Oletko mielestäsi normaali?

Ei kukaan ole normaali.

 

Olen normaali. Ulkonäköni on hyvin normaali, ja luonteeni melko tasainen. Suhtautumiseni asioihin ei ole kovin kärkästä, enkä ole missään mielessä radikaali.

 

Normaali varmaan tekee kaiken, niinkuin kuuluu tehdä. Jotkut tekee niinkuin tykkää. Kuten minä.

 

Pyrin siihen etten olisi täysin normaali, se on niin tylsää.

Minä taas pyrin olemaan normaali ja nautin normaaleista asioista. Tykkään tehdä töitä, tykkään laittaa ruokaa, leipoa, tehdä käsitöitä, lenkkeillä, touhuta lasten kanssa. En kaipaa huomiota ja nautin elämästäni näin (vaikkakin tällähetkellä kaikki on päin persettä). Miksi normaalius olisi tylsää, miksi siitä ei voisi nauttia?

 

Normaali varmaan tekee kaiken, niinkuin kuuluu tehdä. Jotkut tekee niinkuin tykkää. Kuten minä.

Onko huono asia tykätä normaaleista asioista?

 

No jos tarkoitit asian niin että yleisellä tasolla sitä mikä on yleisempää, voidaan pitää normaalina.

En ole, jo seksuaalisen suuntautumiseni takia.

 

Luulisin olevani. En ainakaan tietääkseni mitenkään epänormaali tai sellainen mitä yleisesti pidetään outona. Tykkään tavallisesta elämästä ja tavallisista asioista.

 

Omasta mielestäni olen normaali. Vaivoja, jotka koen häiritseviksi omaan monia, mutta ne ovat omia vaivojani.
Lista olisi pitkä. Enkä listaa niitä, koska vaikka ne vaivaavat minua, ne koetaan valituksisksi.
Koetan olla positiivinen.

 

Yllättävän normaali, ja pidän siitä koska se ei ole ollut minulle itsestäänselvyys vaan suuri saavutus.
Jokainen on ainutlaatuinen

 

En.

Minulla ei erikoisemmin ole kavereita, ja oikeastaan se ei haittaa. Tämä ihmetyttää monia. Kännykkä voi olla vaikka viikon pois päältä, eikä haittaa ku se ei koskaan soi kuitenkaan.

Ja muutenkaan en oikein koskaan ole tullut toimeen muiden naisten kanssa, onneksi sentäs miespuolisten kanssa voi olla. Miesvoittoisella alalla työskentelen ja pidän mieheni kavereita vähän niinkuin ystävinäni, mutta ehkä he ovat enemmänkin vain "pakollisia" tuttuja.

Olen aika erakko, ja usein olen saanut kuulla että olen selvästikin outo ihminen

 

Olen. Nomaali voi olla niin monella tapaa, ei kaikki normaalit ole samanlaisia.

 

Minä taas pyrin olemaan normaali ja nautin normaaleista asioista. Tykkään tehdä töitä, tykkään laittaa ruokaa, leipoa, tehdä käsitöitä, lenkkeillä, touhuta lasten kanssa. En kaipaa huomiota ja nautin elämästäni näin (vaikkakin tällähetkellä kaikki on päin persettä). Miksi normaalius olisi tylsää, miksi siitä ei voisi nauttia?

teen noita kaikkia ja paljon muutakin.

 

Psykologisesti arvioituna olen normaali, mutta ihan tavallinen en ole. Jo tiukkapipouskovaisuus erottaa mut ympäröivän yhteiskunnan normeista, ja add:n takia olen vähän liian taivaanrannanmaalari ja haahuilija vaikka yritän kovasti olla tomera, käytännöllinen ihminen.

 

ei naista, ei lapsia, ei töitä, ei harrastuksia eli oon kaukana normaalista On se kivaa olla erilainen