\
Alkuperäinen kirjoittaja 14.06.2006 klo 19:37 Sinipilvi kirjoitti:
Lapset sanovat usein suuttuessaan asioita, joita eivät tarkoita. On aikuisen tehtävä olla turvallinen ja vakaa, eikä toimia lapsen oikkujen mukaan. Ja ovathan 10v. ja 8v. lapset sen ikäisiä, etteivät voi asioista itse päättää, se on aikuisen tehtävä. Luovutko lapsesta vain siksi, että uusi perhe on tärkeämpi, etkä jaksa isompia lapsia? Omani on suunnilleen saman ikäinen ja joskus sanonut suuttuessaan, että muuttaa iskälle. En ole häntä ottanut tosissaan, eikä hän muuttamisesta ole isälleen mitään puhunut.
"luovutko lapsestasi"... lapsihan on menossa ISÄNSÄ LUO ASUMAAN. Ei siis minnekään huutolaiseksi tai metsään eksymään olla viemässä!
Voi olla että ap:n tapauksessa levottomuus ja ragoiminen loppuu, kun tilanne on niin päin että lapsi jää pysyvästi asumaan isälleen..
Tehkää sopimuksesta määräaikainen. Esim. 1/2 vuotta eli syyslukukausi ja katsotte sitten tilanteen uudelleen, ja jos sinusta siltä tuntuu tai lapsi kovasi haluaa hän palaa takaisin sinun luo asumaan .
Tai 1 vuosi, eli koko kouluvuosi
Pitäisi muistaa että etäisä on samassa tilanteessa ollut koko ajan, eli on joutunut luopumaan lapsesta lapsen jäädeessä äidin luo asumaan.
Nyt lapsi siis pääsee isän luo, äidin ikävää se ei vähennä eikä lapsenkaan ikävää äitiä kohtaan, mutta aikankin on tullut testattua sitten..
Mutta ap:n perhetilannetta ajatellen.
Perheen kuopus on menettänyt kuopuksen aseman uuden vauvan synnyttyä ja ilmeisesti hän on jäänyt "huomaamattomaksi keskimmäiseksi" eli on ns. keskimmäisen syndroma. tähän "syyllisyy " ihan tavallisetkin perheet eikä ole siis mikään uusperheen ongelma.
Lapsi voi kokea niin vahvaa mustasukkaisuutta, että on menettänyt sen kuopuksen paikan että myös äidin (miehelle) eikä hän ole löytänyt omaa paikkaansa perheessä. Ja siksi haluaa pois.
Tosin monella lapsella on semmonen ajatus, että elämä on paljon paremmin ja kaikki on helpompaa isin (etän) luona. Siellähän vietetään aina vaan sunnuntaita, lomaa.
No, eiköhän kaikki järjesty, et ole menettämässä lasta, et ole laittamassa häntä leijona luolaan vaan omalle isälleen. Ja tehkää määräaikainen sopimuksesta. Silloin paluu sujuu helmosti lapsenkin kannalta.