Oma vika, mutta kuitenkin harmittaa..

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Kumipuu
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti

Kumipuu

Aktiivinen jäsen
27.05.2010
1 672
2
36
Teinpä sitten tänään lopullisen päätöksen että eroan miehestä.. Ero oli jo aikaisemmin mielessä koska ollaan etäännytty toisistamme ja miehellä on ongelmia alkoholin kanssa.

Nyt sitten tänään selvisi että mies on pettänyt mua mennen tullen. Ja mua ihan oksettaa, joidenkin teinityttöjen kanssa... Nytkin on ties missä, juurikin joidenkin hädintuskin täysikäisten tyttöjen kanssa.. Ryyppäämässä rahat jotka varasti multa, mun autolla. V*ttu.

Mä en edes tiedä mitä mun pitäisi tuntea. Mä haluan sen ihmisen vaan nopeasti pois mun elämästä. Mutta tietenkin se tekee kaiken niin vaikeaksi kuin mahdollista. Mä en jaksaisi alkaa riidellä, tahdon sen vaan pois.

MIKSI mun pitikin mennä typeränä teininä pariutumaan ton kusipään kanssa. Ainoa hyvä asia mitä tosta ihmisestä on seurannut on meidän ihanat lapset.

Noniin, tulipahan sitten avauduttua tännekkin, että moi vaan tutuille! :wave: :)
 
...:hug:....voimia ja jaksamista nyt ja huomenna...sure ja kiroa, itke ja huuda - ja anna ajan tehdä työnsä. Ei se rakkaus kuitenkaan hetkessä lähde iholta pois, vaikka matkalla likaantunut olisikin...

Pidä huoli itsestäsi, tulet pärjäämään kyllä.
 
Kiitos tsempeistä <3 Kerron sitten tännekkin kun kamat on eri osoitteissa :)

Nyt en anna periksi, jos ei muuta, niin lapsien vuoksi. Ne ansaitsee parempaa, ja oppivathan tytöt ainakin ettei naisia voi kohdella miten huvittaa. Mä en enää jaksa olla piikana täällä, helpomalla pääsen kun hankkiudun eroon, onpahan yhden pyykit vähemmän mun kontolla, ja itsekunnioitus tallella :)
 
Kiitos tsempeistä <3 Kerron sitten tännekkin kun kamat on eri osoitteissa :)

Nyt en anna periksi, jos ei muuta, niin lapsien vuoksi. Ne ansaitsee parempaa, ja oppivathan tytöt ainakin ettei naisia voi kohdella miten huvittaa. Mä en enää jaksa olla piikana täällä, helpomalla pääsen kun hankkiudun eroon, onpahan yhden pyykit vähemmän mun kontolla, ja itsekunnioitus tallella :)

Just näin! Sä olet ensimmäinen ihminen joka sanoo eroavansa lasten vuoksi! Nimenomaan pitää ajatella lapsia eikä tollaiseen suhteeseen jääminen ole lapsille hyvä!

Mun isä oli ihan samanlainen mun äidille ja äiti heitti isän pihalle. Isä häipyi kokonaan meidän elämästä, kunnes 6 vuoden päästä äiti selvitti isän olinpaikan ja tutustutti meidät uudelleen. Isä häipyi taas, tuli takaisin, häipyi...

Toivottavasti sulla on tukiverkosto! Voimia! Pysy lujana, lasten takia!!

Ja onnittelut ratkaisusta! :)
 

Yhteistyössä