Olenko outo, kun loukkaannun jos kaupan myyjät jne. ei huomioi taaperoani/vauvaani?

Kun minun mielestä se kuuluu jotenkin asiaan, että sitä pientä vauvaa/taaperoa on tapana vähän huomioida, hymyillä, jutella vähän, ehkä ihaillakin. Ainakin naispuolisten. Ei paljon, mutta vähän, pieni huomionosoitus. En mä nyt tietty jossain rautakaupassa oletakaan, että joku miesmyyjä alkaisi lässyttää tai ihailla mun vauvaa

Eilen vaan tuli vähän hassu fiilis, kun kävimme taaperon kanssa kaupassa ja hän oli mun sylissä siinä kassalla ja kikatteli ja jonossa takanani oleva nainen hymyili ja jutteli taaperolle. Mutta myyjä ei huomioinut mitenkään, ei edes pientä hymyä tullut, vaikka lapsi yritti ottaa vähän kontaktia, katsoi myyjää ja tapaili "täti täti". Mä ehkä vähän loukkaannuin:/

 

Olet.

 

No huh huh. Myyjä ei välttämättä pidä lapsista, osaa olla heidän kanssaan ja saattaa vaikka kärsiä lapsettomuudesta. Mä en pitänyt lainkaan lapsista ennen kuin oman tein ja todella hurjaa jos töissä muka odotettiin multa siinä kassalla että alkaisin läperrellä muiden pennuille... huoh.

 

Ihanko tosissasi olet?
(tää on tietenkin provo ja aina mä menen lankaan :snotty

 

Olet outo. Ei sun lapses ehkä herätä siinä kassatädissä muuta kun inhotusta.

 

no,kaikki ei tykkää lapsista...

 

Tänään on kyllä joku Provo liikkeellä, niin paljon ihmeellisiä aloituksia.

 

Mua ei todellakaan kiinnosta toisten lapset enkä huomioi niitä jos ei oo pakko! Ja outoa olettaa toisen ihastelevan omaa lastaan jotenkin automaattisesti, se sun lapsi tuskin on mikään maailman napa muiden kuin itses mielestä... Lähinnä kiusallista ja ärsyttävää kun joku mukula lässyttää jotain ja sit pitäis esittää että se on jotenkin söpöä, etenkin jos niin pitäisi tehdä vain koska olen nainen!...

 

No jaa, omat lapsethan ne ihania on - muiden ei läheskään aina. karu totuus!

 

Olet outo.

 

Kassan duuni on saada asiakkaat mahdollisimman nopeasti läpi kassan. Ei lässyttää sinun tenavallesi.

 

Ihan oikeastiko olette ihan sydämestänne tuota mieltä?? Eikö edes salaa vähän ärsytä jos jos lasta ei huomioida yhtään mitenkään? Vaikka järjellä ymmärtäisittekin, että ei tarvitse huomioida. Kyllä mäkin ymmärrän, että ei tarvitse, mutta ärsyynnys silti tuollaisesta, itse en kehtaisi olla huomioimatta pientä MInä pidän tuollaisia ihmisiä vähän rajoittuneina ja töykeinä.

 

no sen myyjän mielestä sä olet vain ääliö joka olettaa kaikkien pitävän sinappikonettaan ihanana. Muitten mielestä se on vain ärsyttävä kuolaava penikka.

 

Oih. Näen sieluni silmin itseni muutaman vuoden takaa, alle kuukauden ikäisen vauvani kanssa kaupassa.

Neljäkymppinen täti tulee touhukkaasti paikalle ja kysyy että "Miten SINÄ voit? Minä muistan kun kaikki ihailivat vaan vauvaa eikä kukaan koskaan kysynyt mitä äidille kuuluu!" Kiitin kysymästä ja vaihdoin kohteliaasti muutaman sanan. Täti lähti omille teilleen (oli siis asiakas, ei myyjä) eikä mitenkään huomioinut sitä ihanaa vauvaani.

Hieman loukkaannuin.

 

No miksi se pieni tarvisi tai ansaitsisi sen enempää huomiota kuin muutkaan?
Olet tosiaan outo jos edes mietit tuollaisia.

 

Ja sitten komeille miehille on pakko flirttailla...?!

 

Miksi hitossa miesten ei tarvitse huomioida vauvaasi, mutta naisten täytyy? Ärsyttää niin tollanen suhtautuminen. Ihan kuin naiset olisi elämässä vain lapsia varten, omia ja muiden, mutta miehille elämä on kaikkea muuta ja se on enemmän kuin ymmärrettävää. Vaikka tämä aloitus varmasti onkin provo, silti sama asenne näkyy kaikkialla. Monet ihmiset ihan tosissaan sälyttävät lähes kaiken vastuun lapsista naisille.

Oli se sitten abortin teko, lapsen koulumenestys tai lapsen ruokavalio, syy on aina olevinaan ÄIDIN vaikka isä toimisi täysin samoin. Monesti abortin tekevät parit ovat päätöksestä samaa mieltä, mutta ei miehen päätökseen keskitytä. Ehei! Kyllä se on nainen, joka haukutaan sydämettömäksi julmuriksi, jonka toivotaan kantavan katumusta ja itsevihaa tekemästään abortista koko loppu elämänsä. Mies pääsee kuin koira veräjästä. Häntä ei usein edes mainita. Sama juttu koko lapsen elämän ajan. Isä syöttää samaa ruokaa lapselle kuin äitikin ja tekee samat asiat lapsen koulumenestyksen suhteen, mutta niin se vaan taas on äiti, joka joutuu sylkykupiksi. Miestä ei taaskaan mainita.

Miettikää nyt hyvät ihmiset, että miksi syytätte aina kaikesta naisia ja sitä äitiä unohtaen miehet ja isät, vaikka vastuu lähes kaikessa tasapuolinen! Todella törkeää. Vieläpä naisilta naisille, mutta myös miehiltä naisille.

 

Ap:llä on saletisti vain yksi lapsi.

 

Mua taas lähinnä ärsytti, jos vieraat ihmiset alkoi kaupassa tms. leperrellä vauvalle ja alkaa juttelemaan. Ei mua kiinnostanut puhella ventovieraiden kanssa, minkä ikäinen vauva on ja nukkuuko hyvin. Enkä mitenkään loukkaantunut, vaikkei joku olisi huomannutkaan vauvaa.

Olet outo.

 

Ihan oikeastiko olette ihan sydämestänne tuota mieltä?? Eikö edes salaa vähän ärsytä jos jos lasta ei huomioida yhtään mitenkään? Vaikka järjellä ymmärtäisittekin, että ei tarvitse huomioida. Kyllä mäkin ymmärrän, että ei tarvitse, mutta ärsyynnys silti tuollaisesta, itse en kehtaisi olla huomioimatta pientä MInä pidän tuollaisia ihmisiä vähän rajoittuneina ja töykeinä.

No kyllä ihan sydämestäni. Olen jo kauan sitten tajunnut, että kaikkien ei tarvitse rakastaa juuri minun lastani. Jollen ole kaupassa, jonka asiakas on nimenomaan lapseni(kuten leluliike, lastentavaraliike tms), en odota ja oleta, että lapsi/lapset pitää nimenomaan huomioida. Asiallinen tervehdys on sekin riittävästi (kuten aikuisillekin), en mitenkään kaipaa sitä, että jokaisen myyjän kaikkialla pitäisi alkaa lapsiani ihailemaan ja heitä viihdyttämään.

 

Mä kuvittelen itseni sinne kassan taakse taas, hetki pieni....

Se paappa neljäntenä siellä jonossa tönii Harley-Parkinsonillaan edessä seisovaa teiniä, joka näyttää siltä, että siltä pääsee vittuperkelesaatanat ihan justiin. Siltäkin täytyy muistaa kysyä paperit, röökiä yrittää kuitenkin.

Teinin edellä seisova mummeli lässyttää edessä seisovan muijan muksulle niin, ettei edes voi ladata niitä samperin silakoitaan siihen hihnalle odottamaan, mikä mukavasti kasvattaa jonoa.

Muija räveltää lompakon, ekokassin ja fillarin avainten kanssa siinä samalla, kun roikottaa sitä kuolaavaa ja mölisevää hobittia sylissä, eikö sitä olis voinut edes sitoa johonkin kärryyn tai jotain?
Kassaluurista kuuluu, että pullokonekin on taas jumissa, löytääköhän se sitä superpylpyräbonariajaplussaamullehetinyt-korttiakaan, ennen kuin joudun karjumaan luuriin kassa-apua seittemän kertaa?

Nyt se hobitti tuijottaa mua, mölisee jotain. Ehkä yrittää täditellä (mä mikään täti ole, paitsi systerin muksuille), osoittelee sillä todennäköisesti kuolaisen tahmealla sormellaan, ja mamma näyttää sellaista naamaa kuin se olisi jotain tajuttoman ihanan ihmeellistä.
Nyt se kortti, millähän se noi kamatkin pakkaa missään järkiajassa?
Vajaamittainen irvistelee räkä poskella, äiskä siinä höpöttelee, kuinka ihquihanaa kun Nico-Jessica hymyilee!! Ihanaa!!!"

Mun kahvitaukokin olis alkanu jo vartti sitten, mutta Mirkku on varmaan taas myöhästyny bussista. Ohhoijjaa...


Kaikki ei vaan pidä lapsista. Ja nekin jotka pitää omistaan, ei välttämättä pidä muiden lapsista. Tai ei ainakaan pidä niitä yhtään sen ihmeellisempinä, kuin niitä muitakin ihan tavallisia mukeloita, joita siellä ja täällä päivän mittaan näkee.

 

Ja miksi ihmeessä kaikki ei halua silittää mun koiraa! Se kun niin mielellään hakee kontaktia kaikkiin vastaantulijoihin lenkkipolulla.

 

Olet

 

en odottanut ruokakaupan kassa ehtisi/haluaisi/jaksaisi mitenkään mailman ihaninta pienokaistani ihastelemaan.

 

Ihan normia minusta. Kyl minustakin on hassua jos lasta ei edes vilkasta tai hymyillä. Mä ainakin hymyilen lapsille, varsinkin jos ne ottaa kontaktia... Ja on enemmänkin lapsia kun yksi.