Oliko tämä nyt sit tässä??

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Turhautunut M35
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
T

Turhautunut M35

Vieras
Hei kaikille.
Haluaisin hieman kysyä apua/neuvoa minua ahdistavaan kysymykseen.
Toivon vastausten olevan asiallisia ja rakentavia.

Eli ongelma on seuraava:
Olemme olleet naimisissa kohta 10vuotta ja meillä on kaksi yhteistä lasta. Yhden reissun jälkeen kun vaimo oli radalla kaikki muuttui. Seuraavat viikot olivat aivan hirveitä ja vaimo ilmoitti haluavansa erota. Mitään ei kuulma ole tapahtunut mikä olisi syy tähän eroon. Asiat ovat nyt vaan kuulma niin että ero on ainut vaihtoehto. Siinä sitten rupesin järjestelemään asioita ja kaikki näytti päättyvän eroon. Jollain ihmeen ilveellä saimme asiat selvitettyä ja yhteiselo jatkui, mutta sen laatu on nykyään aivan kamala. Mikään ei tunnu kiinnostavan vaimoa enää jos siihen liityn minä jollain tavalla. Asiat mistä puhutaan ovat vain työhön liittyviä. Minkäänlaista osoitusta välittämisestä minua kohtaa ei ole. Enkä todellakaan tarkoita, että pitäisi kokoajan olla toisissa kiinni. Makuuhuoneessa on hyvin jäätävä tunnelmä eli suomeksi siellä ei tapahdu yhtään mitään enää. Vaimo tuntuu tekevän kaikkensa jotta ei tarvitsisi harrastaa seksiä minun kanssa. Silloin joskus kun oli vielä jotain toimintaa tuolla makkarissa, niin yritin aina kaikkeni jotta voisin olla hyvä aviomies vaimolleni. Toteutin aina hänen kaikki toiveensa ja varmistin hänen saavan aina kaiken mitä vaan halusi. Tässä onnistuin ennen hyvin. Nykyään hyvin hankalaa kun mitään toimintaa ei sillä saralla ole. Olen ihmetellyt onko tapahtunut jotain mistä minun pitäisi olla tietoinen, mutta vaimo ei puhu mitään ja kaikki on hänen mukaan hyvin. Puhumista olen yrittänyt monet kerrat ilman tulosta. Tämä tilanne ajaa minut kohti sekoamista, kun en tiedä mitä pitäisi tehdä/olla tekemättä. Onko avioero edessä? Miten kauan ihminen jaksaa elää suhteessa jossa ollaan vaan kuin kämppikset vaikka pitäisi olla aviopari? Eli jakaa ilot ja surut. Puhua ja keskustella. Onko oman mielenterveyden kannalta parempi nostaa kädet pystyyn ja pistää tavarat jakoon? Tilanne ahdistaa minua todella paljon. Miten lapset suhtautuvat jos tulee ero? Vai elänkö elämääni ahdistuksessa ja vitutksessa jotta kulissi hienosta perheestä säilyy ja kenellekkään muulle ei tule paha mieli paitsi minulle?
Miten hoitaa tilanne jos toisen mukaan ei ole mitään selvitettävää? Onko vaimolla toinen mies? WTF?
 
Ala elämään kuin olisit eronnut. Enkä nyt tällä tarkoita toisia naisia (ainakaan seksimielessä). Keskityt nyt itseesi ja omaan elämääsi. Mitä tekisit jos teille olisi tullut avioero? Harrasta, matkustele, tapaa muita ihmisiä, keskity ystäviisi. Tee suunnitelmia ilman vaimoasi. Jaa ilot ja surut jonkun muun kuin vaimosi kanssa. Jos sopivaa henkilöä ei löydy, käy vaikka keskustelemassa psykologin kanssa jotta pääset tuosta ahdistuksesta ja ajatusten pyörteestä eroon.

Vaimosi epäinhimillinen käytös on aiheuttanut sinuun sellaisen jumin ettet voikaan olla hänelle kiinnostava henkilö. Häntä ahdistaa kun kokee sinun odottavan häneltä jotain mitä hän ei voi antaa, ja noidankehä on valmis.

Mutta voipi käydä niin että kun se aiemmin kiinnostamaton puoliso on hyväksynyt eron ja rakentanut oman elämänsä ja itsetuntonsa kohdilleen herää kiinnostus uudelleen. Tai jos ei niin etpä siinä mitään menetäkään, korkeintaan saat lisää sisältöä elämään.
 
Täsmennyksenä vielä että et tietenkään puhu mistään erosta, jatkat vain entiseen tapaan "kämppistelyä" vaimon kanssa, mutta samalla alat itse elämään omaa elämääsi.
 
Voi ei, kurjalta kuulostaa. Kuulostaa siltä, että sillä on joku muu katsottuna ja se haluais erota ettei sulle tarvis kertoo siitä. Mutta se vaan kuulostaa siltä, mahdotonta oikeasti tietää.

Ei kukaan vli sanoa mitä sun pitäs tehdä, mut ettehän te kai noinkaan voi elää.:hug:
 
Minä uskoisin että on tosiaan pettänyt sillä baarireissulla. Ei ole pokkaa sanoa suoraan ja painii itse huonon omatunnon kanssa. Olisiko saanut jonkun sukupuolitaudin siellä tai pelkää saaneensa? Nyt tekee kaikkensa ettei jää kiinni? Ei ole munaa myöntää. Noin radikaali muutos käytöksessä kielii kyllä jotain sattuneen. Eka tulee mieleen tuo pettäminen mutta toisaalta onko jotain muuta vakavaa voinut tapahtua?
 
Tarvii ruveta rakentamaan elämää uudesta näkökulmasta, josko se toisi helpotusta. Uutta naista en ole edes harkinnut koska rakastan vaimoani, enkä halua tällä hetkellä ketään muuta kuin häntä. Tosin jos häntä en voi saada enää. Tarviii minun jatkaa matkaani eteenpäin, koska aikaa minulla vielä on ennen kuin kuolema korjaa minut pois. Huono/ahdistava elämä voi tuoda mukanaan katkeran vanhuuden joten siksikin on aika ruveta toimimaan. Pakko aloittaa asioiden todellinen tutkiskeleminen. Mitä elämältäni oikeasti haluan? Ei elämän pidä olla ainaista ahdistusta tai muuta negatiivista tuntemusta. Otan yhteyttä ihmiseen jonka kanssa voin keskustella luottamuksellisesti asioista ja hänen kauttaan varmaan saisin asioihin hieman eri lähestymiskulman.
 
  • Tykkää
Reactions: Wolt ja Pinki
Meillä on vähän sama tilanne. Mutta ei mitään pettämiseen liittyvää.
Mies ilmoitti että ei enää kiinnosta eikä jaksa kuunnella minua. Tilannetta on vienyt huonompaan hänen masennus ja alkoholismi jonka seuraamuksena mä väsähdin ja masennuin myös...eli en varmaan ole väsyksissäni ollut mikään ihanin ihminen vuosiin ja siihen mies nyt kyllästynyt.

Sain itselleni uutta voimaa kun hoidin itseni kuntoon. Mies on vielä masennuksen kourissa eikä oikein tiedä miten elää riippuvuutensakaan kanssa. Olen ruvennut olemaan iloisempi ja aktiivisempi äiti, lapset ovat iloni. Ja pyrin olemaan miestä kohtaan neutraali ja ystävällinen. En tiedä kiinnostuuko hän minusta uudestaan ja saako itseään kuntoon mutta ainakin itse olen enemmän jaloillaan ja tietysti toiveikas....tsemppiä aloittajalle!
 
Ap:lle sanoisin, että älä yritä niin kovasti miellyttää.
Kuten joku jo aiemmin sanoi, pyri olemaan välinpitämätön. Tee omia menojasi, vietä aikaa ystäviesii kanssa, lähde reissuun vaikka lastesi kanssa pyytämättä vaimoasi mukaan ym. ym. ym.
 
Ala panostaa lapsiisi. Näyttää siltä, että ero saattaa olla tulossa teille ennemmin tai myöhemmin. Nyt kannattaa rakentaa lasten kanssa mahdollisimman lämpimät ja hyvät välit (ellei teillä jo ole, ja jos on, niin koskaan ei ole liian lämpimät välit omiin lapsiin). Ero on lapsille aina rasite ja kriisi, joten nyt voit jo ennaltaehkäisevästi auttaa lapsiasi tulevaa varten. Sitten jos ero tulee, niin sinun ei tarvitse hätäpäissäsi yrittää luoda yhteyttä lapsiin keskellä erokriisiä, vaan lapsilla on jo turvallinen ja vakaa suhde omaan isään.

Ero ei ole elämän loppu, siitä voi poikia paljon parempikin elämä, nimim. kokemuksella.
Voithan yrittää vielä saada vaimon pariterapiaan, ja vakavoittaa muutenkin tilannetta kertomalla, että olet ajatellut eroakin vaihtoehtona. Mutta jos ero tulee, niin ihan alussa käytä energiasi uuden alun rakentamiseen, panosta ennen kaikkea lapsiisi, ja kun pöly laskeutuu ja asiat alkavat tuntumaan arkisilta, voit alkaa haaveilemaan uudesta ihmissuhteesta. Harva ikäisesi joutuu jäämään loppuelämäksi yksin, jos ero tulee.
 
[QUOTE="rouva";29689890]Parantaako tuollainen oikeasti avioliiton ja saa toisen kiinnostumaan ?[/QUOTE]

En tiedä. Ei se ainakaan paranna, että yrittää olla toiselle mieliksi kaikin tavoin. Vääntää itsensä solmuun ja hyppää, kuin toinen pyytää. Ainakaan tässä tapauksessa vaimo ei arvosta pätkääkään miestä, joka yrittää kaikkensa.

Voi olla, ettei tuokaan paranna liittoa, mutta voi olla, että vaimo pelästyy, kun mies ei enää osoitakkaan kiinnostusta vaan alkaa rakentaa omaa elämäänsä.
 
En sinuna lähtisi "vaimon leikkiin mukaan" ja alkaisi esittämään välinpitämätöntä tms., mitä täällä on ehdotettu. Jostainhan se kenkä nyt vaimollasi puristaa, joten sinuna nostaisin vaan kissan pöydälle ja vaatisin vaimoa keskustelemaan siitä mikä mieltä painaa ja missä mennään. Sovitte, aiotteko jatkaa ja yrittää parantaa tilannetta vai onko aika luovuttaa. Et voi yksin taistella kahden ihmisen avioliiton puolesta, joten molempien täytyy panostaa siihen työhön.

Jos vaimo ei millään osaa puhua, niin sitten voit ottaa asian niin että homma on hiipumassa. Koska et voi vaimosi ajatuksia lukea ja on typerää muutenkin aikuiselta ihmiseltä olettaa, että toinen tietää mitä toinen haluaa, ilman että siitä puhutaan.

Omaan itseesi sekä lapsiinne keskittyminen ja panostaminen on hyviä neuvoja, harrasta, tapaa kavereitasi, vietä aikaa lasten kanssa ym. ja jatka sitä sittenkin, kun olette päättäneet joko jatkaa liittoanne tai erota. Oma elämä kannattaa aina säilyttää.
Pidä nyt itsestäsi huolta ja koita saada vaimosi kanssa asiat puitua perinpohjin, jos olette molemmat valmiita taistelemaan liittonne puolesta, niin hyvä. Jos et saa liitoltasi enää mitään, lähde ajoissa. Niinkuin itsekin sanoit, sinulla on vielä aikaa. Älä käytä yhtään ylimääräistä päivää väärien ihmisten kanssa. Mutta sitä ennen, varmistu siitä mitä haluat, mitä vaimosi haluaa, miten olisit onnellinen ym.

Toivottavasti tilanne helpottuu!
 
No ehkäpä yksi kierrettä ylläpitävä asia on se, että olet mies ja kaikki tekemisesti tähtää seksiin. Se tulee kirjoituksestasikin ilmi. Mitä voisit tehdä... kun ei ole mitään toimintaa. Ennen oli kaikki hyvin.... makkarissa. SE asia, mikä sinua tässä nyt huolettaa eniten, on näköjään seksin puute. Et mainitse sanaakaan esim. lapsistasi, paitsi avauslauseessa. Miten ero vaikuttaa heihin? Oletko miettinyt? Entäpä mielenterveytesi, josta olet huolissasi? Menetätkö sen siitä syystä, että pallisi ovat täynnä vai siksi, että olet huolissasi kokonaistilanteesta?

No, oli miten oli, jos homma ei puhumalla aukea, niin on kai kaikkien kannalta parempi, että laitat hommalle pisteen etkä odota löysässä hirressä, että vaimosi kiduttaa sinua ja laittaa sen pisteen aikanaan.
 
Tietysti yksi psykologisen sodankäynnin klassikkovaihtoehtohan sinulla on: Sano vaimollesi, että kiitos, olet saanut tarpeeksesi. Tämä yllättää vaimon totaalisesti, koska hän on kuvitellut, että hänellä on ns. puheet tässä hommassa. Tämä saattaa sitten poikia sen, että vaimo menee paniikkiin ja kertoo, missä on vika. Varaudu rajuun tunnustukseen. Sitten voi tietysti käydä niinkin, että hän toteaa kylmästi "Hyvä. Erotaan vaan". Siinä tilanteessas inun on sitten oltava valmis siihen.
 
Ei tuo aloittaja kyllä mun mielestäni pelkästään seksin perään vaikuta olevan, minusta sinun kannattaisi lukea nuo tekstit uudestaan. Enkä suosittele psykologisia tai muunkaanlaisia sodankäyntejä tai mitään temppuiluja ja ihme kuvioita muutenkaan. Aviopari, kaksi aikuista ihmistä. Puhumisen pitäisi riittää.

Vaimo on kerran ilmoittanut haluavansa erota, joten ehkä se nyt olisi sitten se vaihtoehto? Eihän se liitto voi noinkaan jatkua. Pakkaa kamasi jos vaimo ei tule yhtään vastaan eikä osoita mitään merkkiä halusta jatkaa rinnallasi.
 
Kiitos kaikille jotaka antoivat kommenntia aiheeseen. Nyt tiedän mitä rupean tekemään ja mihin panostamaan. Eli itseeni ja lapsiin :) vaimo saa tehdä mitä haluaa eli ei mitään minun kanssa.. Oikein hyvää kevättä kaikille :)
 

Yhteistyössä