Oli niin ratkiriemukas kaupassa käynti reissu!!!!

[oivoi]

Ymmärrän täysin nuo uhmatilanteet ja silloin ei auta olla kuin tiukkana vaikka kuinka lapsi huutaa ja kuikkuaa, mutta täytyy myöntää että välillä tulee tuijoteltua VANHEMPIA jotka ei osaa käyttyäytyä. Ok, ei aina tiedä mitä on tilanteen takana, mutta viimeksi seurasin sivusta tällaista tilannetta:
Äiti kävelee kärryjen kanssa kaupassa, poika noin 4 v edellä hiljakseen tutkien kaikkia tavaroita. Oli kulmat kurtussa tutki makkaroita, joita olin menossa hakemaan. Poika huomasi ja vaihdettiin hymyt. Otin haluamani makkaran ja olin jatkamassa matkaa, kun poika otti yhden makkara paketin ja näytti sitä äidille. "Äiti kato, tää on sitä makkaraa mitä ukilla aina on" hymy korvissa. Äiti katsoi poikaa silmät leiskuen ja huusi täyttä kurkkua, että nyt se makkara pois ja sinä olet sellainen ja sellianen ja nyt mä teen kyllä lopun tästä ja yms. Huusi ja haukkui poikaa. Poika laski makkaran kädestään ja riiputti päätään ja otti kärrystä kiinni eikä sanonut enään mitään :snotty: Sättiminen jatkuu ja jatkui kassalle asti. Poika kulki vierellä hiljaa ja riiputtaen päätään. Kyllä siinä vaiheessa hieman sieppas sydämestä. Ehkä aiti oli hieman väsynyt, mutta tuo purkaus oli aivan turha!

Tuomonen on kyllä ikävää, tais väsymyksellä olla osansa asiaan vaikkei lapseen sitä pitäis purkaa.

Joskus sitä sitten vasta jälkeenpäin tajuaa, että itse toimi tyhmästi.. en tarkoita että itse olisin noin toiminut, mutta joskus kun on huono päivä, ei huomaa miten ihana se oma lapsi on, ja että toimii oikeasti vain ikätasoisesti, ja hyvää tarkoittaen.. vaan on jämähtänyt siihen kun aamu oli tosi huono ja itsellä ottaa kupoliin kaikki..

se on sitten ikävämpää, jos yhden tai kahdenkaan tommosen tilanteen perusteella leimataan äidiksi, joka on ns. huono; että toimisi AINA väärin ja lasta alistaen tms. ja sitten ne paremmat mammat menee ja juoruaa selän takana.. Pienellä paikkakunnalla se lyö lujan leiman.

 

[näin meillä vantaalla]

mä ihmettelin tässä taannoin lääkärin käytöstä. rohmustettiin koko pesueen kanssa lääkärin vastaanotolle esikoisen korvia tarkastamaan, mutta ei meinannut tulla tarkastuksesta tai reseptin kirjottamisesta mitään kun KÄYTÄVÄLLÄ itki pieni lapsi! siis siltä lääkäriltä meni pasmat ihan sekaisin kun joku taapero siellä itki varmaan kipeänä ja väsyneenä. lääkäri huokaili ja haukotteli ja pyöritteli silmiään ja kommentoi mullekin moneen kertaan, että onpa kauhe meteli, missä lapsen äiti on kun ei voi rauhoittaa lasta. kirjoitti reseptinkin pariin otteeseen väärin kun sitä niin stressas se huuto. mä yritin lääkärille sanoa, että eiköhän täällä terveyskeskuksessa aina välillä ole pieniä ja kipeitä lapsia, mutta lääkäri sen kuin taivastelee.