On kyllä väärin, että laskutaidoton voi päästä ylioppilaaksi

[QUOTE="vieras";27862753]70-luvulla ei käytetty yo-kokeessa laskimia (oliko niitä edes) ja kielien kokeessa joko tiesit tai et. Ei mitään 1 X 2 -veikkauksia.[/QUOTE]

No ei se silti helpompaa nykyään ole. Vaatimukset ovat erilaiset. Kyllähän esim. nykynuoret osaavat englantia paljon paremmin kuin tuon ajan porukka. Toisaalta tuohon aikaan vielä pienempi osa ikäluokasta taisi kirjoittaa, joten kenties niiden taso oli hiukan parempi siinä suhteessa.

Nykyajan työelämä on myös paljon haastavampaa kuin 70-luvulla. Silloin kun jonkun paikan sai, niin sai aika turvallisin mielin olla. Toista se on nykyään. Työ myös pysyi aika samana pitkiä aikoja, toisin kuin nykyään. 70-luvun nuorilla oli paljon helpompaa kuin nykynuorilla. Itse olen kasarinuori ja olihan sekin elämä paljon yksinkertaisempaa ja helpompaa...

 

Ei se kokeen arvosana kerro välttämättä mitään siitä, kuinka hyvin asian oikeasti osaa.

Jaa. Eli jos kirjoittaa pitkästä matikasta laudaturin, voikin olla ihan laskutaidoton ääliö vai? Tai että kielinero kämmää enkun eikä pääse läpi?

Niin voihan koe mennä penkin alle monista eri syistä. Mutta tuskin parempaa keinoa asian mittaamisen on kun vertaillaan tuhansia oppilaita toisiinsa mahdollisemman reilusti.

 

Paitsi että jos kirjoittaa sen pakollisen äidinkielen lisäksi pitkän matikan, on pakko kirjoittaa vielä kieli.

Miten niin? Vaikka pitäisikin, niin sillonkaan ei oikeastaan ole pakko edes päästä läpi jos muut aineet kompensoivat kokeen vähintään i:ksi. Kaverillani näin ja kyseessä vielä pitkä englanti, josta ei päässyt läpi. Ei kirjoittanut pitkää matikkaa vaan englanti oli ns. vahvana. Yhdestä aineesta sai E:n, joka nosti englannnin. Ei siis käytännössä tarvinnut osata kieltä.

 

[QUOTE="vieras";27862770]Pakko ne matikan kurssit on hyväksytysti läpäistä, eikö se riitä? Ei ne kirjoitukset kerro kaikkea osaamisesta[/QUOTE]

Näin se muuten onkin. Eli ei ihan laskutaidoton voi päästä läpi. Samoin kuin ei jos ei osaa kieltä.

 

[QUOTE="vieras";27862784]Miten niin? Vaikka pitäisikin, niin sillonkaan ei oikeastaan ole pakko edes päästä läpi jos muut aineet kompensoivat kokeen vähintään i:ksi. Kaverillani näin ja kyseessä vielä pitkä englanti, josta ei päässyt läpi. Ei kirjoittanut pitkää matikkaa vaan englanti oli ns. vahvana. Yhdestä aineesta sai E:n, joka nosti englannnin. Ei siis käytännössä tarvinnut osata kieltä.[/QUOTE]
No ota selvää, näin on.

 

[QUOTE="vieras";27862784]Miten niin? Vaikka pitäisikin, niin sillonkaan ei oikeastaan ole pakko edes päästä läpi jos muut aineet kompensoivat kokeen vähintään i:ksi. Kaverillani näin ja kyseessä vielä pitkä englanti, josta ei päässyt läpi. Ei kirjoittanut pitkää matikkaa vaan englanti oli ns. vahvana. Yhdestä aineesta sai E:n, joka nosti englannnin. Ei siis käytännössä tarvinnut osata kieltä.[/QUOTE]
Hieno juttu kaverillesi. Mutta mitä hyötyä on tuosta? Mitä tekee sellaisella yo-todistuksella, jonka osalta on alun perin jo satsattu kompensaatioon?

 

Jaa. Eli jos kirjoittaa pitkästä matikasta laudaturin, voikin olla ihan laskutaidoton ääliö vai? Tai että kielinero kämmää enkun eikä pääse läpi?

Niin voihan koe mennä penkin alle monista eri syistä. Mutta tuskin parempaa keinoa asian mittaamisen on kun vertaillaan tuhansia oppilaita toisiinsa mahdollisemman reilusti.

Huomasitko sanan "välttämättä"? Se lukee heti ensimmäisessä lauseessa.

Erityisesti matemaattisissa aineissa on monilla opiskelijoilla jännittämisestä johtuvia ongelmia. Liittyen siihenkin, että muissa on aika helppo säveltää päästä jotain, jos tuntuu että pää tyhjenee. Matemaattisissa aineissa paniikkireaktio kun tyhjentää pään, siinä ei paljon auta säveltäminen.

Se, että joku vetää sen A:n tai B:n sieltä matemaattisen aineen yo-koskeesta (vaikka sen I:n), ei tarkoita sitä että hän on suoriutunut koko oppimäärästä rimaa hipoen, tai että hän ei ymmärtäisi, sisäistäisi ja osaisi.

 

"Kokelaan tutkintoon kuuluu vähintään neljä koetta, joista äidinkielen koe on kaikille
pakollinen. Kokelas valitsee kolme muuta tutkintonsa pakollista koetta seuraavien
neljän kokeen joukosta: toisen kotimaisen kielen koe, yksi vieraan kielen koe,
matematiikan koe ja reaaliaineissa järjestettävä koe. Kokelas voi lisäksi sisällyttää
tutkintoonsa yhden tai useamman ylimääräisen kokeen."

"Vähintään yhden tutkinnon pakollisista kokeista tulee olla ylioppilastutkinnon
järjestämisestä annetun lain 2 §:n 2 momentissa tarkoitettu vaativampi koe tai
toisen kotimaisen kielen kokeena suoritettu äidinkielen koe."

Näemmä pitää valita joko toinen kotimainen kieli tai yksi vieras kieli. Sen voi kuitenkin valita lyhyenä jos on pitkä matikka. Lyhyet kielet yleensä tosi helppoja.

 

Hävettää tosiaan että pm on laskutaidoton juntti, ei ihme että maamme velkaantuu miljarditolkulla. Vielä pahempaa on että kuntaministeri on niin tyhmä ettei ole kyennyt ylioppilaaksi lukemaan.

 

[QUOTE="vieras";27862815]Näemmä pitää valita joko toinen kotimainen kieli tai yksi vieras kieli. Sen voi kuitenkin valita lyhyenä jos on pitkä matikka. Lyhyet kielet yleensä tosi helppoja.[/QUOTE]
Kiitos tuon tutkintovaatimuksen esittämisestä.

Lyhyet kielet on yleensä tosi helppoja, varsinkin jos osaa. Ihan saman voisi sanoa myös matematiikasta, lyhyt matematiikka on tosi helppoa. Silti sitä ei ole pakko kirjoittaa.

 

Hieno juttu kaverillesi. Mutta mitä hyötyä on tuosta? Mitä tekee sellaisella yo-todistuksella, jonka osalta on alun perin jo satsattu kompensaatioon?

kaverini pääsi jo ensimmäisenä vuotena jatkokoulutukseen todistuksen ja pääsykokeen avulla. Nyt jo on kouluttautunut ammattiin. Oli vielä tosi suosittu ala eli vaikea päästä ja amk, johon siis vaikuttaa todistus.

Kaverillani siis muuten hyvä todistus, ei mikään L, mutta muuten hyvä. Eikö yksikin E todistuksessa kerro jotain, ettei kaverini mikään ihan tyhmä ole, joka ihan laiskuuttaan kirjoittanut englannin huonosti. Yritti muuten vaikka miten paljon opiskella, mutta minkäs teet kun ei vaan opi. Harmitti kaverini puolesta. Sama juttu joillain matikassa, jotkut ei vaan ymmärrä. Kaikki eivät sitä voi ymmärtää ja sanovat että johtuu laiskuudesta tms.

 

Onhan jatkokoulutuksiin hakeutuessa matematiikalla (ja juurikin pitkällä matikalla) yleensä suurempi painotusarvo kuin kielillä. Erityisesti luonnontieteen, kauppatieteiden ja tekniikan aloilla. Jos ei noille aloille halua niin miksi se matematiikka pitäisi kirjoittaa? pakko ne kurssit on kuitenkin käydä.

 

Ap, monta kertaa on kyllä niin, että ne , jotka ei matikkaa hallitse, ei myöskään hakeudu alalle, jossa sitä tarvittaisiin.
Sitten taas kun aatellaan kielipäätä, niin kielten osaamisen tarve lisääntyy koko ajan. Ja matikasta vielä, että nykyaikana koneet laskee, ei ihmiset. Aika onneton on, jos ei osaa numeroita koneeseen syöttää.

Niin, mikä ap.ta eniten tässä nyt kismittää? Sekö, että oma poika on huippu matemaattisissa aineissa ja huono kielissä ja että yo-todistukseen tulee tässä kenties huono arvosana?

Näin on kuitenkin kautta aikojen ollut, että harva vaan on kaikissa hyvä.
On meilläkin poika lukiossa, saa 9-10 kemiassa , pitkässä matikassa ja fysiikassa. Kielissä 7-9, viimeksi ruotsissa 7, jonka sai tosin korotettua 8:iin.
En minä ole murehtinut kirjoituksia, kirjoittaa miten kirjoittaa. Sama kuitenkin koskee joka vuosi kaikkia kirjoittajia.

Jos ap.n periaatetta käytettäisiin, niin sittenhän ei sellaisten kannattaisi lukioon mennäkkään, jos ei valitse kaikkia aineita kirjoituksiin. Eihän sellaiset lakkia tarvitse, jotka ei ole kaikissa täydellisiä, niinkö?

 

Kyllä koneet laskee, mutta pitää ymmärtää mitä lasketaan. Esimerkkinä Katainen, jakaa miljarditolkulla veronmaksajien rahoja Kreikkaan yms ja repii ne suomalaisten veronmaksajien selästä. Uusia veronkorotuksia tulossa.. Älykkäämpi ei tekisi niin.

 

Kyllä koneet laskee, mutta pitää ymmärtää mitä lasketaan. Esimerkkinä Katainen, jakaa miljarditolkulla veronmaksajien rahoja Kreikkaan yms ja repii ne suomalaisten veronmaksajien selästä. Uusia veronkorotuksia tulossa.. Älykkäämpi ei tekisi niin.

Katainenhan on hyvin älykäs. Laskee just niin, että itse hyötyy ja rikkaat yleensäkin.
Ja vuodesta toiseen sama, älykästä porukkaa, otetaan niiltä, joilla vähiten rahaa eli valtaa ja joiden valittamisesta ei tarvitse piitata pätkääkään.

 

No ei se silti helpompaa nykyään ole. Vaatimukset ovat erilaiset. Kyllähän esim. nykynuoret osaavat englantia paljon paremmin kuin tuon ajan porukka. Toisaalta tuohon aikaan vielä pienempi osa ikäluokasta taisi kirjoittaa, joten kenties niiden taso oli hiukan parempi siinä suhteessa.

Nykyään saa ylioppilastutkinnon suorittaa useammalla eri kerralla, joten sanoisin kyllä että on nykyisin helpompaa kuin aiemmin. Lisäksi nykyisin saa matematiikan ja fysiikan kokeessa käyttää kaikenlaisia laskimia.

 

Ruotsia ei kylläkään ole ollut pakko kirjoittaa sitten vuoden 2006.