Toggle sidebar

Oliko synnytys kenellekään pettymys?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Suruissaan
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Vastaa
S

Suruissaan

Vieras
Minulle oli, enkä saa asiaa mielestäni, vaikka tapahtuneesta on jo puoli vuotta. Lapsi on maailman ihaninja rakkaisn eikä ongelmani muutenkaan liity lapseen mitenkään, vain itse synnytyksestä jäi mulle tosi paha maku.

Kaikki eteni aluksi tosi hyvin, mutta sitten kun olin yhden yön käytännössä valvonut suppareiden takia, lääkärit alkoivat ehdottelemaan käynnistystä jotta itse jaksaisin paremmin jos synnytys viivästyisi. En halunnut, vaan vakuuttelin jaksavani. No, seuraavakin yö meni aika vähillä unilla mutta jaksoin edelleen oikein hyvin. Lopulta päättivät kuitenkin käynnistää synnytyksen, minkä jälkeen supparit voimistuivat käsittämättömän kivuliaiksi. Sain epiduraalin, vaikka alunperin olin ajatellut että en sitä haluaisi. Ja juuri kun olin epiduraalin saanut, vauva alkoi tarjota itseään huonossa asennossa, jolloin lääkäri vain kylmän rauhallisesti teki sektiopäätöksen, "minua ja vauvaa säästelläkseen". Olin niin pettynyt, ettei sitä voi edes sanoin kuvailla. Loppu hyvin kakki hyvin, mutta minulla jäi kyllä synnytyksestä aika huono maku, mikään ei tuntunut menevän niin kuin olin toivonut, paitsi että saimme terveen ihanan lapsen.

Onko kohtalotovereita?
 
ap: mulle kävi just noin. Synnytys kesti yli 34 tuntii ja pääty sektioon. Aluks harmitti, mut toisaalta kaikki meni niin kuin pitikin loppujen lopuks.

niih: ja kyllä sektiokin on synnytys.
 
OOtko ajatellut miten sun vauvalle olis voinu käydä jos sektioon ei olis päädytty? Sinä toiveinesi vaikutat jotenkin itsekkäältä, se on ihan sama miten vauva syntyy , toivottavasti osaat arvostaa tervettä vauvaasi .
 
Alkuperäinen kirjoittaja nn:
ap: mulle kävi just noin. Synnytys kesti yli 34 tuntii ja pääty sektioon. Aluks harmitti, mut toisaalta kaikki meni niin kuin pitikin loppujen lopuks.

niih: ja kyllä sektiokin on synnytys.
Click to expand...

eipä ole vaan leikkaus. en tätä pahalla sano vaan sehän on ihan totta että synnytys tapahtuu emättimen kautta mutta sektiolla vauva leikataan pois kohdusta
 
Alkuperäinen kirjoittaja niih:
Alkuperäinen kirjoittaja nn:
ap: mulle kävi just noin. Synnytys kesti yli 34 tuntii ja pääty sektioon. Aluks harmitti, mut toisaalta kaikki meni niin kuin pitikin loppujen lopuks.

niih: ja kyllä sektiokin on synnytys.
Click to expand...

eipä ole vaan leikkaus. en tätä pahalla sano vaan sehän on ihan totta että synnytys tapahtuu emättimen kautta mutta sektiolla vauva leikataan pois kohdusta
Click to expand...

ei .se on epäsäännöllinen synnytys.

 
No olinhan minä pettynyt myöskin, kun tän kakkosenkin kanssa leikkuriin jouduttiin, mutta ei siinä tilanteessa ollut muuta tehtävissä - lapsivedet olivat menneet jo 2,5 vuorokautta sitten ja vauvalla sydänäänet muuttuivat monotoniksi, joten varmasti lääkäri teki oikean päätöksen. Vauvan vointihan siinä tärkeintä oli. Ihana vauva saatiin, enkä ole synnytystä enää murehtinut.

Varmaan sinunkin kohdalla lääkärillä on ollut ihan pätevät perustelut sektion tekemiseen. Mulla ainakin lääkärit tilanteesta keskenään keskustelivat eikä päätös ollut todellakaan mikään lonkalta vetäisty. Luota siihen, että vauvan ja sinun parhaaksi päätös tehtiin ja nauti siitä pikkuisesta. =)
 
Alkuperäinen kirjoittaja huoh:
Alkuperäinen kirjoittaja niih:
Alkuperäinen kirjoittaja nn:
ap: mulle kävi just noin. Synnytys kesti yli 34 tuntii ja pääty sektioon. Aluks harmitti, mut toisaalta kaikki meni niin kuin pitikin loppujen lopuks.

niih: ja kyllä sektiokin on synnytys.
Click to expand...

eipä ole vaan leikkaus. en tätä pahalla sano vaan sehän on ihan totta että synnytys tapahtuu emättimen kautta mutta sektiolla vauva leikataan pois kohdusta
Click to expand...

ei .se on epäsäännöllinen synnytys.
Click to expand...

eiei..
 
Samainen kokemus täällä, tai no... alkutarina ei oo sama, mutta siis sektioon päädyttiin ja pettymys oli todella hirmuinen, aikaa tuosta 7vuotta ja silti kirveltää :(
Pääasia on kuitenkin se, että loppu on hyvin ja kaikki hyvin ja sinulla on ihana lapsi, sillä ei ole merkitystä kuinka hän on maailmaan tullut.

Jos vielä toisen lapsen teet niin yhden sektion jälkeen kyllä edessä mitä todennäköisimmin on normaali synnytys :)
Itse sain tuon synnytyksenkin kokea, mutta silti tuo sektio kaihertaa mieltä ja tunnen itseni äärimmäisen epäonnistuneeksi, vaikkakin se on typerää ja täysin turhaa.
 
Mulla jäi toisesta synnytyksestä. Ekassa paras hetki oli se kun vauvan sai syliin heti samantien synnytyksen jälkeen. Tokassa vauva jäi jumiin ja laitettiin kaappiin tunniksi ( ? ) saman tien. Tuolle nyt ei voi mitään mutta kyllä se silti harmitti.
 
OOtko ajatellut miten sun vauvalle olis voinu käydä jos sektioon ei olis päädytty? Sinä toiveinesi vaikutat jotenkin itsekkäältä, se on ihan sama miten vauva syntyy , toivottavasti osaat arvostaa tervettä vauvaasi .
Click to expand...

mietin ihan samaa, eiköhän se ole tärkeintä että vauva saatiin maailmaan terveenä (ja äiti on myös) kuin että äiti nyt oli kuvitellut jotain ihan muuta.
 
Niin meinaatkos et jos sitä sektiota ei olis tehty niin vauva olis syntyny kohta vai mikä tässä mättää?
Vai se et sinulta ei kysytty mielipidettä et leikataanko vai ei?

 
Ensimmäinen synnytys oli sektio. Pieni pettymys oli etten voinut synnyttää alakutta, mutta myös jonkinnäkönein helpotuskin. Siinä tilaanteessa ei ollut muuta vaihtoehtoa. Toinen syntyikin sitten alakutta. Mutta mielestäni ykkössijalla tietenkin on lapsen terveys tulkoon lapsi kummalla tavalla tahansa.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Niin meinaatkos et jos sitä sektiota ei olis tehty niin vauva olis syntyny kohta vai mikä tässä mättää?
Vai se et sinulta ei kysytty mielipidettä et leikataanko vai ei?
Click to expand...

Mä ymmärsin että ap olisi halunnut synnyttää alakautta?

Auttaisiko puhuminen neuvolassa? :hug:
 
Kolmas synnytys oli pettymys. Minulla ei synkannu sen kätilön kans lainkaan.
Olin itse varma et lapsi syntyy kohta ja kätilö meinas laittaa minut kotiin väkisellä. Sain tapella joka asiasta sen naisen kans. Ja ku menin sairaalaan niin siittä 2h niin vauva oli sylissä.
Uskoivat suraavalla kerralla ku annoin aika voimakasta palautetta ;)
 
Alkuperäinen kirjoittaja m:
OOtko ajatellut miten sun vauvalle olis voinu käydä jos sektioon ei olis päädytty? Sinä toiveinesi vaikutat jotenkin itsekkäältä, se on ihan sama miten vauva syntyy , toivottavasti osaat arvostaa tervettä vauvaasi .
Click to expand...

mietin ihan samaa, eiköhän se ole tärkeintä että vauva saatiin maailmaan terveenä (ja äiti on myös) kuin että äiti nyt oli kuvitellut jotain ihan muuta.
Click to expand...

Synnytys nyt vaan on semmoinen tapahtuma, jota ei voi ihan oman mielen mukaan suunnitella, vaan toimitaan tilanteen mukaan. Lapsen ja äidin terveys on oltava etusijalla. Turhaan mielestäni noita mietit, olisit iloinen lopputuloksesta.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Niin meinaatkos et jos sitä sektiota ei olis tehty niin vauva olis syntyny kohta vai mikä tässä mättää?
Vai se et sinulta ei kysytty mielipidettä et leikataanko vai ei?
Click to expand...

No en meinaa. *huoh* Jotkut taas ymmärtävät tahalleen väärin... Tietenkin ajattelen että lääkäri varmasti teki siihen tilanteeseen parhaan päätöksen, mutta en mä silti siitä tunteesta pääse eroon, että pieleen meni ja pahasti - siis synnytys. Olen terveestä lapsesta enemmän kuin onnellinen, mutta tiedän että jos joskus tulen uudelleen raskaaksi, tulen vain murehtimaan sitä, meneekö seuraavakin noin pieleen. Kun tuota mennyttäkin murehdin edelleen.

 
Ensisynnytys pelkän ilokaasun voimalla. Olisin halunnut kaikki mahdolliset puudutteet isoina annoksina.

Vauvan sain syliin ensimmäisen kerran kolme viikkoa synnytyksestä.
 
Minulle taasen alateitse oli pettymys. Mielestäni hoitajat eivät ymmärtäneet selkäkipujani, joku toinen synnytystapa olisi ehkä ollut parempi. Enpä tiedä jälkeenpäin.
Kun on kuullut hyviä synnytyksiä, itse en kuulu niihin.
 

Uusimmat

Yhteistyössä

Ylös Bottom
Back
Vastaa