Olin teiniäiti! Lapseni elämä:

["vieras"]

Juu en.
Tosin ehken niihin fiksumpiinkaan... se vähän auki, mutta teihin en missään tapauksessa.

Ennalta-arvattava, muka-nokkela vastaus. Mutta tottahan se on, että kirjoitustesi perusteella meillä on ero kuin yöllä ja päivällä enkä todellakaan usko, että olemme missään määrin samaa kastia, millään saralla. Ja fiksumpana ihmisenä jätän sun kanssa tämän typerän eipäs-juupas -kinastelun jo tässä vaiheessa.

 

[nojuupajuu]

Itse toimin 7 vuotta kotiäitinä, kaikkiaan kolmen lapsen kanssa.
Erottuani 2006 sain töitä lähes välittömästi. Palkkani oli noin 3000e/kk.
Muutamassa vuodessa olen saanut aika vapaasti valita työni, jokusen kerran olen työnantajaakin vaihtanut "paremman perässä", esimiehenä jo pitkään..Samalla olen saanut kaksi lasta lisää, nytkin olen vanhempainvapaalla.
En nyt väitä, että se kaikille olisi niin helppoa, mutta et sinäkään voi väittää ettäkö olisi mahdottomuus ponnistaa kotiäitiydestä asialliseen työelämään.

Vähän se on eri lähteä opiskelemaan ammattia kuin palata työelämään. Koululaisen menot on kuitenkin kasvusuunnassa, ja opintotuella kitkutellessa tuskin kovin luksusta.

 

[....]

Niinhän se on, mutta jos 22-23v lähtee vasta opiskelemaan, valmistuu 25-26v aikaisintaan? Monet oman ikäiset siinä vaiheessa jo jopa 6-7v ollut työelämässä..

Ja tuntuu että aikuispuolelle (epäilen että tuon ikäinen eri elämäntilanteessa oleva ei koe mielekkääksi opiskella 15-16-vuotiaiden kanssa) kun hakee opiskelemaan niin siellä vaikuttaa pitkälti se mitä olet aijemmin tehnyt/ollut tekemättä.

Mutta samallalailla sen 6 vuotta työelämässä olleen työkokemus ennen töitä on ollu 0.. Joten ollu aivan samassa veneessä sillon,ku on koulusta valmistunut. Se kun ei katso ikää..

Ja ainahan voi hakea oppisopimuspaikkaa..Siin isketään kaks kärpästä yhellä iskulla.Saadaan ammatti ja samalla työkokemusta.

 

[Mummeliisa]

[QUOTE="vieras";27234685]Ennalta-arvattava, muka-nokkela vastaus. Mutta tottahan se on, että kirjoitustesi perusteella meillä on ero kuin yöllä ja päivällä enkä todellakaan usko, että olemme missään määrin samaa kastia, millään saralla. Ja fiksumpana ihmisenä jätän sun kanssa tämän typerän eipäs-juupas -kinastelun jo tässä vaiheessa.

[/QUOTE]

"Fiksumpana"?

En pidä itseäni yhtään fiksumpana kuin keskivertoihminen, mutta sinua tyhmempänä oleminen vaatisi jo melkoisia ponnisteluja... melkein keneltä vain.

 

[nojuupajuu]

Mutta samallalailla sen 6 vuotta työelämässä olleen työkokemus ennen töitä on ollu 0.. Joten ollu aivan samassa veneessä sillon,ku on koulusta valmistunut. Se kun ei katso ikää..

Ja ainahan voi hakea oppisopimuspaikkaa..Siin isketään kaks kärpästä yhellä iskulla.Saadaan ammatti ja samalla työkokemusta.

Tiedätkö miten paljon oppisopimuspaikkoja on tarjolla? Montako hakijaa per paikka esim. Varsinais-Suomen alueella?

Ja juu, samassa veneessä on ollut, mutta siihen on ollut selityksenä se että silloin ei ole ehtinyt vielä siellä töissä olla.
Mutta ne lapset ei cv:ssä kauheasti työnantajalta varmaan pisteitä anna.

 

["vieras"]

Olen totaalisen samaa mieltä. Hullua keskittyä vain ja ainoastaan äitien pärjäämisiin. Lapsilla on pääsääntöisesti isäkin ja isä ihan samalla lailla vastuussa lapsistaan kuin äitikin.

Heh, no ei se nyt niin mene. Kyllä äiti on aina enemmän vastuussa lapsesta kuin isä.
Voisihan isä olla kuka tahansa.

 

[Ken guru]

Mun mielestä 15-vuotias on vielä lapsi, mutta hyvin on ap kyllä luultavasti pärjäillyt. Lapsi on laitettu kivasti etusijalle :heart:. Yleisesti en kyllä kannata niin nuorena vanhemmaksi tuloa, vaan olen sitä mieltä että suurimmalle osalle se luonnollinen järjestys sopii paremmin. Ollaan lapsina lapsia, teininä teinejä ja aikuisena aikuisia. Tosi nuorena jos saa lapsen/lapsia, niin se teini-ikä jää usein elämättä, ja sille tulee sitten tarvetta kokea se myöhemmin, eikä se monesti sitten sovi enää sen hetken kuvioihin kun on perhettä jne. Kaikkien kohdalla se tosin ei mene niin, ja jotkut osaavat elää aikuisten elämää jo teineinäkin.

Sellaista teinivanhemmuutta en arvosta, missä lapset laitetaan jatkuvasti hoitoon kun itse on pakko päästä "tuulettumaan". Sellaista kun en arvosta aikuistenkaan puolelta.

Ymmärrän että ap kertoili kuinka ostelivat laadukkaita tavaroita lapselle. Teiniäidit joutuvat kyllä ihan turhaan syyniin monien asioiden puolesta, kuten juuri tuon. Meillä on nyt vauva tulossa (kuten miljoona kertaa on tullut mainittuakin), ja osa tavaroista on uusia ja kalliitakin, osa on käytettynä ostettuja, ja vaatteita olen oikein rakastanut haalia kirppareilta. Näin vanhempana äitinä sitä ei edes mieti että mitä muut ajattelee omista hankinnoistaan, eikä joudu selittelemään mitään. Eli pääsee paljon helpommalla. Kuten monessa muussakin asiassa.

Mitä tuohon opiskeluun tulee, niin sitä todellakin ehtii tekemään vaikka kuinka pitkään. Eläkekin kasvaa eniten vasta siellä loppupäässä. Eli ensimmäisten työvuosien eläkkeen karttuminen ei ole edes merkittävää. Ja vielä, että eläkeikä nousee "koko ajan", työaikaa meillä täällä kyllä piisaa vaikka nyt ensimmäiset viisi vuotta olisikin pois työelämästä. Ja nykyään palkataan niitä 40 ja 50 vuotiaitakin...

 

[sivusta]

Olin 15v kun sain tietää olevani raskaana poikaystävälleni. Päätimme heti alussa pitää lapsen. Meidän molempien vanhemmat tukivat meitä kaikilla tavoilla. Kävimme kesätöissä ja jaoimme lehtiä, kaikki rahat vauvahankintoihin. Ostimme laadukkaita tuotteita, mm. Stokken TrippTrapp syöttötuolin, Brion vaunut ja turvakaukalo, jonka merkkiä en muista, mutta oli laadukas ja turvallinen olikohan joku Maxi-Cosi tms.

Olin 16v kun pieni tyttäremme syntyi. Hän sai nimekseen Vilja Josefiina. Jätin koulun kesken, keskityin Viljan hoitamiseen. Poikaystäväni jatkoi opiskelua ja hoiti Viljaa niin usein kuin pystyi.

Vilja täytti vuoden, olin 17v ja poikaystävä 18v. Olin vieläkin kotiäiti. Poikaystävä opiskeli. Asuin kotona, poikaystävä omassa kodissaan, mutta kävi viettämässä aikaa minun ja Viljan kanssa joka päivä. Myin vaunut ja ostin Brion Ponyt tilalle. Myin turvakaukalon ja ostin laadukkaan turvaistuimen.

Vilja 2v, minä 18v. Ostimme oman asunnon, ja asuimme nyt kolmestaan omana perheenä. Poikaystävä hankki työn. Menimme naimisiin. Minä edelleen kotiäitinä. Toiset juuri 18 täyttäneet ryyppäsivät ja rellestivät, minä NAUTIN olostani kotona Viljan ja mieheni kanssa. Vilja ensimmäistä kertaa yökylään (anopille).

Vilja 3v, minä 19v. Mies töissä, minä kotiäitinä. Vilja aloitti kerhon 3krt/viikko ja sai ystäviä. Kyläillimme ystävien luona ja tietenkin sukulaisten, joiden luona oli kyläilty aiemminkin. Isosiskoni sai tyttären ja Vilja serkun. Minun ja siskoni välit lähentyivät entisestään nyt kun molemmilla oli lapset. Kävimme naisporukalla (minä, Vilja, sisko ja hänen vauva) shoppailemassa lapsille ja itsellemme vaatteita.

Vilja 4v, minä "jo" 20v. Vilja edelleen kerhossa, minä kotiäitinä, mies töissä. Tein aina terveellistä kotiruokaa, kuten ennenkin ja käytiin joka päivä ulkona kuten ennenkin. Leikin Viljan kanssa välillä. Vilja alkoi katsomaan Pikku kakkosta. Vilja söi ensimmäisen pikaruokansa, Hesen lastenaterian.

Vilja 5v, minä 21v. Kotona sama tilanne kuin ennenkin. Vilja aloitti pianonsoiton. Annoin Viljan rattaat siskoni lapselle. Vilja tykkäsi kovasti uimisesta, joten 2krt/kuukausi uimahalliin koko perhe. Vilja oppi ajamaan ilman apupyöriä! Vilja oppi lukemaan.

Nyt, Vilja 6v ja 5kk, minä 22v. Vilja aloitti eskarin ja siellä on kuulemma kivaa. Vilja sai lisää uusia ystäviä ja yhden "bestiksen". Vilja soittaa edelleen pianoa, minä kotiäitinä, mies töissä. Ostettiin Viljalle turvavyöistuin.

Kaiken kaikkiaan Viljalla on mielestäni ollut hyvä lapsuus, vaikka aina on muut ihmiset pitäneet minua huonona äitinä, esim. neuvolassa, lääkärissä jne. ikäni takia. Aamuisen teiniäitiketjun innoittamana: Teinivanhemmatkin voivat olla hyviä vanhempia! Mielipiteitä?

Kuulostaa mukavan helpolta elämältä: lapselle voi ostaa/saa parasta, koska niitä ei tarvitse itse maksaa. Oletko aloittamassa opintoja nyt, kun lapsesi menee kouluun? Mihin tähtäät? Mikä on unelma-ammattisi?

Missä näet itsesi, kun olet 35-vuotias ja lapsesi muuttaa pois kodista?

 

["..."]

Tiedätkö miten paljon oppisopimuspaikkoja on tarjolla? Montako hakijaa per paikka esim. Varsinais-Suomen alueella?

Ja juu, samassa veneessä on ollut, mutta siihen on ollut selityksenä se että silloin ei ole ehtinyt vielä siellä töissä olla.
Mutta ne lapset ei cv:ssä kauheasti työnantajalta varmaan pisteitä anna.

Pitäs muistaa käydä hakemassa aina rautalankaa mukaan,ku tänne tulee kommentoimaan.

Mistä ihmeestä mä tiedän Varsinais-Suomen tilanteen,ku en siel asu ees ja toisekseen,,ei ole ajankohtasta itellä seurata oman paikkakunnan oppisopimuspaikkojakaan..Ja kirjotin hakea,se on sitte eri asia saako paikkaa.

Käytännössä ne hommat oppii..Eräskin ihminen meni alalle,jolle ei ollu koulutusta,mutta tietoa ja taitoa riitti.Tilanne nykypäivänä: Tää ihminen jos on lomalla taikka sitte sairaslomalla,siellä ollaan pulassa ja se puhelin saattaa soida hänen lomalla ollessakin..
Joten ei se koulutus takaa mitään..

 

[....]

[QUOTE="...";27234784]

Käytännössä ne hommat oppii..Eräskin ihminen meni alalle,jolle ei ollu koulutusta,mutta tietoa ja taitoa riitti.Tilanne nykypäivänä: Tää ihminen jos on lomalla taikka sitte sairaslomalla,siellä ollaan pulassa ja se puhelin saattaa soida hänen lomalla ollessakin..
Joten ei se koulutus takaa mitään..[/QUOTE]

Ja pakko lisätä,,nykyään sitten on koulutustakin,kun noi käydyt kurssit ku on pakolliset olit sitte ollu alalla 5v tai 30v.

 

[Ken guru]

Ja vielä lisään, että nykyään suuri osa lukee itselleen kaksi, jos ei useampiakin ammatteja elämänsä aikana. Yleensä juuri 30-40 vuotiaana vielä vaihdetaan alaa. Eli kyllä teiniäiditkin ehtivät hyvin vielä vaikka mihin kelkkaan mukaan vaikkeivät heti sitä ensimmäistä koulutusta hankkisikaan.

 

[Mummeliisa]

[QUOTE="vieras";27234761]Heh, no ei se nyt niin mene. Kyllä äiti on aina enemmän vastuussa lapsesta kuin isä.
Voisihan isä olla kuka tahansa.[/QUOTE]

Äiti enemmän vastuussa lapsesta kuin isä?
Miksi ihmeessä olisi?

:O

 

[Pikkurouva74]

Onnea Viljalle elämässä eteenpäinkin! Itse olen kovin erilaisessa tilanteessa: Aloin kyllä seurustella lasteni isän kassa ollessani 19-vuotias, mutta esikoisemme syntyi vasta, kun olin 28-vuotias. Toisen lapsemme syntyessä olin 33-vuotias. Tuntuu, että vasta toisen lapsen myötä mieheni on todella kypsynyt isyyteen, vaikkei koskaan huono isä ole ollut. Minä opiskelin maisteriksi ennen esikoisen syntymää ja nautin sekä äitiydestä että työnteosta, vaikka arki kiireistä onkin. Meillä ei ole koskaan ollut TrippTrappia eikä hienoja vaunuja, puhumattakaan muodinmukaisista autonistuimista. Turvallisuuteen toki ollaan panostettu.

Mutta meitä perheitä on monenlaisia ja itse haluan omalla mallillani opettaa lapsistani suvaitsevaisia.

 

[.....]

Äiti enemmän vastuussa lapsesta kuin isä?
Miksi ihmeessä olisi?

:O

Ihmettelen samaa..Taloudessa on isä ja äiti.Niin samanlainen vastuu sillä isällä on lapseen,ku äidillä..

 

[Tapiontytär]

Vähän se on eri lähteä opiskelemaan ammattia kuin palata työelämään. Koululaisen menot on kuitenkin kasvusuunnassa, ja opintotuella kitkutellessa tuskin kovin luksusta.

No en minäkään silloin -06 palannut työelämään, vaan olin siis 7 vuotta ollut kotiäitinä, ilman koulutusta ja ammattia, vaan hyvin kelpasin työmarkkinoille ja olen kouluttautunut sittemmin työn ohessa, työnantajan piikkiin.

 

["vieras"]

Äiti enemmän vastuussa lapsesta kuin isä?
Miksi ihmeessä olisi?

:O

Eihän kaikilla edes ole isää, äiti kuitenkin kaikilla on.

Mä kyllä ymmärrän tuon sun pointin, sähän levität vaan persettäsi koneella 24h ja muut hoitaa sun tenavavuoren. Mahdatko muuten edes tietää kaikkien isää kun oot paneskellut niien tyttäries poikakavereienkin kanssa.
Kehtaatko niitä ottamaan vastuuta tekosistaan?

 

["vieras"]

Peesi tälle..ap on nuori ja kerkiää viel monia vuosia olla työelämässä. Mutt näinhän se menee,,monen mielestä ensin pitää hankkia ura,hurjasti rahaa säästöön ja sitte ne lapset ettei vaan jää tyhjän päälle ja sossun asiakkaaksi,jos se mies yhtäkkiä päättää lähteä tai kuolla.

Se nyt vain on totuus, että työtä on vaikeampi saada ilman koulutusta ja työkokemusta. Ja opiskella voi hyvin myös kotiäitinä, joten en mäkään kyllä ihan ymmärrä minkä takia ei ole voinut opiskella jotain niiden kuuden vuoden aikana. Varsinkaan kun ilmeisesti ei ole muuta kuin peruskoulu käytynä.

 

["Vieras"]

Mä ihmettelen että miksi sä/te ette ole tehneet enempää lapsia, kun kerran kotona olet?

 

[Teinin teiniäiti]

Minä 27v ja lapsi 11v

Viime kesänä valmistuin ja en oikeastaan ole elämässäni tehmyt mitään kunnon töitä, vuosia sitten pieniä pätkiä.

Kannattaa oikeesti tehdä jotain ennenkuin on liian myöhäistä.

Meille tuli ero, joka muuttaa taas kaiken. Vailla koulutusta olin ja yksinhuoltajana sen jouduin hankkimaan.
Minuakin pidetään joka paikassa huonona äitinä ikäni takia, koulun vanhempainillassa kukaan ei juttele (kaikki päälle 40v)

 

["vieras"]

Ja vielä lisään, että nykyään suuri osa lukee itselleen kaksi, jos ei useampiakin ammatteja elämänsä aikana. Yleensä juuri 30-40 vuotiaana vielä vaihdetaan alaa. Eli kyllä teiniäiditkin ehtivät hyvin vielä vaikka mihin kelkkaan mukaan vaikkeivät heti sitä ensimmäistä koulutusta hankkisikaan.

Tosin työnantajan näkökulmasta on hieman eri 40-vuotias, joka on juuri valmistunut koska on vaihtanut alaa kuin 40-vuotias, joka on juuri valmistunut koska on ollut kotona 20 vuotta. Sillä alaa vaihtaneella on kuitenkin kokemusta työelämästä, joka kuulostaa työnantajan korviin paremmalta. 40-vuotias, joka ei ole ikinä tehnyt töitä voi olla aika pihalla siitä, mitä se työnteko oikeasti on. Voi myös olla hyvinkin mahdollista, että hän olisi oikein hyvä työntekijä, mutt työnantaja ei halua ottaa sitä riskiä, että hän ei olekaan.

 

[uutta biologiaa]

[QUOTE="vieras";27234868]Eihän kaikilla edes ole isää, äiti kuitenkin kaikilla on.

[/QUOTE]

Mitä vittua?

 

["eee"]

Mutta samallalailla sen 6 vuotta työelämässä olleen työkokemus ennen töitä on ollu 0.. Joten ollu aivan samassa veneessä sillon,ku on koulusta valmistunut. Se kun ei katso ikää..

Ja ainahan voi hakea oppisopimuspaikkaa..Siin isketään kaks kärpästä yhellä iskulla.Saadaan ammatti ja samalla työkokemusta.

Miksi täällä kaikki ajattelevat heti, että koulutus tarkoittaisi toisen asteen koulutusta, siis parin kolmen vuoden amistutkintoa? :O

 

["yllätys"]

[QUOTE="eee";27234923]Miksi täällä kaikki ajattelevat heti, että koulutus tarkoittaisi toisen asteen koulutusta, siis parin kolmen vuoden amistutkintoa? :O[/QUOTE]

Noh, miksiköhän...

 

["..."]

[QUOTE="vieras";27234874]Se nyt vain on totuus, että työtä on vaikeampi saada ilman koulutusta ja työkokemusta. Ja opiskella voi hyvin myös kotiäitinä, joten en mäkään kyllä ihan ymmärrä minkä takia ei ole voinut opiskella jotain niiden kuuden vuoden aikana. Varsinkaan kun ilmeisesti ei ole muuta kuin peruskoulu käytynä.[/QUOTE]

Täällä sitte ei vaan jotku tajua lukemaansa tai eivät vaan halua...

Joka ikisen työkokemus on 0 ennen työelään astumista. Joten näin ollen työnsaanti sen perusteella on vaikeaa. Mites sitte se ammatin hankkinu,jolla ei ole työkokemusta pääsee töihin,kun ei ole työkokemusta.

No,tästähän on aina ollu vääntöä,kun sulla on ammatti muttei työkokemusta niin et saa paikkaa sen takia,kun ei ole sitä kokemusta.
Miten ihmeessä sitä kokemusta saa jos,ei edes päässy työelämään? Työkokemusta sä et koulunpenkillä opi ja se on eri asia oppia homma kirjasta,ku käytännössä.

Mäpä annan esimerkin..Sut pistetään lastaan/purkaan rekasta tavarat..Opitko sä sen homman kirjasta vai tekemällä? Kertooko kirja mikä pistetään minnekki ja miten ne lavat sinne konttiin laitetaan..

 

[Lunatic]

Koulutuksella ei ole mitään tekemistä lasten teon kanssa, en ymmärrä miksi se pitää aina vetää mukaan näihin lisääntymiskeskusteluihin. Itse sain lapseni 30v, enkä ollut käynyt kuin peruskoulun. Että haloo haloo, voivat ne vanhemmatkin äidit olla kouluttamattomia!

Minusta ikä on tärkeämpi asia, henkinen kehitys. On se vähän eri luokkaa 30 vuotiaalla kuin 16vuotiaalla, joka on vielä täysin raakile ja kaikenlisäksi elää pahinta murrosikää.