Oletko kertonut muille jos pelko sektion syy?

Minulle tehtiin pelkosektio, mutta valehtelin syyn. Vain mieheni tietää oikean syyn. Olen uudelleen raskaana ja minulle tehdään jälleen pelon vuoksi sektio. En edelleenkään kerro syytä muille. Ehkä kertoisin, jos olisin saanut pelkoni alatiesynnytyksessä, mutta koska pelon syyt on muualla ja hyvin henkilökohtaiset, en kerro.

Kiinnostaa tietää, salailevatko muutkin asiaa. Ihmisethän kyselevät hyvinkin avoimesti synnytykseen ja imetykseen ym. liittyviä asioita.

 

Mitä kerroit sektion syyksi kysyjille?

Itselläni pelkosektio tulossa ja olen vähän samoilla linjoilla sun kanssa..

 

Minulla on myös pelkosektio pian edessä ja tässä parhaillaan pähkäilen ihan samaa kuin te muutkin.
En tiedä mitä selittäisin sektiostani muille ihmisille. En haluaisi kertoa kaikille, että sektioni oli pelkosektio. Muutama ystäväni, mieheni ja äitini asian jo tietää ja se on ok, mutta en halua alkaa asiaa selittelemään esimerkiksi appivanhemmille yms.

En oikein tiedä miten sektion voisi selittää... Tietenkin vauva on voinut olla perätilassa yms. Mitään sellaista en viitsisi ainakaan sanoa, että synnytys oli käynnissä ja päätyi sektioon, koska se olisi jotenkin liian suuri vale.

Toisaalta tieto voi levitä ja appivanhemmat saisivat tietää valehdelleeni.

Miten te muut pelkosektioidut olette selittäneet pelkosektionne? En ehkä kuitenkaan haluaisi yleiseen tietoon asiaa, enkä myöskään halua alkaa selittämään asiaan ihmisille sen tarkemmin.

 

Itse en sektiota ole kokenut ja toivottavasti tämän kolmannenkin saan alakautta synnyttää, mutta tuli vaan mieleen, että mitäs jos sanotte kyselijöille, että teillä on niin ahdas lantio että sektio on ainoa vaihtoehto? Eikä se ahdas lantio edes näy päällepäin, joten siihen on paha muiden kommentoida. Mun kaverilla se tilanne, yhden alle 3kiloisen lapsen saanut sektiolla ja se on ainoa vaihtoehto seuraavillakin kerroilla. Ei tarvitsisi sitten mahdollisilla seuraavilla kerroilla keksiä enää uutta selitystä vaikka en olekaan samassa tilanteessa niin tiedän kyllä kuinka kyselyt ja tenttaamiset henkilökohtaisista asioista saattaa ärsyttää.

 

\

Itse en sektiota ole kokenut ja toivottavasti tämän kolmannenkin saan alakautta synnyttää, mutta tuli vaan mieleen, että mitäs jos sanotte kyselijöille, että teillä on niin ahdas lantio että sektio on ainoa vaihtoehto? Eikä se ahdas lantio edes näy päällepäin, joten siihen on paha muiden kommentoida. Mun kaverilla se tilanne, yhden alle 3kiloisen lapsen saanut sektiolla ja se on ainoa vaihtoehto seuraavillakin kerroilla. Ei tarvitsisi sitten mahdollisilla seuraavilla kerroilla keksiä enää uutta selitystä vaikka en olekaan samassa tilanteessa niin tiedän kyllä kuinka kyselyt ja tenttaamiset henkilökohtaisista asioista saattaa ärsyttää.

Entäs jos mahdollisesti haluaakin joskus myöhemmin synnyttää alakautta, vaikka eka olis pelkosektio ja silloin selittänyt, että on ahdas lantio?

Eikö vois vain sanoa, että haluan sektion ja piste? Ei selittelyä, ei mainintaa PELKOSEKTIOSTA, vain sektiosta, onnistuisiko?

 

Itse olen myös menossa pelkosektioon. Muutamalle läheiselle ihmiselle olen kertonut asiasta, mutta muille (vieraammille) aion vain sanoa, että se tehtiin lääketieteellisestä perusteesta. Näinhän asia tulee olemaan enkä näe mitään syytä miksi minun pitäisi asiasta sen enempää kertoa tai ryhtyä siitä valheita keksimään.

En kyllä ymmärrä, miksi niin monet naiset häpeävät pelkosektiota. Minun mielestäni asiassa ei ole mitään hävettävää, mutta en myöskään näe mitään syytä miksi minun pitäisi ryhtyä kertomaan synnytykseni yksityiskohtia vieraille ihmisille. En tekisi niin edes alatiesynnytyksen kohdalla.

 

Itse jouduin sektioon koska vauva ei ollut laskeutunut ja oli väärässä tarjonnassa. Se on ainakin yksi syy miksi sektio tehdään!!

 

\

Eikö vois vain sanoa, että haluan sektion ja piste? Ei selittelyä, ei mainintaa PELKOSEKTIOSTA, vain sektiosta, onnistuisiko?

Hmm.. Olen ymmärtänyt, että Suomessa ei varsinaisesti saa sektiota pelkällä haluamisella. Siihen siis pitää olla lääketieteellinen syy, joista pelko on yksi. Eli naiset, jotka eivät halua synnyttää alakautta, kategorisoitaisiin tavallaan myös tuohon pelkokategoriaan.

Itse ainakin olen ollut siinä ymmärryksessä, että pelkkä haluaminen ei riitä sektion saamiseksi... Vai olenko ihan väärässä?

 

\

Minulle tehtiin pelkosektio, mutta valehtelin syyn. Vain mieheni tietää oikean syyn. Olen uudelleen raskaana ja minulle tehdään jälleen pelon vuoksi sektio. En edelleenkään kerro syytä muille. Ehkä kertoisin, jos olisin saanut pelkoni alatiesynnytyksessä, mutta koska pelon syyt on muualla ja hyvin henkilökohtaiset, en kerro.

Kiinnostaa tietää, salailevatko muutkin asiaa. Ihmisethän kyselevät hyvinkin avoimesti synnytykseen ja imetykseen ym. liittyviä asioita.

En minäkään asiaa varsinaisesti mainostanut, mutta kyllä olen kertonut halunneeni sektion. Mulla on myös henk.kohtaiset syyt ja ensisynnyttäjä olin, eikä kellään ulkopuolisella ole tarvis syitä tietää, mutta ainahan se uteluksi menee kun selviää että sektio on ollut.
Monesti on kysytty, että eikö mahtunut syntymään normaalisti, tähän vastaan etten halunnut edes kokeilla ja jos kysyy muuten, sanon että halusin sektion. Ei kellään tähän astisella kysyjällä ole ainakaan ollut tietoa sektion saamisperusteista, joten ei kukaan vielä ole alkanut tenttaamaan, että saako sen haluamalla. Ja toisaalta, haluamistahan se onkin, jos pelkää alatiesynnytystä ja haluaa sektion, vaikkei sitä noin ykskantaan saakaan, niin mitä se sille kysyjälle kuuluu.
Synnytystapa-arvioon asti tosin toivoin, että olis lapsi ollu vaikka perätilassa, niin olisin saanut "hyväksyttävän" syyn sektiolle, mutta jo senkin takia, miten asiallista, ystävällistä ja sydämellistä kohtelua sain sairaalassa ennen ja jälkeen sektion, vaikka olikin se "paljon parjattu" pelkosektio (=toisten mielestä mukavuussektio :kieh: ), niin sain siitä sen verran itseluottamusta, ettei se ole enää ollenkaan mikään häpeilyn saati salailun arvoinen. Alkuun olin varma, että viimeistään työpaikalla kaikki viisissäkymmenissä olevat naiset alkaisivat utelemaan sektion syytä, mutta onneksi olin väärässä.

 

...jäljellä kuitenkin 5 viikkoa...

Mua pelottaa aivan älyttömästi kaikki mahdollinen siinä alatiesynnytyksessä!
Vatsakipuja olen kokenut 9 vuotta ja nyt alkaa olla mitta täysi eikä yhtään enää sellaista vaikka toki haavasta tulee kipuja mutta lepäämällä niistäkin pääsee.
Toinen asia tossa kivussa on se että taju lähtee helposti vatsan alueen kivuista joten en todellakaan näe mitään mahdollisuuksia alatiesynnytyksessä.

Eli yritän saada sektion pelkopolin kautta. Miten kenelläkin meni päätös? Yrittikö sairaalassa kääntää mieltä alatiesynnytykseen vai riittikö kun sanoitte että haluatte sektion? Voi myös vastata yksityisesti!

Keskiviikkona jo ensimmäinen pelkopoli käynti...

TinniPinni 34+5

 

Mulla on tilanne se, että esikoisen synnytys päättyi hätäsektioon ja oli hyvin traumaattinen, lisäksi masennuin synnytyksen jälkeen ja siitä paranemiseen meni 2 vuotta.
Nyt odotan toista lasta ja rv 18 meillä oli ensimmäinen pelkopolikäynti, jossa lääkäri päätti, että saamme itse päättää synnytystavan. Nyt olemme päätyneet sektioon ja rv 29 päätettiin sektiopäivämäärä lääkärin kanssa.
Kaikille ihmisille olen kertonut että meille tehdään sektio synnytyspelon vuoksi, eikä kukaan sitä ole mitenkään kommentoinut. Tietysti asiaa auttaa se, että takana on yksi pieleen mennyt synnytys ja siitä johtuvat traumat on "hyväksytympi" syy sektiolle.
Ei tietenkään ole pakko kertoa vieraille syitä sektioon, mutta musta valheen keksiminen on vähän tyhmää...

 

Itse olen sanonut vain kaikille, että minä en synnytä ja haluan ehdottomasti sektion. Piste. Muille ei kuulu, että miksi. Jos joku onkin sitä kysynyt, olen vain sanonut, että niin nyt vain on.

Ja itsekin pelkään koko synnytystä, en missään nimessä halua edes kokeilla sitä. En ole keskutellut siitä sen enempää edes neuvolassa, kun lääkärin asenne oli jo valmiiksi: "suhtaudu nyt vain positiivisesti koko synnytykseen".

Toisaalta voisin hyvin sanoa, että lantio on ahdas, niin kuin on, mutta koska se ei ole todellinen syy edes sektiolle, olen päättänyt olla sen suuremmin keskustelematta valinnoistani. Varsinkin kun ystäväpirissäni on äitejä, jotka eivät sektiota millään tavalla ymmärrä.

 

Ja minulla siis takana yksi hätäsektio. Ja kamalat kokemukset kätilöistä.

 

Minulla tehtiin sektio perätilan takia, joten ei tarvinnut pyytää pelkosektiota. Mutta vaikka lapsi olisi ollut "oikeinpäin", niin olisin luultavasti silti halunnut sektion. Sen verran paljon kammoan jo ajatusta synnyttää alakautta.
Otin asian esille heti ensimmäisellä käynnillä neuvolassa ja uskon, että olisin saanut sektion pelon takia aika helposti. En sitten tiedä onko paikkakuntakohtaisia eroja sen saamisessa paljon.
Itse olen ihan avoimesti kertonut pelosta ja tottakai niitä äitejä riittää, joiden mielestä pelkoni on typerä. Minusta taas on typerää alkaa arvostelemaan toisen päätöstä haluta pelkosektio. Jos muilla äideillä on mennyt synnytys hyvin ja ilman pahempia repeämiä (joita siis kivun lisäksi pelkään), niin ei se tarkoita sitä että minulla tulisi menemään yhtä hyvin.
Jos on tullakseen lisää lapsia, niin nekin tulevat syntymään sektiolla.

 

minulla tehtiin sektio kapean lantion takia. sektioo en haluaisi enää ikinä. se oli inhottava kokemus, mutta jos lapsia vielä tulee niin se on edessä. minulla pelko sektiosta sen takia kun sen jälkeen olin ihan horroksessa ( leikattiin kun olin hereillä ) oksentelin, en pysyny hereillä. hädin tuskin muistan mitään. myöhään samana iltana vasta tajusin että minulla on tytär. ja hän syntyi 10:08. monta tuntia meni hukkaan :'( saisipa synnyttää normaalisti. saisi pienokaisen heti syliin ja ei tarvitsisi viettää heräämössä aikaa. miettikää uudestaan! tosin tämä voi johtua minulla siitä että olen niin hemmetin pieni että lääkkeet pisti aivan sekaisin. en edes tiedä onko muilla samanlaisia tapauksia!