Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Mulle on ainakin pian valmistuvana edelleen ihan mysteerio, miten niitä suhteita käytännössä olisi pitänyt siellä yliopistolla opiskelijana solmia. Siis ihan rautalankatasolla, että mitä olis pitänyt puhua, kelle, milloin, ja mitä olis pitänyt tehdä että pääsee semmoiseen tilanteeseen, missä tämä luontevasti onnistuu. En mä edes muiden opiskelijoiden kanssa keksinyt ikinä mitään puhuttavaa, paitsi jossain seminaareissa asiasta.
Siksi kannattaa pitää yhteyttä toisiin, vaikkei varsinaista sielun yhteyttä toisiin tuntisikaan. Ruokatauolla rohkeasti toisten pöytiin istumaan, juttelemaan niitä näitä. Tosin kun pääaineena oli kansainvälinen kauppa, oli se kontaktien luominen yksi tärkeimmistä asioista, ei ehkä kaikkien kohdalla yhtä kriittinen osa opiskelua.
Yksikin nuori nainen, ei erottunut muista opiskelijoista juuri mitenkään. Hänen kanssaan ystävystyttyäni pääsin assariksi hänen avomiehelleen, joka omisti pari ravintolaketjua, oikeaksi kädeksi jo opiskeluaikana. En tiennyt tällaisen työmahdollisuuden olemassaolosta, tein vain ystävyyttä, tutustuimme, kohtelin ihmisenä ja eräänä päivänä hän tuli avomiehensä kanssa kylään ja esittivät tarjouksen, josta en voinut kieltäytyä. Siirsivät bisnekset Aasiaan, joten minulla sielläkin "tukikohta", jos kiinnostusta lähteä.
Ei saa koskaan vähätellä ihmisiä. Kuka tahansa voi olla se linkki seuraavaan unelmaduuniin tai once in a lifetime -tilaisuuteen. Ei pidä mielistellä, vaan olla ihan normaalisti. Kalastelijan tunnistaa helposti. Pidä kontakteja yllä, vaikka välimatkaa tulisikin. Älä koskaan, koskaan polta siltoja.
