Olenkohan mä narsisti?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "Narsissi"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
N

"Narsissi"

Vieras
Mä olen miettinyt sitä jo pitkään kun narsismi on ollut aika paljon viime aikoina esillä.. Mut on diagnosoitu masentuneeksi ja sitten maanis-depressiiviseksi, mutta en usko että olen kumpikaan..

"En tarvitse läheisiä rinnalleni ja unohdan ihmiset helposti. Vaikka olisin jonkun kanssa tekemisissä vuosia, voin jättää hänet taakseni hetkessä."

^ kuvastaa ehkä parhaiten mua. Mä olen kylmä ja tunteeton enkä osaa astua muiden saappaisiin.. Luulin että se on vain luonnevika, mutta ehkä mä olenkin sairas :O

Näin ajattelee narsisti - Hyvinvointi - Elämä - Helsingin Sanomat

Tätä lukiessani tuli vain mieleen.
 
Mä olen käsittänyt että narsismin leimaavimpia piirteitä on täysi piittaamattomuus muista ja heidän tunteistaan, sekä ns. sairaudentunnottomuus, narsistit eivät käsittääkseni missään määrin pidä edes mahdollisena olevansa sairaita..?
 
Sanotaan, että narsisti ei ikinä myönnä olevansa narsisti. Että jos tulee mieleen sellainen ajatus itsestään, niin ei varmasti ole. Miten paikkansa pitävä tuo sitten on...
 
[QUOTE="Sirkkeli";28717545]Sanotaan, että narsisti ei ikinä myönnä olevansa narsisti. Että jos tulee mieleen sellainen ajatus itsestään, niin ei varmasti ole. Miten paikkansa pitävä tuo sitten on...[/QUOTE]

Niin sitä sanotaan, mutta nyt kun olen lukenut asiasta ja paljon on narsistit kirjoitellut elämästään diagnoosin ym jälkeen.
 
[QUOTE="Sirkkeli";28717545]Sanotaan, että narsisti ei ikinä myönnä olevansa narsisti. Että jos tulee mieleen sellainen ajatus itsestään, niin ei varmasti ole. Miten paikkansa pitävä tuo sitten on...[/QUOTE]

Tottakai myöntää, jos siitä on hänelle hyötyä. Yhtä hyvin hän voi huomenna kiistää myöntäneensä yhtään mitään.

Tämänkin ketjun motiivina voi olla ainoastaan se, että mies uskoisi ap:n yrittävän muuttua. Tai se, että täällä kilvan vakuutellaan ettei ap missään nimessä ole narsisti. Näin ei tietenkään välttämättä ole.
 
[QUOTE="Narsissi";28717530]No riippuu tietenkin tilanteesta. Olihan tuokin mies epäillyt asiaa.[/QUOTE]

Sori, mä en lukenut linkkiä ollenkaan. Enkä tiedä tarkemmin milloin puhutaan "vain" narsistisista piirteistä joita kaikilla on enemmän tai vähemmän, ja milloin varsinaisesta narsismista. Miten pitkällä siis narsismissa ollaan siellä itseriittoisuudessa, vai paljonko siinä on vaihtelua. Ihmiset on erilaisia.
 
Käsittääkseni narsistille usein ihmissuhteilla on merkitystä, hän hyötyy niistä ja käyttää ihmisiä hyväkseen kokematta sitä vääräksi. "Tunteettomalle" taas ihmisuhteilla ei oikeastaan ole mitään merkitystä, ihmissuhteen alkaminen, olemassa olo tai loppuminen ei merkitse mitää. Tunteettomuus usein liityy masennukseen.
 
Käsittääkseni narsistille usein ihmissuhteilla on merkitystä, hän hyötyy niistä ja käyttää ihmisiä hyväkseen kokematta sitä vääräksi. "Tunteettomalle" taas ihmisuhteilla ei oikeastaan ole mitään merkitystä, ihmissuhteen alkaminen, olemassa olo tai loppuminen ei merkitse mitää. Tunteettomuus usein liityy masennukseen.

MÄ tarvitsen ihmisiä mun elämään, mutta en koskaan koe mitään lämpöä heitä kohtaan. Tuntuu juuri niin että käytän hyväkseni ja heitän nurkkaan. En ikinä pyydä anteeksi, anna anteeksi tai välitä.
 
[QUOTE="Narsissi";28717695]MÄ tarvitsen ihmisiä mun elämään, mutta en koskaan koe mitään lämpöä heitä kohtaan. Tuntuu juuri niin että käytän hyväkseni ja heitän nurkkaan. En ikinä pyydä anteeksi, anna anteeksi tai välitä.[/QUOTE]

tunnetko mitään? siis saatko jotain esimerkiksi läheisyydestä? tuntuuko seksi miltään?

kyllä tuo voi olla narsistisuuttakin,mutta voi myös olla että olet kokenut trauman joka on käsittelemättä! kun tarpeeksi kauan kieltää kiintymystarpeensa ei koekkaan niitä enään.

10. Eristäminen ja menetys ovat sisäsyntyisesti traumatisoivia

Kiintymyssuhdeteoria on traumateoria. Sen mukaan trauma merkitsee puutetta, menetystä, sitä, että meidät hylkäävät ne, joita tarvitsisimme eniten. Post-traumaattisessa stressitilanteessa uhri ei voi käyttää kiintymyssuhteitaan ahdistuksen lievittämiseen ja paranemiseen, koska aikaisemmat ihmissuhdeloukkaukset aktivoituvat ja sekoittuvat heillä nykysuhteeseen.


Keijo Markova: Kiintymyssuhdeteoria aikuisrakkauden teoreettisena perustana - Väestöliitto
 
kuulostaa kauhealta,en ikinä haluaisi olla ihminen joka ei koe toisia kohtaan lämpimiä tunteita.

kykenetkö empatiaan? esimerkiksi näet pahoin loukkaantuneen,mutta hengissä olevan eläimen,herättääkö se mitään tunteita? näet että mieheesi sattuu tuntuuko se pahalta?

onko asia aina ollut näin? jos ei ole ollut,niin mitä tapahtui? aloitko syömään antipsykootteja? jotain muita lääkkeitä? oletko kokenut jotain kauheaa? meinaan vaan että onko tunteettomuus seurausta jostain ja siten tiedostamatonta itsesi suojaamista? vai oleko oikeesti tuollainen? oletko harkinnut psykoterapiaa?
 
Kyllä mä tunnen empatiaa eläimiä kohtaan, mutta en pahemmin ihmisiä. En mä tiedä. En ainakaan osaa lohduttaa yhtään enkä jaksa ajatella muiden hyvinvointia.

En syö lääkkeitä, ja joo olen miettinyt että tää kaikki johtuu mun äidistä joka ei koskaan halaillut, näyttänyt tunteita tai sanonut mä rakastan sua. Isää eikä muita sukulaisia ole ollut elämässä pahemmin. Mutta ei mitään traumaa ole tapahtunut. Normaali lapsuus.
 

Yhteistyössä