Olenko säälittävä?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja kunhan mietiskelen
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
K

kunhan mietiskelen

Vieras
Ikää 30 ja risat, ei urasta tietoakaan. Puuttuu täysin kunnianhimo edetä työelämässä ja nousta koko ajan ylemmäs. Työkokemusta löytyy määräaikaisia pätkiä eri aloilta. Ammatillinen peruskoulutus on.
Lapsia löytyy kolme ja neljäs kasvaa masussa, niiden eteen teen kaikkeni ja asetan heidän tarpeensa omieni edelle.
Harrastuksia itseltäni löytyy, ja omaa aikaa osaan ottaa, hävettää vaan vähän kun joskus kysellään työasioista ja itse olen ollut "vain" kotiäitinä. Monellahan on tässä vaiheessa hyvä työpaikka, korkeat palkat jne.
Ja omituisinta (??) tässä on se, etten osaa edes unelmoida mistään tuollaisesta. Olen tyytyväinen elämääni näin. Olenko siis omituinen ja säälittävä, kun tyydyn tälläiseen kotiäidin uraan??
 
no eikö sinua mietitytä tulevaisuus ollenkaan?ethän voi kutsua itseäsi enää kotiäidiksi kun lapset eivät ole kotona,olet siis siinävaiheessa joko miehesi tai yhteiskunnan siipeilijä,hienoa eikö?
 

Yhteistyössä