oletko sinä unohtanut sukulais tms. vanhuksesi vanhainkotiin? millon viimeksi olet käynyt häntä katsomassa?

[lh]

muistutan teitä rakkaat palstalaiset, että ottaisitte aikaa vaikka viikoittain käydä katsomassa omaistanne vanhainkodissa. vanhukset ovat todella yksinäisiä, ihan tekee pahaa katsella. olen siis töissä vanhainkodissa, ja joskus melkein itkettää, kun joutuu lähtemään huoneesta heti hoitotoimenpiteiden jälkeen.

kun ei ole aikaa. vanhus kysyi että veisinkö hänet pihalle. vuodepotilas. mitä vastasin? en millään tänään kerkeä, koska työaikani loppuu yhdeltä ja minulla on vielä 5 asukasta hoidettavana. ehkä huomenna?
tämä asukas vietti päivänsä katsellen kattoa huoneessaan.

toinen asukas. itkee kun on ikävä lapsiaan. olen niin yksinäinen, hän itki. vuodepotilas myös. katselee päivästä toiseen oman huoneensa seiniä. kunto ei riitä edes pyörätuoliin nostamiseen. hän on ollut kuukausikaupalla sisällä, omassa huoneessaan.

tekee pahaa. oman ruokataukoni käytin sinä päivänä hänen kanssaan jutteluun, katseltiin kuvia.

tämä on tätä päivää. kenenkään ei pitäisi viettää vanhuuttaan yksin huoneessaan.

muistakaa ihmiset omaisianne. eivät he paljoa kaipaa. tunti edes viikossa. jotain mitä odottaa.

ja kiitokset teille kaikille ketkä välitätte. :flower:

 

[Matami-Mutkula]

Hävettää ihan myöntää, että ukkia en ole nyt pariin kuukauteen käynyt katsomassa.. Ikävä on kova ja tarkoitus käydä ihan lähipäivinä

 

[en ole]

en ole unohtanut, käyn isoäitiäni katsomassa 2-3x kuussa. Kävisin varmasti useamminkin jos en olisi omaishoitaja lapselleni ja näin ollen hänessä todella kiinni.
Siihen nähden että näin isoäitiäni ennen laitokseen menoa n. 4x vuodessa minusta käyn usein ja hänelle riittävästi. Olemme lähentyneet näiden 10vuoden aikana kovasti.

 

[ada]

Olen. Olen pahoillani, en vain ehdi käydä katsomassa laitoksessa kovin usein. Vielä kotona sairaina kitkuttavia isovanhempiani käyn kyllä hoitamassa joka viikko. Luotan siihen, että laitoksessa asuvasta pidetään kuitenkin siellä huoli.

 

[mama the strange]

Kummatkin mummoni ovat vielä hyväkuntoisia, vaikka yhdeksättäkymmenettä käyvätkin. Asuvat vielä kumpikin omassa kodissaan.
Omatunto on kyllä huono, koska välimatkan vuoksi näemme kovin harvoin. Aina kun vierailemme omien vanhempieni luona käymme kyllä minun mummoiloissanikin useamman kerran viikon aikana.

Olen joskus ajatellut, että haluaisin alkaa käymään vanhainkodeissa vapaaehtoisesti ulkoiluttamassa vanhuksia, lukemassa heille yms yms. Sääliksi käy vanhainkotien vanhuksia ja toivon, etten koskaan itse unohdu laitokseen

 

[mama the strange]

Kummatkin mummoni ovat vielä hyväkuntoisia, vaikka yhdeksättäkymmenettä käyvätkin. Asuvat vielä kumpikin omassa kodissaan.
Omatunto on kyllä huono, koska välimatkan vuoksi näemme kovin harvoin. Aina kun vierailemme omien vanhempieni luona käymme kyllä minun mummoiloissanikin useamman kerran viikon aikana.

Olen joskus ajatellut, että haluaisin alkaa käymään vanhainkodeissa vapaaehtoisesti ulkoiluttamassa vanhuksia, lukemassa heille yms yms. Sääliksi käy vanhainkotien vanhuksia ja toivon, etten koskaan itse unohdu laitokseen

 

[lh-opiskelija]

Ap, olet niin oikeassa. Valitettavasti :'(
Itsekin työssäni näen vanhuksia, joiden luona ei ole käynyt ketään jopa vuosiin!

Kuten sanoit, vaikka tunti viikossa. Ulkoilua, jutustelua, lehden lukua tai ihan mitä vain, kunhan on läsnä.

 

[Kutistunut]

Sillon kun mun isomummu vielä eli ja oli vanhainkodissa, niin en viimeiseen vuoteen pystynyt siellä käymään. Isomummu oli pahasti dementoitunut ja kaukana siitä iloisesta ja reippaasta itsestään.
Mieluummin halusin säilyttää isomummusta sen muiston, kun vielä oli oma itsensä.

Muut sukulaiset kyllä vierailivat isomummun luona viikottain.

 

[PauhaavaSydän]

Olen joskus ajatellut, että haluaisin alkaa käymään vanhainkodeissa vapaaehtoisesti ulkoiluttamassa vanhuksia, lukemassa heille yms yms. Sääliksi käy vanhainkotien vanhuksia ja toivon, etten koskaan itse unohdu laitokseen

Miten tällaiseen pääsisi mukaan, voiko ottaa vain yhteyttä johonkin vanhainkotiin? Miten ne valitsevat sen vanhuksen kenelle pidetään seuraa, vai onko joka kerta eri vanhus? Minäkin haluaisin tehdä jotain tällaista .

 

[lh-opiskelija]

Luotan siihen, että laitoksessa asuvasta pidetään kuitenkin siellä huoli.

Tiestysti pidetään huolta, muttei se korvaa läheisten läsnäoloa.
Voi sitä eräänkin täysin dementoituneen mummelin iloa, kun sai olla pari päivää lastensa kanssa Eihän hän asiaa samalla tasolla tajunnut kuin me, mutta vanhuksen käytöksestä sen ilon ja positiivisen vaikutuksen huomasi.

 

[ap]

Ap, olet niin oikeassa. Valitettavasti :'(
Itsekin työssäni näen vanhuksia, joiden luona ei ole käynyt ketään jopa vuosiin!

Kuten sanoit, vaikka tunti viikossa. Ulkoilua, jutustelua, lehden lukua tai ihan mitä vain, kunhan on läsnä.

näin juuri.

vaikka vanhus näyttäisi vihannekselta, ei puhuisi eikä reagoisi, uskon silti että hänelle olisi tärkeää että joku kävisi.
ei tarvitse tehdä ihmeitä, vaikka ottaa mukaan päivän sanomalehti. tai puhua naapurin kummin kaiman amerikanmatkasta. kunhan käy, että vanhus ei ole aina yksin.

ja suuret kiitokset teille kaikille ketkä käytte. :flower: ette uskokaan kuinka paljon vanhukset arvostavat sitä.

 

[ap]

Olen joskus ajatellut, että haluaisin alkaa käymään vanhainkodeissa vapaaehtoisesti ulkoiluttamassa vanhuksia, lukemassa heille yms yms. Sääliksi käy vanhainkotien vanhuksia ja toivon, etten koskaan itse unohdu laitokseen

Miten tällaiseen pääsisi mukaan, voiko ottaa vain yhteyttä johonkin vanhainkotiin? Miten ne valitsevat sen vanhuksen kenelle pidetään seuraa, vai onko joka kerta eri vanhus? Minäkin haluaisin tehdä jotain tällaista .

soita johonkin läheiseen vanhainkotiin ja kysy rohkeasti, he kyllä neuvovat.

 

[ei aina helppoa]

Ap, olet niin oikeassa. Valitettavasti :'(
Itsekin työssäni näen vanhuksia, joiden luona ei ole käynyt ketään jopa vuosiin!

Kuten sanoit, vaikka tunti viikossa. Ulkoilua, jutustelua, lehden lukua tai ihan mitä vain, kunhan on läsnä.

näin juuri.

vaikka vanhus näyttäisi vihannekselta, ei puhuisi eikä reagoisi, uskon silti että hänelle olisi tärkeää että joku kävisi.
ei tarvitse tehdä ihmeitä, vaikka ottaa mukaan päivän sanomalehti. tai puhua naapurin kummin kaiman amerikanmatkasta. kunhan käy, että vanhus ei ole aina yksin.

ja suuret kiitokset teille kaikille ketkä käytte. :flower: ette uskokaan kuinka paljon vanhukset arvostavat sitä.

mielestäni kuitenkin alentuva. Sinä et tiedä niistä hoidettavista ja heidän taustoistaan juurikaan. Ihmisillä on erilaisia syitä, miksi käyminen on vaikeaa/mahdotonta.
Itse siis käyn 2-3x kuussa mutta helppoa se ei ole.

 

[ap]

[quote="ei aina helppoa"

mielestäni kuitenkin alentuva. Sinä et tiedä niistä hoidettavista ja heidän taustoistaan juurikaan. Ihmisillä on erilaisia syitä, miksi käyminen on vaikeaa/mahdotonta.
Itse siis käyn 2-3x kuussa mutta helppoa se ei ole.[/quote]

alentuva? lähinnä yritän tässä herätellä ihmisiä. toki ymmärrän, ettei välttämättä haluta mennä katsomaan esim. jotain väkivaltaista isää/äitiä vanhainkotiin, tai dementoitunutta joka on väkivaltainen ja ilkeä.

suurin osa vanhuksista tuskin on kuitenkaan...

taustoista muuten tiedetään nykyään, jos omaiset ja asukas kertovat. omaisille annetaan sellainen elämäntarina-lomake, mihin voi kertoa asioita asukkaasta.

 

[vieras]

Minulla ei ole juuri nyt läheisiä vanhaninkodissa, omat isovanhemmat ovat kuolleet ja heidän elossaolevat sisarukset asuvat vielä kotona. Mutta ollaan kyllä pidetty yhteyttä ja käyty katsomassa myös sairaalassa näitä vanhempia sukulaisia, jos siellä ovat olleet.

Itse olen ollut kesätyössä vanhainkodissa ja aika surku tuli kun tiesi, että siellä on monia, monia vanhuksia, joilla papereiden mukaan sitä sukua on, lähelläkin, mutta kukaan ei koskaan käy. Osa oli ihan "vihanneksia" mutta myös sellaisia, joilla pää leikkaa mutta esim halvaantuneita, eivätkä siksi pärjää enää kotona. Siinäpä sitä elämän ehtoota vietellään sängyssä maaten ja muistellen elettyä elämää... elämää, joka ei sinua muista. Kuka haluaisi itselleen saman kohtalon?

 

[vieras]

mielestäni kuitenkin alentuva. Sinä et tiedä niistä hoidettavista ja heidän taustoistaan juurikaan. Ihmisillä on erilaisia syitä, miksi käyminen on vaikeaa/mahdotonta.
Itse siis käyn 2-3x kuussa mutta helppoa se ei ole.

Aika usein niistä taustoita tietää edes jotain. Monet vanhainkodissa olevat pystyvät ihan itsekin kertomaan ja potilastietoihin on ehtinyt kertyä yhtä sun toista. Kyllä niihin kirjataan myös näistä sukulaissuhteista, vaikka koko kuvaa nekään eivät anna. Mutta hoitajat tietävät yllättävän paljon pitkäaikaisista potilaistaan.

 

[PauhaavaSydän]

Kiitos ap!

 

[ei aina helppoa]

mielestäni kuitenkin alentuva. Sinä et tiedä niistä hoidettavista ja heidän taustoistaan juurikaan. Ihmisillä on erilaisia syitä, miksi käyminen on vaikeaa/mahdotonta.
Itse siis käyn 2-3x kuussa mutta helppoa se ei ole.

Aika usein niistä taustoita tietää edes jotain. Monet vanhainkodissa olevat pystyvät ihan itsekin kertomaan ja potilastietoihin on ehtinyt kertyä yhtä sun toista. Kyllä niihin kirjataan myös näistä sukulaissuhteista, vaikka koko kuvaa nekään eivät anna. Mutta hoitajat tietävät yllättävän paljon pitkäaikaisista potilaistaan.

minkälaisia vanhempia/isovanhempia he ovat olleet, minkälaisia ihmisiä, mitä valintoja he ovat elämässään tehneet jne.
On asioita joista ei puhuta, niitä on kohtuullisen paljon monessa suvussa jotka aiheuttaa sitä vaikeutta käydä katsomassa sitä sukulaista.

 

[Nellah]

kävin aluksi ehkä kerran kahdessa kuukaudessa katsomassa vaaria ja sitten harveni entisestään. miksi kävisin katsomassa ihmistä joka minussa ei herätä mitään tunteita edes nykyään vaikka on jo vuoden ollut poltettuna montussa tosin aina olen häntä kunnioittanut kovasti, sodat käynyt yms mutta ei se että sattui olemaan äitini isä pakota minua tuntemaan häntä kohtaan mitään.. hautajaisissa lähinnä huolin miten vaarin omaisuudelle käy kun 5 lasta siitä alkaa tappelemaan (yks on sellanen oikee harakka, kiilto silmissä) no.. myynnissähän se vaarin omaisuus on. mummoa kävin katsomassa päivittäin silloin kun oli sairaalassa mutta mummo olikin minulle todella rakas ja kuolemasta on nyt 4 vuotta ja ikävä edelleen kova

 

[ap]

nostan. :flower:

 

[Yksin]

Se on karua... itse kävin loppuun asti katsomassa isääni kerran, pari viikossa. Pahalta tuntui se vanhusten yksinäisyys. Ehkä minäkin vielä joskus alan jonkinlaiseen vapaaehtoistyöhön tai vastaavaan ja käyn vanhusten luona.

 

[ap]

vielä kerran nostan.

 

[Keittiönoita]

Mulla isovanhemmat kuolivat mun ollessani vielä lapsi. Joten ei ole sukulaisia vanhainkodissa. Omat vanhempani ovat vielä hyväkuntoisia enkä heitä aio vanhainkotiin koskaan laittaakaan.