ilmaissut,kuinka loukaantunut olen hänen sanoistaan ja se ensimmäinen kerta oli todella kovaisku minulle.Kaikkeni kun olen heidän hyväkseen yrittänyt tehdä.Niin on myös miehen yrittänyt tehdä..Mutta nyt en enää tiedä mitä tehdä?
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 14.06.2006 klo 21:20 Taustalta kirjoitti:
\
Alkuperäinen kirjoittaja 14.06.2006 klo 15:30 mirena04 kirjoitti:
Meidänkin esikoinen jatkuvasti jonkun ongelman tai riidan jälkeen ilmoittaa että haluaa muuttaa isälleen. Tänä keväänä sit sanoin, että selvä, soitan heti huomenna lastenvalvojalle ja pistetään asia kuntoon ja varmaan ens viikolla voit muuttaa. Raukkaparka vallan järkyttyi eikä enää halunnutkaan.
No tosi kehittävästi lapselle vastasit!Eipä tulis mieleenkään itellä et pelottelemalla pitäis lapsen mieltä muutella.
Meillä on ainakin tapana keskustella asioista,ei uhkailla!
Minusta tuossa ei ollut uhkailua.
Lapsihan itse pyysi ja äiti sanoi, että selvä. Kyllä lapsenkin pitää tajuta, että sanojensa takana pitää seistä, eikä heittää, mitä sylki suuhun tuo.
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 14.06.2006 klo 21:20 Taustalta kirjoitti:
\
Alkuperäinen kirjoittaja 14.06.2006 klo 15:30 mirena04 kirjoitti:
Meidänkin esikoinen jatkuvasti jonkun ongelman tai riidan jälkeen ilmoittaa että haluaa muuttaa isälleen. Tänä keväänä sit sanoin, että selvä, soitan heti huomenna lastenvalvojalle ja pistetään asia kuntoon ja varmaan ens viikolla voit muuttaa. Raukkaparka vallan järkyttyi eikä enää halunnutkaan.
No tosi kehittävästi lapselle vastasit!Eipä tulis mieleenkään itellä et pelottelemalla pitäis lapsen mieltä muutella.
Meillä on ainakin tapana keskustella asioista,ei uhkailla!
Joopajoo, olisinhan minä tietysti voinut sen 15-vuotiaan kanssa ryhtyä juupas eipäs leikkiin josta ei olis tullut ikinä loppua. Mitä tarkoitat tuolla että pelottelemalla lapsen mieli muuttui????<br><br>
 
eppäonnistuin
Niin täällä tuntuu menevän jotkut asian vierestä eikä kirjoita asiasta.Huomanneen että ainoastaan harvalta löytyy sympatiaa.Meillä tosiaan on solmussa yhteys kakkosen kanssa.Eikä se todellakaan saa olla "kiristystä"lapselta,että riidan tullessa sanoo menevänsä etälle.Lapsen tarvii vastata teoistaan ja sanoistaan,koska kyllä 8v tajuaa asioita.Niin ja tällä hetkellä minä olen tuon päätöksen tehnyt ei tyttö.Sitä kyllä selvitetään mikä on ongelman ydin.Etä miettii asiaa ja tällä hetkellä ei pystyne vastaamaan,näin oli lastenvalvojalle sanonut.
Minä olen valmis kokeileen sitäkin vaihtoehtoa,jos tyttö olis sitten tasapainoisempi.Kysehän on nyt tytön hyvinvoinnista.
 

Yhteistyössä