Olenko se minä, joka on väärässä tuon 1,5-vuotiaan kasvatusasioissa?
- Viestiketjun aloittaja Matma
- Ensimmäinen viesti
jossu
Ymmärrän tämä apn pointin tässä jutussa. Meillä on saman ikäinen tyttö ,joka on myös niin pippurinen, niin tulinen nykyään, että... Mutta toisaalta yritän muistaa, että hän on kuitenkin vielä niin pieni, ettei liikaa voi vaatia esim tuon kiukuttelun osalta. Eikä tämän ikäinen minun mielestä tahalleen kiukuttele, ihan kiukuttelemisen takia.. Mutta jokainen vanhempi päättää omalle lapselleen rajat ja säännöt ja niitä on muiden noudatettava ja kunnioitettava.Alkuperäinen kirjoittaja Matma:
vieras
Niin ihan ikävästi kirjoitan jos sitä mummoa ei ois ollu käytettävissä ollenkaan!? Eli ois ollut edesmennyt tai muuten niin alkoholisoitunut tai jotain ni mitäs sitten valittaisitko?Alkuperäinen kirjoittaja Matma:
vieras
Meillä äitini toimii samalla tavalla esikoiseni 3v8kk kanssa. Kunnon ruokaa ei tarvitsisi syödä, välipaloja naposteltais, leipää jne. Lapsi on hyvin syönyt, kun on juonut lasin maitoa ja syönyt puolikkaan sämpylän. Äitini on pieni ruokainen, ruoan näykkijä. Meillä hän käy välimatkan vuoksi harvoin, mutta syömisen kanssa pon aina hänen lähdön jälkeen ongelmia.Alkuperäinen kirjoittaja Matma:
vieras
Sulla kuitenkin on ollut se apu ja tuki siinä sivussa!? Joillekkin sitten vaan sekään ei kelpaa!Alkuperäinen kirjoittaja Matma:
miuku
vain omista tavoistasi, jokainen toimii tavallaan etenkin omassa kodissaan. Meidän ollessa mummilassa mummi antaa tytölleni 5v periksi kaikessa jos tyttö alkaa itkemään. Ei kestä lapsen itkua, ahdistuu siitä valtavasti. Asiasta olen yrittänyt puhua, mutta kuuroille korville. Enää en jaksa enkä yritä mummilassa tyttöä rajoittaa, koska silloin saan haukut niskaani että olen ilkeä kun lasta itketän. Ja tyttökin tietää, sanoikin että mummi tekee niin kuin hän määrää ja pompottaa mummia. Mutta tytön käytös muuttuu heti kun ei olla mummilassa, silloin tietää kuka määrää, eli äiti!
Meillä kun mummi kyläilee mennään meidän säännöillä, joskin mummi välillä lähtenyt marttyyrina ovet paukkuen, jos on ahdistunut tytön kiukuttelusta ja itkusta. Surullista mutta minkäs teet..
Meillä kun mummi kyläilee mennään meidän säännöillä, joskin mummi välillä lähtenyt marttyyrina ovet paukkuen, jos on ahdistunut tytön kiukuttelusta ja itkusta. Surullista mutta minkäs teet..
vieras
Kuulehan nyt, minun äitini on kuollut ja vaikka hän olisikin elossa niin ei hän hyppisi minun varpailleni kasvatusasioissa, ellei itse ymmärtäisi lopettaa niin minä kyllä sanoisin.Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Mommy dearest
No ehkä mä kuitenkin vähän lohduttaisin sitä (aggressiivistakin) kiukuttelijaa...kaitpa nuo tuon ikäiset vasta yrittää totutella niihin tunteisiinsakin.
Mitäs jos ottaisit sen keskustelun pois siltä kuka-on-oikeassa-ja-kuka-väärässä -akselilta ja vetoaisit mummoon sillä, että se meno on sitten sinun kohdallasi aina ihan mahdotonta jälkeenpäin? Että ymmärrät kyllä jos se mummolla toimii, mutta se aiheuttaa sen että sun homma ei toimi - riippumatta siitä mikä on "oikeampi". Ja se kommunikaation perussääntö että jokaista kriittistä palautetta kohden vähintään yksi kappaletta kehua.
Ja sit mummoille pitää jättää ne lellivarat myös..minä olen sanonut mummoille että ei munkaan ihan kaikkea tarvitse tietää
.
Mitäs jos ottaisit sen keskustelun pois siltä kuka-on-oikeassa-ja-kuka-väärässä -akselilta ja vetoaisit mummoon sillä, että se meno on sitten sinun kohdallasi aina ihan mahdotonta jälkeenpäin? Että ymmärrät kyllä jos se mummolla toimii, mutta se aiheuttaa sen että sun homma ei toimi - riippumatta siitä mikä on "oikeampi". Ja se kommunikaation perussääntö että jokaista kriittistä palautetta kohden vähintään yksi kappaletta kehua.
Ja sit mummoille pitää jättää ne lellivarat myös..minä olen sanonut mummoille että ei munkaan ihan kaikkea tarvitse tietää
.
vieras
Ai ihan tois, no mikähän se mun äiti olisi mun lapsille jos hän olisi elossa??? Pappa vai?Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Meillä on mummo ihan samanlainen. Mutta minä en tiennyt näistä taisteluista vielä mitään silloin, kun lapsi oli 1,5 vuotias, hän oli silloin tosi kiltti. Kakkonen syntyi noihin aikoihin kun esikoinen oli 1v6kk mutta nämä pulmat alkoivat vasta 2-vuotispäivän jälkeen. Joten jos teillä nyt jo meinaa olla tekemistä rajojen kanssa, niin kyllä varmaan pitäisi saada äitisi ymmärtämään niiden tarpeellisuus. Mutta toisaalta, onhan tuo 1,5 vuotias vielä niin pieni, ja jos nyt on perheenlisäystä tulossa niin häneltä vaaditaan sitten tosi paljon, kun pikkuinen tulee valloittamaan paljon vanhempien aikaa. Joten mummon tukikin on sinänsä tosi tarpeellinen siinä tilanteessa.
Lissu
Miks ihmeessä äitisi on teillä noin usein ja yleensäkin puuttuu asioihinne? Kuulostaa kuin olis napanuora vielä katkeamatta. Miten miehes suhtautuu anopin lähes jatkuvaan läsnäoloon?