Olinkohan mä kohtuuton? *turhis*

[maija]

Oon tällä viikolla ollu jotenki tosi poikki lasten kanssa (1 ja 2 vee). Tänä aamunaki mulla oli niin synkkä olo, etten halunnut mennä mihkään ihmisten ilmoille lasten kanssa, vaan mieluimmin seisoin tyhjässä pyistossa sateessa lasten kanssa. Mies on tullut töistä kotiin vasta klo 19 aikaan, yleensä lähempänä puoli kasia. Tänäänkin tuli puoli kasi ja hänellä olis ollut sähly. Kilahdin ja sanoin että mä oon kyllä nyt niin poikki että toivoisin hänen jättävän sählyn väliin ja autaavan lasten iltatoimissa. Hirvee tappeluhan siitä tuli. Jätti sit suutuspäisään menemättä. Ikinä en kiellä lähtemästä, annan hänen itse arvioida tilanteen, mutta tänään oli kyllä sellainen fiilis et ihan todella haluun hänen olevan kotona. Kai tää oli joku pitkän aika välin v*tutuksen purku. Tukiverkostoa ei juurikaan ole ja välillä tuntuu aika raskaalta tuo arki, kun mies on jatkuvasti niin pitkään töissä. Kai minäkin saan väsyä, ja kertoa sen myös miehelle ja joskus jopa kieltää menemästä harrastukseen?!

 

[endie]

hanki sinäkin harrastus niin jaksat paremmin!

 

[ap]

hanki sinäkin harrastus niin jaksat paremmin!

Koska mä voin harrastaa? 21 jälkeen kun lapset on mennyt nukkumaan? Miehen kanssa on vaikeeta sopia mitään aikatauluja, kun aina työt menee edelle. Viikonloppuna tietty voisi ja kyllähän mä silloin saankin "vapaata" kun mies puuhastelee lasten kanssa.

 

[vieras]

et sä mun mielestä ole jos kuitenkin muuten saa mennä VAIKKA tekee pitkää päivää. ihan oikein tehty, olisit itte lähtenyt yksin vaikka lenkille tai jonnekkin virkistämään mieltä =)

 

[Pieni Ja Pyöree]

et oo kohtuuton!!! parempi et sanoit et oot väsyny jne kun koitat vaan jaksaa...eikä se mies kuole jos ei kerran pääse harrastukseensa!!

 

[endie]

hanki sinäkin harrastus niin jaksat paremmin!

Koska mä voin harrastaa? 21 jälkeen kun lapset on mennyt nukkumaan? Miehen kanssa on vaikeeta sopia mitään aikatauluja, kun aina työt menee edelle. Viikonloppuna tietty voisi ja kyllähän mä silloin saankin "vapaata" kun mies puuhastelee lasten kanssa.

on sun pakko raivata joku aika.ainakin mulla se on auttanut jaksamiseen,että on ihan omakin juttu.edes kerran viikossa.kai sun mieskin tajuu että tarvit ? ja eikö ole lapsille mitään mummia tai vastaavaa hoitaa pariks tuntii silloin tällöin tms ?
jaksuja!

 

[ap]

et oo kohtuuton!!! parempi et sanoit et oot väsyny jne kun koitat vaan jaksaa...eikä se mies kuole jos ei kerran pääse harrastukseensa!!

Joo, mies sano että pitääkö mun yhtä-äkkiä tuollai kilahtaa? Sanoin et eikä parempi yksi kunnon kilahdus, kun jatkuva naputus. Siis pitkällä aikavälillä kertynyttä.

Ja harmittaa eniten lasten takia, sen sanoin miehelle, koska ei oo väsynyt äiskä kiva.

 

[ap]

hanki sinäkin harrastus niin jaksat paremmin!

Koska mä voin harrastaa? 21 jälkeen kun lapset on mennyt nukkumaan? Miehen kanssa on vaikeeta sopia mitään aikatauluja, kun aina työt menee edelle. Viikonloppuna tietty voisi ja kyllähän mä silloin saankin "vapaata" kun mies puuhastelee lasten kanssa.

on sun pakko raivata joku aika.ainakin mulla se on auttanut jaksamiseen,että on ihan omakin juttu.edes kerran viikossa.kai sun mieskin tajuu että tarvit ? ja eikö ole lapsille mitään mummia tai vastaavaa hoitaa pariks tuntii silloin tällöin tms ?
jaksuja!

Ei oo sellaisia mummeja lähellä, joista olis apua. MLL hoitaja meillä on käynyt sillo tällöin muutaman tunnin ja onkin ollut tosi helpotus. mut tarttis löytää uus luotettava kun edellinen oli vähän mitä oli...

 

[:O]

Hanki omaa elämää. Jos itseä "ketuttaa", ei jaksa lastenkaan kanssa päivästä toiseen. Lähde vaikka lenkille. Juuri tuollaisen olotilan takia itse lähdin töihin nuorimman lapsen ollessa 1v. Ja kiitän itseäni kun niin tein. Töissä kohtaan aikuisia ihmisiä ja kotona jaksaa taas paremmin. Tsemppiä!

 

[vieras]

Hanki omaa elämää. Jos itseä "ketuttaa", ei jaksa lastenkaan kanssa päivästä toiseen. Lähde vaikka lenkille. Juuri tuollaisen olotilan takia itse lähdin töihin nuorimman lapsen ollessa 1v. Ja kiitän itseäni kun niin tein. Töissä kohtaan aikuisia ihmisiä ja kotona jaksaa taas paremmin. Tsemppiä!

Niin minäkin lähdin vaikka koko suku ja mies vastusti.En olis jaksanu kotona enään. Tosin meidän nuorin oli silloin 9kk. Olin ollut monta vuotta kotona lasten kans ja käytännössä yksin.Ketään en nähnyt moneen päivään´välttämättä.
Se oli pelastus ja en kadu yhtään vaikka lähdin töihin.Sain tosi kivan hoitajan lapsille kotiin silloin.

 

[ap]

Hanki omaa elämää. Jos itseä "ketuttaa", ei jaksa lastenkaan kanssa päivästä toiseen. Lähde vaikka lenkille. Juuri tuollaisen olotilan takia itse lähdin töihin nuorimman lapsen ollessa 1v. Ja kiitän itseäni kun niin tein. Töissä kohtaan aikuisia ihmisiä ja kotona jaksaa taas paremmin. Tsemppiä!

No juu, Jos tällä viikolla tarttis tehdä lopullinen päätös meenkö syksyllä töihin vai en, ei olis päätös vaikea. Murisinki miehelle, et mä lähden just töihin kun en jaksa tätä arkea (siis jaksaisin muuten, jos mies tulis vähän aikaisemmin kotiin)!! Tosin ei se ole helppoa sittekkään kun aletaan tappelee kuka vie ja kuka hakee lapset. :kieh: Kun on mullakin sit töitä tehtävänä...

 

[vieras]

hanki sinäkin harrastus niin jaksat paremmin!

Koska mä voin harrastaa? 21 jälkeen kun lapset on mennyt nukkumaan? Miehen kanssa on vaikeeta sopia mitään aikatauluja, kun aina työt menee edelle. Viikonloppuna tietty voisi ja kyllähän mä silloin saankin "vapaata" kun mies puuhastelee lasten kanssa.

on sun pakko raivata joku aika.ainakin mulla se on auttanut jaksamiseen,että on ihan omakin juttu.edes kerran viikossa.kai sun mieskin tajuu että tarvit ? ja eikö ole lapsille mitään mummia tai vastaavaa hoitaa pariks tuntii silloin tällöin tms ?
jaksuja!

No entä vloppuna? vai onko mies töissä silloinkin?

Ei oo sellaisia mummeja lähellä, joista olis apua. MLL hoitaja meillä on käynyt sillo tällöin muutaman tunnin ja onkin ollut tosi helpotus. mut tarttis löytää uus luotettava kun edellinen oli vähän mitä oli...

 

[vieras]

Harrasta viikonloppuna?

 

[bonja]

Huoh-helis. Vai kohtuuton. Joopa. joo.
Ehkä se pimahdus tulee noin yhtäkkiä just siksi että on vähän tullut venyttyä liikaa.

Kaikki burnout-jututkin on sitä sarjaa, että kun ei ole ajoissa tehty niitä muutoksia.
Harva muistaa sitä tosiasiaa, että jokainen ihminen tarvitsee sitä lataamista eli lepo on siis välttämätöntä. Kun et tahallaa pimahtanut, vaan juuri noin spontaanisti, niin siitä miehen pitäisi tajuta sitten jotain kai. Harrastukset vaan tuppaa kuormittaan omalla tavallaan koko perhettä.

 

[ap]

Hanki omaa elämää. Jos itseä "ketuttaa", ei jaksa lastenkaan kanssa päivästä toiseen. Lähde vaikka lenkille. Juuri tuollaisen olotilan takia itse lähdin töihin nuorimman lapsen ollessa 1v. Ja kiitän itseäni kun niin tein. Töissä kohtaan aikuisia ihmisiä ja kotona jaksaa taas paremmin. Tsemppiä!

Niin minäkin lähdin vaikka koko suku ja mies vastusti.En olis jaksanu kotona enään. Tosin meidän nuorin oli silloin 9kk. Olin ollut monta vuotta kotona lasten kans ja käytännössä yksin.Ketään en nähnyt moneen päivään´välttämättä.
Se oli pelastus ja en kadu yhtään vaikka lähdin töihin.Sain tosi kivan hoitajan lapsille kotiin silloin.

Mulla kyllä ihan kivaa äiti-lapsi seuraa päivittäin, että se riittää mulle. Kun sais vaan ton ukon aikaisemmin kotiin, vähän tasottamaan taakkaa, niin kaikki olis ok.

 

[vieras]

Ehkä mies ei olisi suutahtanut niin paljon jos olisit etukäteen ilmoittanut, että toivoisit hänen jättävän harrastukset tänään väliin. Olisit vaikkapa soittanut asiasta jo silloin kun mies oli vielä töissä. Itsekin olisin todella harmissani, jos olisin koko päivän ajatellut pääseväni lattamaan akkuja rakkaan harrastuksen pariin ja sitten kun pitäisi jo lähteä sinne, toinen alkaakin pistää kapuloita rattaisiin.

 

[vieras]

Huoh-helis. Vai kohtuuton. Joopa. joo.
Ehkä se pimahdus tulee noin yhtäkkiä just siksi että on vähän tullut venyttyä liikaa.

Kaikki burnout-jututkin on sitä sarjaa, että kun ei ole ajoissa tehty niitä muutoksia.
Harva muistaa sitä tosiasiaa, että jokainen ihminen tarvitsee sitä lataamista eli lepo on siis välttämätöntä. Kun et tahallaa pimahtanut, vaan juuri noin spontaanisti, niin siitä miehen pitäisi tajuta sitten jotain kai. Harrastukset vaan tuppaa kuormittaan omalla tavallaan koko perhettä.

Mä kilahdin kans niin sponttaanisesti et mies säikähti et nyt se sekos täysin. Oli suorastaan kalpea ja sanaton. Mut ymmärsi kyllä mikä kiikasti.

 

[ap]

Huoh-helis. Vai kohtuuton. Joopa. joo.
Ehkä se pimahdus tulee noin yhtäkkiä just siksi että on vähän tullut venyttyä liikaa.

Kaikki burnout-jututkin on sitä sarjaa, että kun ei ole ajoissa tehty niitä muutoksia.
Harva muistaa sitä tosiasiaa, että jokainen ihminen tarvitsee sitä lataamista eli lepo on siis välttämätöntä. Kun et tahallaa pimahtanut, vaan juuri noin spontaanisti, niin siitä miehen pitäisi tajuta sitten jotain kai. Harrastukset vaan tuppaa kuormittaan omalla tavallaan koko perhettä.

Tuo pimahdus on muhinut tässä tän viikon. Oon eräänkin kerran ollut tosi itkuinen (tosin en viitsi lasten nähdä itkeä) ja tosi paskana. (Tosin mä olen tällainen ailahtelevainen, että huomenna kaikki taas voi hyvin.) Kyllä me puhuttiin että pitää tässä nyt haalia jotain apujoukkoja, että homma toimii. Että ehkä keskustelemme aiheesta jakha molemminpuolinen mykkäkoulu päättyy.

 

[Heinäkuu]

Et missään nimessä ollut kohtuuton! Minusta ei tarvitse sen enempää edes perustella kuin, että olet väsynyt ja tarvitset toisen hetkeksi jakamaan kanssasi arkea.

Voimia :hug:

 

[ap]

Ehkä mies ei olisi suutahtanut niin paljon jos olisit etukäteen ilmoittanut, että toivoisit hänen jättävän harrastukset tänään väliin. Olisit vaikkapa soittanut asiasta jo silloin kun mies oli vielä töissä. Itsekin olisin todella harmissani, jos olisin koko päivän ajatellut pääseväni lattamaan akkuja rakkaan harrastuksen pariin ja sitten kun pitäisi jo lähteä sinne, toinen alkaakin pistää kapuloita rattaisiin.

Aikaisemmin jos tuli myöhään hän ilmoitti ett' jättää harrastuksensa väliin. Sanoinkin, että nyt on näköjään tultu tähän, että vaan lähdetään eikä edes aatella et voisi kotiin jäädä...

Ymmärrän kyllä että pitkän ja raskaan työpäivän päätteeksi urheilu tekee hyvää, mutta pitääkö se repiä sit mun jaksamisesta?

 

[bonja]

olette jutelleet :flower:
kun ei sitä aikaa vuorokauteen lisää ole ladattavissa mistään automaatista niin...

tsemppivä vaan ja eiku eteenpäin !

 

[Dongxi]

Et ollu kohtuuton, ihmisiähän me kaikki ollaan ja aina ei voi olla tyyni ja täydellinen. :hug:

Jos mies on oikein vihoissaan ni voithan sanoa että oot pahoillas että räyhäsit, mutta sanot myös samalla että oot tosi väsyny ja siksi on myös paha mieli.

Sen jälkeen jos sitten keskustelisitte harrastusasiasta, että ovatko viikon jokaiset harrastuskerrat pakolliset, tai että voisiko hän tosiaan joskus kysäistä ennen lähtöä että jaksatko. Toivottavasti asia ei jää ongelmaksi vaan selviää keskustelemalla. :flower:

 

[ziisus]

Siis, miten se sun mies aina tekee noin pitkaa paivaa? Ja jos on pitkaa paivaa toisa, niin sinakin olet pitkaa paivaa "toissa" kotona. luulisi miehesi haluavan olla lastensa kanssa edes hieman toiden jalkeen. miten niin sinun taytyy olla aina lasten kanssa? Mun mies auttaa aina kun voi, ja ihan mielellaan. Tekee todellakin pitkaa paivaa, mutta jos vaan paasee/voi niin syottaa pojan(1v) aamulla ja laittaa nukkuun illalla jos vaan on kotona. Sitapaitsi mun mielesta isa ei "auta " aitia lastenhoidossa, vaan hoitaa OMIA lastaan siina missa aitikin. Eli lapsi on myos isan, eiko?

 

[ap]

Siis, miten se sun mies aina tekee noin pitkaa paivaa? Ja jos on pitkaa paivaa toisa, niin sinakin olet pitkaa paivaa "toissa" kotona. luulisi miehesi haluavan olla lastensa kanssa edes hieman toiden jalkeen. miten niin sinun taytyy olla aina lasten kanssa? Mun mies auttaa aina kun voi, ja ihan mielellaan. Tekee todellakin pitkaa paivaa, mutta jos vaan paasee/voi niin syottaa pojan(1v) aamulla ja laittaa nukkuun illalla jos vaan on kotona. Sitapaitsi mun mielesta isa ei "auta " aitia lastenhoidossa, vaan hoitaa OMIA lastaan siina missa aitikin. Eli lapsi on myos isan, eiko?

No se nyt on sellaisessa hommassa että joutuu "vähän venymään". Ja on kai se vähän uraohjuskin. Mun mielestä vähän vinksahtanut arvomaailma.

Haluaa kyllä olla lasten kanssa heti kun töistä tulee, ja onkin. Hoidetaan myös lasten iltatoimet iltapaloineen puoliksi. Ja yöhreilytkin hoidetaan kuta kuinkin puoliksi. Harmittaa kyllä kun sois lapsillekin olla isänsä seurassa enempi. Toki viikonloppuna ollaan tosi tiiviisti perheen keskeen, ulkoillaan yhdessä ja tehdään kivoja juttuja.

 

[zsiisus]

No, pista sun miehesi joskus hoitamaan lasten iltatoimet yksin, ja sina hoidat seuraavan illan. Sitten lahdet vapaa iltanasi vaikka ulos kaveleen tai katselet telkkaria Eli joskus alkaa tehkokaan puoliksi vaan jaatte iltahommat niin etta toinen tekee yksin vaikka maanantain ja toinen keskiviikon. Toinen on siten vapaa