on vaikeaa päättää...

olisiko tällä puolella kohtalotovereita...

Että vieläkö yksi vauva vai ei. Pillerit pitäisi lopettaa viikon päästä jos aiotaan lisääntyä.

Kaksoset ovat 5 v.Olisi ihanaa olla kotona, kun lapset menevät eskariin, eikä sitä vakituisesta työstä voi jäädä pois muuta kun vauvan kanssa. Tällä hetkellä energiaa yli äyräiden, ja miehen kanssa olemme nauraneetkin, että vauva tai väitöskirja.

Epäilyttää oma jaksaminen, oman vartalon katoaminen, oman itsensä katoaminen, rahojen riittäminen. Auto ei ainakaan riitä. Edellinen vauva-aika oli niin raastava ja raskas, ettei hyviä muistoja ole paljon.

Jotain pitäs kuitenkin keksiä, kun tuntuu että kaikki on jo tehty. Lapset, valmistuminen, työ, asunto jne. Eikä ikää ole vielä edes kolmeakymmentä.

Onko kenelläkään samanlaisia tuntemuksia?

 

Moi!

Kirjoituksesi oli melkein kuin omalta näppikseltäni
Meillä vaan on jo ne 3 lasta.Lapset 6v,5v ja 4kk.
Pähkäilin asiaa,mutta sitten ajattelin että 2 saa riittää.Elämä oli jo suht helppoa 6v ja 5v kanssa (ikäeroa heillä 1v3viikkoa).
Mulle kävi niin,että jouduin ottamaan kierukan pois.Tarkoituksena
oli laittaa uusi 2kk päästä uudestaan.Mutta kuinkas kävi,tulin heti
raskaaksi.Ihana yllätys! Olin helpottunut Ei tarvitse enää jahkata
kolmatta lasta.

Meillä on sujunut kaikki tosi hyvin.Jännitin etukäteen kaikkea,valvomista,oman ajan puutetta,jaksamista 3 lapsen kanssa jne.En ole muutenkaan mikään kotiäitityyppi Meidän pikkumies
nukkuu täydet yöt ja on muutekin helppo vauva.Mustasukkaisuutta
ei ole ollut juuri lainkaan! Sisko ja veli auttavat mielellään ja leikittävät vauvaa.Muutenkin on kiva olla kotona kun esikoinen aloitti eskarin.Yhden vauvan kanssa on ihan erilaista kun kahden vaippaikäisen Anna palaa vaan,ei tarvitse katua sitten joskus myöhemmin.Itse en jaksais vaihtaa vaippoja enää 40 vuotiaana,ei kannata odotella liian kauan (oon 30v).

Tsemppiä vaikeaan ratkaisuun!

 

sitähän minäkin olen salaa toivonut, että tulisipa vahinko niin ei tarvitsisi päättää...

Samaa olen miettinyt, että jos nyt ei toimi, jää asia kaihertamaan loppuelämäksi, enkä halua vaihtaa vaippoja ja valvoa öitä nelikymppisenä.

Kiitos rohkaisusta. Taidan ottaa asian puheeksi miehen kanssa jälleen kerran... Jospa jokin ratkaisu saataisiin aikaiseksi. =)

 

Pakko oli "nenänsä" tälle puolen tunkea, näytti jutut niin kiinnostavilta...itse olen kans kakskutonen ja mulla on neljä muksua. Vanhin vm.-99 ja aloitti tänä syksynä eskarin, seuraava 5v, sit 3v ja vauva huomenna tasan 3kk. Minä en myöskään olisi uskonut olevani näin suuren perheen äiti ja varsinkaan näin nuorena..Mut hyvin on mennyt ja ei kantsi miettiä "liikaa", elämä kuiteskin vie suuntaan tai toiseen.. Välistä väsyttää ja välistä naurattaa.. Sitä elämän kiertokulkua, kait?Tsemppiä sulle! P.S MUKAVA OLLA KOTONA KUN ON ESKARIIN LÄHTIJÄ..JA TOINEN ENS VUONNA!

 

Jännää miten elämä kuljettaa.Jos joku olisi sanonut mulle muutama
vuosi sitten että meinaatteko tehdä kolmannen,niin olisin nauranut
makeasti Nyt on ihan erilainen asenne vauva-aikaan kun tietää
että tämä on meidän viimeinen vauva.Haluan nauttia tästä ajasta
(vaikka välillä olenkin tylsistynyt kotona olemiseen).

 

Minäkään en voi sanoa olevani kotiäiti-tyyppiä. Kaksosten kanssa opiskelin kotona olon ajan, mikä toi pienen henkireiän siihen kauheaan pyöritykseen.

Kaikki vauvakamppeet olen myynyt tai antanut, en ole kerääjäluonne, mutta voihan sitä kaiken hankkia jälleen uudelleen, jos nyt siihen päätyy ja vielä tärppääkin.

Kiitos kaikille rohkaisuista. Nyt taas tuntuu siltä, että en enää sitä seuraavaa pilleripyörylää aloita.

 

Sinulle Äitiliini...Mulla samoja tuntemuksia..Yritän nauttia vauvastamme kaikin tavoin...Sillä just jos ei enää meidän perheessä ole vauva-aikaa tämän vauvelin jälkeen...Vaikka välillä tylsistyttää "vain täällä kotona oleminen"!!!Syysterkkuja sinnepäin! :wave:

 

Sinulle äiti79...Kiva jos yhtään "auttoi" nuo näkemykset asiasta...Rohkeasti vain kohti uusia seikkailuja!Syksynjatkoja sinnekinpäin!

 

Samoja ajatuksia täällä kyselin muutama kuukausi sitten. Kierukkaresepti odotti laatikossa ja tilasin ajankin jo sen laittamiseen mutta kun isännälle ilmoitin että se on sitten menoa, niin mies kysyi sitten että olenko IHAN varma :/

No en ollut ja pähkäily jatkui ja pari päivää ennen lääkäriaikaa otin luurin käteen ja peruin sen ja nyt ekaa kuukautta yritetään sitä kolmosta =)

Ennen yhtäkään lasta ajattelin, että meille tulee kolme lasta ja vauvan vaatteetkin on lähes kaikki säilössä. Mutta viime vuosina tuntui siltä, että en jaksakaan enää sitä päiväkoti ym. rumbaa uudestaan kun elämä alkoi olla helpompaa. Mutta silti se ajatus siitä kolmosesta eli tuolla jossain ja iän karttuessa alkoi tuntua siltä että jos sitten myöhemmin kaduttaa

Mutta kun tämä asia saatiin ratkaistuksi ja päätös tehtyä, niin jotenkin mieli helpottui. Jos tämä kolmonen saadaan niin samalla saan tehdä jäähyväiset tälle elämänjaksolle ja sitten saan jatkaa elämää ilman vauvakuumetta, toivottavasti =)