oletko mielestäsi laiska vaiko ahkera?

mä olen kyllä palstan laiskin nainen :ashamed: ei ole mun voittanutta, mies siivoo, tekee ruokaa, hoitaa lapsia... HÄVETTÄÄ :ashamed:

Sielunsisareni! :heart:

hyvä että on joku muukin kun mä vaan :heart: en olekaan yksin :hug:

 

mä olen kyllä palstan laiskin nainen :ashamed: ei ole mun voittanutta, mies siivoo, tekee ruokaa, hoitaa lapsia... HÄVETTÄÄ :ashamed:

Sielunsisareni! :heart:

hyvä että on joku muukin kun mä vaan :heart: en olekaan yksin :hug:

Sen takia on tärkeetä löytää oikein hyvä mies.

 

mä olen kyllä palstan laiskin nainen :ashamed: ei ole mun voittanutta, mies siivoo, tekee ruokaa, hoitaa lapsia... HÄVETTÄÄ :ashamed:

Sielunsisareni! :heart:

hyvä että on joku muukin kun mä vaan :heart: en olekaan yksin :hug:

Sen takia on tärkeetä löytää oikein hyvä mies.

sen olen jo tehnyt. onneksi ei juuri valita musta kun itte tykkää touhottaa ja hoitaa kotia. jos ukko olis yhtä laiska kun mä hukuttais varmaan paskaan

 

Laiskaksi ihmiseksi saan ihan yllättävän paljon aikaan usein...

 

Tänään mä olen ollut ahkera B) Leiponut, siivonnut, askarrellut joulukortteja...mutta voipi olla, etten huomenna sitten saakaan mitään aikaiseksi

 

Laiska mikä laiska. :/

 

No mä olen kyllä arjessa aika mukavuudenhaluinen, mutta omituisissa asioissa saatan olla viitseliäs, jos koen ne tärkeiksi.

 

Liiankin ahkera. Osaan kyllä taitavasti haalia itselleni järjettömän määrän hommia ja sitten stressaan niitä. Oon aina ollut samanlainen. Tunnen itseni surkimukseksi jos päivät ei oo täynnä hommia ja erilaisia projekteja.

Toisaalta vastapainoksi mulle tulee päiviä jolloin ei vaan jaksa tehdä yhtikäs mitään...mutta aika harvoin kuitenkin

 

No mä olen kyllä arjessa aika mukavuudenhaluinen, mutta omituisissa asioissa saatan olla viitseliäs, jos koen ne tärkeiksi.

Mii tuu :wave:

 

laiska :ashamed:

 

Kyllä mä hommat saan tehdyksi mutta mieluummin makoilisin sohvalla B)
Ahkeroin siis verran kun on tarpeellista ja sitten annan periksi laiskuudelleni.

 

Pakko vielä lisätä: Oli oikeesti sangen hyvä juttu että jouduin keväällä pakkolepoon pitkäksi aikaa. Se oli mulle itsetutkiskelun ja kasvun paikka. Oli pakko vähän rauhoittaa menoa. Toki edelleen olen melko touhukas, mutta yhä enenemässä määrin osaan kyllä myös rentoutua tarpeen tullen