Tiedän itseni, jolla on ADD, ja joka "tuntemattomasta syystä" kärsi vastasyntyneenä neurologisista oireista ja aloitti elämänsä lastenosastolla ja erinäisillä lääkityksillä. Aikuisena tilasin paperit sairaalasta, niissä luki "oireet sopisivat vieroitusoireiksi" ja "äiti tupakoi", ja puristin sitten kyseisen tiedon mutsistani.
Ja jos nyt jollekin tulee vastustamaton tarve kertoa, että hei minäkin poltin, ja lapset eivät joutuneet mihinkään osastolle ja ovat terveitä ja ehdottoman ei-tarkkaavaisuushäiriöisiä, niin säästäkää vaivojanne, uskon kyllä. Näissä on kyse tsägästä, ja tässä, kuten kaikessa muussakin, pitää vaan miettiä, mikä riski on ottamisen arvoinen. Itse en ole sikiö- ja lapsuuden passiivisen tupakoinnin jälkeen tupakkaa maistanutkaan, joten minun on helppo sanoa, että maailman turhin ja typerin riski. Toisaalta, olen kyllä koukuttunut moniin asioihin (en päihteisiin), joten ymmärrän, että addiktiota voi olla vaikea vastustaa. Rehellisyyden nimessä en esim. tiedä, olisinko pystynyt luopumaan kaikista herkuista tai vaikka nettailusta raskausajaksi, vaikka niitä pidettäisiinkin haitallisina.