Olenko paha äitipuoli, saanko vaatia näin?

Tytöllä on oikeus olla se 8-10 päivää nelistään perheenä teidän kanssa. Te voitte viettää sen loppuajan (20!+) päivää kolmistaan perheenä. Ja yleensä niissä eroperheissä joissa lapsi on vain joka toinen vkl isän luona, isä on paska, välimatkaa paljon, tai äiti niin kusipää että yrittää vierottaa lapsen isästään tai näköjään äitipuoli niin itsekäs ettei lasta hyväksy ja isä niin tossu että antaa äitipuolen määrätä.

Meillä mies on aivan kuus-nolla tytön puolella, oli kyse isoista linjoista tai sitten pikkuasioista. Se on aivan selvää ollut kokoajan. Nuo jättää jälkensä, ei se vaan ole normaali perhe ja haluan nyt ehdottomasti muutoksen tähän! Puolueet ja liittoutumiset on pahin mahdollinen tuhon tie. Mies huomaa että en voi hyvin, pelkään ja olen ahdistunut. Ja vaikka näistä on puhuttu se ei muutu. Ainoa keino on sopimuksen muutos

-Ap

 

Enhän tässä ole häntä potkimassa ulos, vaan miettimässä oikeanlaista sopimusta meidänkin vaikeaan tilanteeseen. En pahuuttani tuollaista edes miettisi. Se vaan on eri lähtökohta jos perhe rikkoontuu saada molempiin isälle ja äidille yhtälailla koti ja perhe, jos näihin perustetaan uusperhe! Se on valitettavasti näin.

-Ap

Kyllä tämä nyt vaikuttaa siltä että yrität enempikin saada siunausta ajatukselle että tytön voi lempata. 8-10 päivääkään ei ole paljon. Uudempi tyyli on sitä paisi viikko-viikko sopimus. Miten sellainen kävisi, silloin isän ei tarvisi tunnontuskissaan paapoa tyttöä kun vastuu äidin kanssa jakautuisi 50/50. Se voisi auttaa sopeutumisessakin koko perheelle.

 

Mä en nyt oikein saa otetta tästä... Siis miehesi lapsi tykkää käydä teillä ja olla teidän luona. Ja se on ainakin aiemmin sopinut kummallekin osapuolelle tuossa mittakaavassa. Nyt olet itse raskaana ja yhtäkkiä haluatkin puuttua miehesi lapsen olemiseen teidän tykönä. Koska itse koet stressiä ja hampaiden kiristelyä - mistä? Raskaus toki vaikuttaa mielialoihin mutta sinun aikuisena tulee ne selvittää eikä lähteä niiden mukaan ja niihin vedoten puuttua vielä miehesi lapsen oikeuksiin olla mukana isänsä perheessä. Syytönhän tämä lapsi on siihen että olet raskaana etkä jaksa.

Jotenkin sitä toivoisi että aikuiset osaisivat olla aikuisia ja ottaa vastuuta asioista. Ei niin että valutaan "mutta kun minä haluan ja minun elämä ja minun perhe ja minun mies ja "- maailmaan vaan miten saaMME yhdessä asiat rullaamaan jatkossakin. Yhdessä olette perustaneet uusioperheen, yhdessä olette halunneet sitä ns.laajentaa(uusi perheenjäsen tulossa).

Kohtuutonta on tässä se että uuteen perheenjäseneen, joka ei ole syntynytkään, vedoten ruvetaan jo rajoittamaan muiden perheenjäsenten olemisia ja tekemisiä. 8-10 päivää kuukaudessa miehesi lapsen kanssa ei ole paljon, siinä on vaikka kuinka monta päivää teidänkin olla kahden.

Älä anna raskautesi olla esteenä yhdessäololle. Koska se jos mikä heijastaa jatkossa suuresti miehesi lapsen käyttäytymistä suhteessa varsinkin sinuun ja hänen sisisaruspuoleen. Älä sulje 6-vuotiasta syrjään vaan ota hänet semmoisenaan vastaan. Rajoja ja rakkautta, varsinkin sitä rakkautta koska tuo 6- vuotiaskin on uuden tilanteen edessä kasvaessaan samalla sisarpuoleksi. Isoja asioita tulossa hänenKIN elämään.

Teidän kahden aikuisen tehtävä teidän yhteisessä perheessä on se, että pidätte kiinni yhteisistä kasvatusperiaatteista ja säännöistä, osaatte yhdessä keskustella asioista ja ymmärrätte oman roolinne sen 6- vuotiaan elämässä. Hän ei ole suinkaan se taho joka on mukamas erottamassa perhettä. Hän on se joka haluaa olla sen jäsenenä jos vaikka sitä ei aina ehkä hänen käytöksestään huomaisikaan. Sinun tehtäväsi aikuisena on ymmärtää lapsen asema ja hänen tarpeensa ja oikeutensa sekä hyväksyä se tosiasia, että miehelläsi on kohta k a k s i lasta. Joita kumpaakin toivottavasti ymmärtää rakastaa yhtälailla ilman kilpailutilannetta, jota toivottavasti sinä itse et heidän välilleen jo etukäteen rakenna.

 

Koitapa miettiä haluaisitko itse olla YH ja hoitaa lapsesi yksin, mikäli miehesi lähteekin vuoden tai kahden päästä lätkimään? Ei ole mitenkään herkkua varmasti hoitaa 1-3v lasta yksinään 26 päivää kuukaudessa...

Tapaamissopimusta voi varmasti muuttaa tai tehdä siitä selkeämmän, mutta ei taida olla lapsen etu että tapaamisia vähennetään eikä se liene tavoitteena jos isä on kykeneväinen lapsestaan huolehtimaan.

Ihan yhtä rasittava siitä teidän omastakin vauvasta tulee, jos ette pysty sopimaan perheeseenne yhteisiä pelisääntöjä ja tapaa jolla molempia lapsia kasvatetaan. 6-vuotiaasta voi myös olla paljon seuraa vauvalle kun hän kasvaa sisarus on mahtava juttu olla olemassa. Oma 7-vuotiaani "hoitaa" jo paljon 1-vuotiasta serkkuaan aina kun nähdään.

Siis tuo äitihän saa joka kk useimmiten tuon 10pv vapaata ja hänellä on avomies! Ja hän halusi eron aikoinaan, mikään reppana hän ei todellakaan ole.
Ei tytöstä tule oikeaa sisarusta, toki häntä tuen ja toivon että saavat lämpimän suhteen vauvan kanssa! Mutta jos sopimus muuttuu ei hän ole siinä niin paljon, että kovin voi puhua sisaruussuhteesta.

-Ap

 

Meillä mies on aivan kuus-nolla tytön puolella, oli kyse isoista linjoista tai sitten pikkuasioista. Se on aivan selvää ollut kokoajan. Nuo jättää jälkensä, ei se vaan ole normaali perhe ja haluan nyt ehdottomasti muutoksen tähän! Puolueet ja liittoutumiset on pahin mahdollinen tuhon tie. Mies huomaa että en voi hyvin, pelkään ja olen ahdistunut. Ja vaikka näistä on puhuttu se ei muutu. Ainoa keino on sopimuksen muutos

-Ap

No tässähän se tuli, eli sä vaan yrität että muut sanois että sä oot oikeassa, lapsi pitäisi vierotuttaa isästään. Tuohon 6-0 lapsen puolella on vaikea enää sanoo mitään ilman esimerkkitapausta kun tällä hetkellä olet näyttänyt olevasi aika itsekäs...

 

Siis tuo äitihän saa joka kk useimmiten tuon 10pv vapaata ja hänellä on avomies! Ja hän halusi eron aikoinaan, mikään reppana hän ei todellakaan ole.
Ei tytöstä tule oikeaa sisarusta, toki häntä tuen ja toivon että saavat lämpimän suhteen vauvan kanssa! Mutta jos sopimus muuttuu ei hän ole siinä niin paljon, että kovin voi puhua sisaruussuhteesta.

-Ap

Provo, toivottavasti. Luulisi että aikuinen ihminen, vieläpä tuleva äiti (!), osaisi katsoa tilannetta objektiivisemmin. Ja kyllä miehen aikaisemman suhteen lapsi on sisarus sinun lapsellesi.

 

Siis tuo äitihän saa joka kk useimmiten tuon 10pv vapaata ja hänellä on avomies! Ja hän halusi eron aikoinaan, mikään reppana hän ei todellakaan ole.
Ei tytöstä tule oikeaa sisarusta, toki häntä tuen ja toivon että saavat lämpimän suhteen vauvan kanssa! Mutta jos sopimus muuttuu ei hän ole siinä niin paljon, että kovin voi puhua sisaruussuhteesta.

-Ap

Juu tällä kiteyty vastaus kysymykseesi: KYLLÄ, OLET PAHA ÄITIPUOLI! Toivottavasti tytön isä ei anna sinun manipuloida itseään. Olet häijy akka.

 

Tuohan nyt on ihan älytön ajatuskin, että yrität rajoittaa lapsen ja isän tapaamisia. Haluisitko sinä, että sun oma lapsesi tapaisi isää esim vain 4pv kuukaudessa? Voin omalla ja vierestäkatsoen oman lapsenikin kokemuksella sanoa, että lapsi kärsii sellaisesta ja vielä enemmän syrjäänsysäämisestä kesken kaiken.. Saati sellaisesta äitipuolesta, joka kokee hirmuvaltiaana oikeudekseen rajata isän ja lapsen yhteydenpitoa, "kun se on niin rasittava" ?! Meilläkin on uusperhe, jossa minun tyttäreni käy biologisella isällään jokatoinen viikonloppu. Ekaa kertaa kesällä lapsi (on miehesi lasta rutkasti vanhempi) sai olla isällään jopa viikon ajan. Tästäkin viikosta tuli hirveä hulabaloo, koska "uusi emäntä" oli niin kovin rasittunut jo toisena päivänä. Mä en tajua mikä näitä tietynlaisia "uusia vaimoja" vaivaa tuossa kokoonpanossa? Ei mun miehenikään valita rasittavasta lapsesta tai rankasta elämästä, vaikka meillä on myös yhteisiä lapsia. Meidän perheessä kaikki lapset on "meidän lapsia", keskenään samalla viivalla ja heidän olemassaolostaan nautitaa.. Pitäisikö sunkin yrittää?

 

Kommentoin nyt kaikille. Kiitos hyvistä pohdinnoista.
Nämä on varmasti niin tunnepuolen asioita, ettei voi sanoa tai hakea hyväksyntää mikä on oikein ja väärin. Kun kaikki haluaa vain että lopputulos olisi hyvä, eikä kukaan kärsi. Se on myös tyttären etu sekä tulevan lapsen. Kovasti yritämme nyt, että tämä onnistuisi!
Koen niin vahvasti että emme ole yhtä joukkuetta, vaan siellä on puolueet ja näen tuon isona uhkana. Tilanne on tämä. Ei auta kun ottaa yhteys tytön äitiin ja mennä eteenpäin.
Ap

 

Siis tuo äitihän saa joka kk useimmiten tuon 10pv vapaata ja hänellä on avomies! Ja hän halusi eron aikoinaan, mikään reppana hän ei todellakaan ole.
Ei tytöstä tule oikeaa sisarusta, toki häntä tuen ja toivon että saavat lämpimän suhteen vauvan kanssa! Mutta jos sopimus muuttuu ei hän ole siinä niin paljon, että kovin voi puhua sisaruussuhteesta.

-Ap

No mutta sinähän yrität vähentää sitä aikaa neljään päivään!

 

Kommentoin nyt kaikille. Kiitos hyvistä pohdinnoista.
Nämä on varmasti niin tunnepuolen asioita, ettei voi sanoa tai hakea hyväksyntää mikä on oikein ja väärin. Kun kaikki haluaa vain että lopputulos olisi hyvä, eikä kukaan kärsi. Se on myös tyttären etu sekä tulevan lapsen. Kovasti yritämme nyt, että tämä onnistuisi!
Koen niin vahvasti että emme ole yhtä joukkuetta, vaan siellä on puolueet ja näen tuon isona uhkana. Tilanne on tämä. Ei auta kun ottaa yhteys tytön äitiin ja mennä eteenpäin.
Ap

Mieti nyt sitä sanaa uusioperhe! Ymmärrän että tuo ajattelusi johtuu raskaudesta ja siihen liittyvistä vaistoista. Tappaahan leijonauroskin naaraan aikaisemman pentueen, ei tämä sen monimutkaisempaa ole. Koitappas nyt päästä yli tällaisista vieteistä ja tunteista, et ole villieläin!

 

No mutta sinähän yrität vähentää sitä aikaa neljään päivään!

6pv olisi mielestäni sopiva tähän, toki myöhemmin tyttö voisi käydä myös arkena meillä, jolloin asetelma ei olisi se että muu elämä pyörii sen ympärillä ja sama elo mitä nyt.
-Ap

 

Meillä mies on aivan kuus-nolla tytön puolella, oli kyse isoista linjoista tai sitten pikkuasioista. Se on aivan selvää ollut kokoajan. Nuo jättää jälkensä, ei se vaan ole normaali perhe ja haluan nyt ehdottomasti muutoksen tähän! Puolueet ja liittoutumiset on pahin mahdollinen tuhon tie. Mies huomaa että en voi hyvin, pelkään ja olen ahdistunut. Ja vaikka näistä on puhuttu se ei muutu. Ainoa keino on sopimuksen muutos

-Ap

Provohan tämä on mutta ethän sinä tee mitään sopimuksia

 

Elämä on, mutta olet tekemässä suuren virheen itsekkäistä syistä. Jos et ole löytänyt paikkaasi perheessä kolmessa vuodessa, luuletko voivasi rajoituksilla, kielloilla ja etäännyttämällä saada hyvän alun miehesi ja tulokkaan kanssa?
Olet yksin taistelussa ja sinun tehtävä on saada joukot kasaan samalle puolen. Eli aikuiset luomaan käyttäytymissäännöt lapselle ja samalla kuitenkin rajoittamatta käyntejä rangaistuksena aikuisten tyhmyydestä.

 

Mutta miksi meillä sen enempää kuin muissakaan erotapauksissa? Tilanteet elää ja varmasti suurin osa naisista haluaisi tietää ajankohdan kun tyttö käy, ja olla siitä yhtä mieltä miehensä kanssa! On meilläkin oikeus olla perheenä myös kolmistaan kun vauva tulee. Luulen, että näissä eroperheissä lapsi vierailee vain vkl, koska kyllä se vaan ei ihan normaalisti silloin mene. Yhteisen ajan vähyys lapsi-isä suhteessa, erokokemus, ja se että nainen on siinä ulkopuolinen vaikuttaa olemiseen ja ilmapiiriin.

-Ap

Ei teillä mitään "oikeutta" ole olla kolmistaan, jos kerran miehen perheeseen kuuluu toinenkin lapsi.

 

Elämä on, mutta olet tekemässä suuren virheen itsekkäistä syistä. Jos et ole löytänyt paikkaasi perheessä kolmessa vuodessa, luuletko voivasi rajoituksilla, kielloilla ja etäännyttämällä saada hyvän alun miehesi ja tulokkaan kanssa?
Olet yksin taistelussa ja sinun tehtävä on saada joukot kasaan samalle puolen. Eli aikuiset luomaan käyttäytymissäännöt lapselle ja samalla kuitenkin rajoittamatta käyntejä rangaistuksena aikuisten tyhmyydestä.

Miten voin olla yksin kun mies on muuttamassa kyllä sopimuksen vaikka se ei helppo päätös olekaan? Hän on perustamassa perheen minun kanssa ja me luomme yhdessä säännöt ja rajat, myös sopivan luonapito sopimuksen etälapselle. Mtn joukkuetta ei voi saada tuosta! Aina isä/äiti on lapsensa puolella kuten meilläkin. Pitää nyt normalisoida elämä. Joka toinen vkl tuollaisena se vielä menee aiheuttamatta järkyttäviä riitoja meille.
-Ap

 

Miten voin olla yksin kun mies on muuttamassa kyllä sopimuksen vaikka se ei helppo päätös olekaan? Hän on perustamassa perheen minun kanssa ja me luomme yhdessä säännöt ja rajat, myös sopivan luonapito sopimuksen etälapselle. Mtn joukkuetta ei voi saada tuosta! Aina isä/äiti on lapsensa puolella kuten meilläkin. Pitää nyt normalisoida elämä. Joka toinen vkl tuollaisena se vielä menee aiheuttamatta järkyttäviä riitoja meille.
-Ap

Nyt sä unohdat jo itekkin omat juttus. Näin kirjoitit alkuun "Olen sitä mieltä, että perus tapaamissopimus (joka toinen vkl) tulisi vaihtua meillekin! " Eli ilmeisesti paskanjauhantaa koko homma.

 

Ap ei ole se joka päättää muutetaanko tapaamissopimusta. Siitä päättävät lapsen vanhemmat.

Itse olen etävanhempi ja lapseni on miehen ja mun luona 2-4 yötä viikossa. Helvetti olisi irti jos mun mies alkaisi märisemään, että mun lapsen pitää olla täällä vähemmän ja tapaamissopimusta pitää muuttaa. Mutta eipä mies ole sellaista vaatinut eikä tule vaatimaan. Aivan kuin mä en vaadi, että miehen lapsi ei saa asua meillä. Meidän koti on mun lapsen toinen koti eikä häntä täältä pois ajeta ja tämä on myös miehen lapsen koti.

Ap, vaikutat melko kusipäältä.

 

Entä jos tilanne olisikin toisin päin? Äidillä olisi tulossa uusi vauva ja peräänkuuluttaisi oikeutta olla uuden miehen ja vauvan kanssa kolmistaan. Alkaisi vaatia, että tyttö on jatkossa heillä vain 4-6 päivää viikossa. Suostuisit tähän ihan mukisematta? Koska onhan heillä siihen oikeus.
Tai jos sinulla tulisi ero miehesi kanssa ja mies päättäisi yrittää perheen perustamista kolmannen kerran. Sinulle olisi ihan ok, että tämä nyt syntyvä lapsi saisi nähdä isäänsä muutamana päivänä viikossa, koska uusi nainen näin vaatii?
Ja tuo, että lapsilla ei mielestäsi tule olemaan sisarussuhdetta. Ainoa este siinä tunnut olevan sinä! Aika kauheaa, että haluat "riistää" lapselta sisaruksen oman navan tuijottelun takia.
Vaikka kuinka yritän asiaa käännellä ja väännellä, niin sympatiat ei nyt kyllä ole ap:n puolella. Vaikka provoltahan tämä alkaa vaikuttaa, kun juttu etenee.

 

Entä jos tilanne olisikin toisin päin? Äidillä olisi tulossa uusi vauva ja peräänkuuluttaisi oikeutta olla uuden miehen ja vauvan kanssa kolmistaan. Alkaisi vaatia, että tyttö on jatkossa heillä vain 4-6 päivää viikossa. Suostuisit tähän ihan mukisematta? Koska onhan heillä siihen oikeus.
Tai jos sinulla tulisi ero miehesi kanssa ja mies päättäisi yrittää perheen perustamista kolmannen kerran. Sinulle olisi ihan ok, että tämä nyt syntyvä lapsi saisi nähdä isäänsä muutamana päivänä viikossa, koska uusi nainen näin vaatii?
Ja tuo, että lapsilla ei mielestäsi tule olemaan sisarussuhdetta. Ainoa este siinä tunnut olevan sinä! Aika kauheaa, että haluat "riistää" lapselta sisaruksen oman navan tuijottelun takia.
Vaikka kuinka yritän asiaa käännellä ja väännellä, niin sympatiat ei nyt kyllä ole ap:n puolella. Vaikka provoltahan tämä alkaa vaikuttaa, kun juttu etenee.

Provo se on kun unohtaa itekkin tarinansa. Eka muka itse vaatii tapaamisien vähentämistä ja sit yhtäkkiä niitä on mukamas isäkin vähentämässä.

 

Ei tytöstä tule oikeaa sisarusta

-Ap

Oletko oikeasti noin tyhmä ja kusipäinen? Mä totisesti toivon, että tämä on vain joku typerä provo. Tytöstä nimenomaan tulee oikea sisarus!!! Tietenkin tulee koska heillä on sama isä. Aivan sama mitä se itsekäs tollo kiukuttelet.

On munkin exä saanut uuden puolison kanssa lapsen ja tämä lapsi on kyllä mun lapsen sisarus koska heillä on sama isä.

 

Näyttää nostavan paljon tunteita tämä aihe, ymmärrän sen. Se mitä pauhaatte on vain hyvin ahtaasti ja lapsellisesti mietitty "tyttö menettää siis isänsä!" -ajatus, sekä se että minä vien heiltä toisensa. Kun ajattelen tuota niin se jopa alkaa naurattaa. Nyt on niin, että siinä tapauksessa iso osa äideistä vie lapsiltaan isän! Koska ero ja isän hoitovastuu on paljon vähemmän mitä äidin.. Eli nyt ei kannata lietsoa noin lapsellista virttä. Ja nyt turha puhua mistään keski-ikäisistä eromiehistä keillä on viikko-viikko systeemi - tiedän toki heitä olevan! Nyt on kyse nuoresta miehestä kuka haluaa vielä perustaa perheen ja olla onnellinen.
-Ap

 

Ap ei ole se joka päättää muutetaanko tapaamissopimusta. Siitä päättävät lapsen vanhemmat.

Itse olen etävanhempi ja lapseni on miehen ja mun luona 2-4 yötä viikossa. Helvetti olisi irti jos mun mies alkaisi märisemään, että mun lapsen pitää olla täällä vähemmän ja tapaamissopimusta pitää muuttaa. Mutta eipä mies ole sellaista vaatinut eikä tule vaatimaan. Aivan kuin mä en vaadi, että miehen lapsi ei saa asua meillä. Meidän koti on mun lapsen toinen koti eikä häntä täältä pois ajeta ja tämä on myös miehen lapsen koti.

Ap, vaikutat melko kusipäältä.

Käytännössä tiedät itsekin, että jos miehen vaimo ja tulevan lapsen äiti ei sopimusta hyväksy vaan voi siitä pahoin, se luonnollisesti muutetaan. Eikä se ole tavatonta. Elämäntilanteet voi muuttua js uusperheen ongelmat tulee usein yllätyksenä.
-Ap

 

Uffaa kylläpä tuli mieleen muistot omasta lapsuudesta ja siitä ajasta kun isä eli, näin häntä 1-4x/vuosi ja vaan sen takia kun rakas äitipuoleni oli äärettömän mustasukkainen isän edellisen liiton lapsista.

 

Nyt on kyse nuoresta miehestä kuka haluaa vielä perustaa perheen ja olla onnellinen.
-Ap

Mutta totuus on, että miehellä on jo yksi lapsi joka on myös hänen perhettään. Miehen iällä ei ole mitään tekemistä tuon faktan kanssa enkä itse edes haluaisi olla miehen kanssa joka on valmis unohtamaan aiemman lapsensa.

Taidat olla melko nuori ja etenkin lapsellinen.